Helsingin Uutiset: Katso, mitä Maahanmuuttovirastolta kysytään avioliitosta ja seurustelusta

Helsingin Uutiset: Katso, mitä Maahanmuuttovirastolta kysytään avioliitosta ja seurustelusta 9.1.2012

Tutkija: Suomalaismies odottaa thaivaimon tienaavan omat rahansa

Saako suomalaisen kanssa naimisiin menevä automaattisesti oleskeluluvan maahan? Entä jos puolisolla on lapsia aiemmasta liitosta, voivatko hekin muuttaa ilman sen kummempia muodollisuuksia Suomeen?

Katso, mitä Maahanmuuttovirastolta kysytään yleensä perhesiteistä ja mitä virasto kysymyksiin vastaa. Kokosimme listan viraston usein kysyttyä -palvelusta.

Lisää kysymyksiä löydät osoitteesta www.migri.fi

Olen Suomen kansalainen ja avioliitossa ulkomaalaisen kanssa, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava. Minkä luvan aviopuolisoni tarvitsee tullakseen Suomeen? Miten lupaa haetaan?

Aviopuolisosi on Suomen kansalaisen perheenjäsen ja voi saapua Suomeen ilman etukäteen haettua oleskelulupaa viisumivapauden turvin tai viisumilla, jos viisumin myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Viisumin myöntämisestä päättää Suomen edustusto ulkomailla.

Aviopuolisosi on ennen viisumivapausaikansa tai viisumin voimassaolon päättymistä haettava oleskelulupaa asuinpaikkansa poliisilta, joka päättää luvan myöntämisestä.

Jos aviopuolisosi (hakija) hakee ensimmäistä oleskelulupaa Suomessa, voi hän oleskella Suomessa hakemuksen käsittelyajan laillisesti, vaikka viisumin voimassaoloaika tai viisumivapausaika kuluisi umpeen.

Minkälaisen oleskeluluvan Suomen kansalaisen puoliso voi saada?

Suomen kansalaisen perheenjäsenelle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa (A-lupa). Ensimmäinen lupa myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi.

Voinko täyttää Suomessa oleskelulupahakemuksen puolisoni puolesta?

Et voi hakea oleskelulupaa puolisosi puolesta, vaan hakemuksen voi panna vireille ainoastaan hakija itse.


Noudatetaanko rekisteröidyssä parisuhteessa olevien kohdalla samoja ohjeita ja käytäntöjä kuin avioliitossa olevien kohdalla?

Kyllä. Aviopuolisoihin rinnastetaan myös samaa sukupuolta olevat henkilöt, jotka ovat rekisteröineet parisuhteensa.

Seurustelen ulkomaalaisen kanssa, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava. Aiomme avioitua. Voiko seurustelukumppanini saada oleskeluluvan Suomeen avioitumistarkoituksessa?

Seurustelukumppania ei Suomen ulkomaalaislain mukaan lähtökohtaisesti katsota perheenjäseneksi eikä oleskelulupaa voida myöntää tällä perusteella.

Seurustelukumppanille voidaan kuitenkin poikkeustapauksissa myöntää oleskelulupa. Tällöin luvan saamiselle täytyy olla erityinen syy.

Luvan myöntäminen on poikkeustapauksessa mahdollista esimerkiksi yhteiselämän perusteella, kun ulkomaalainen on tulossa Suomeen avioitumistarkoituksessa.

Huomaathan: Jos seurustelukumppanisi panee vireille oleskelulupahakemuksen seurustelunne perusteella, tulee Suomeen ja avioidutte ennen oleskelulupahakemuksen ratkaisua, puolisosi pitää jättää vireille uusi hakemus uudella hakuperusteella.

Samalla puolisosi pitää kirjallisesti peruuttaa aikaisempi hakemus. Käsittelymaksua ei palauteta.

Osoituksena vakiintuneisuudesta voidaan pitää aikaisempaa yhdessä asumista (todistuksena esim. vuokrasopimus tai talonkirjaote), raskautta tai muuta vakaata yhteyttä osoittavaa seikkaa. Teistä kumpikaan ei saa olla avioliitossa toisaalla.

Seurustelen ulkomaalaisen kanssa, joka ei ole EU-kansalainen tai häneen rinnastettava. Voiko hän saapua Suomeen viisumilla ja avioiduttuamme hakea oleskelulupaa Suomessa?

Seurustelukumppanisi voi saapua Suomeen viisumivapauden turvin tai viisumilla, jos viisumin myöntämisen edellytykset täyttyvät. Viisumin myöntämisestä päättää Suomen edustusto ulkomailla.

Kun olette menneet naimisiin, puolisosi voi hakea oleskelulupaa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen perusteella.

-----

Tutkija: Suomalaismies odottaa thaivaimon tienaavan omat rahansa

Hannu Sirkkilä tutki väitöskirjassaan Elättäjyyttä vai erotiikkaa? suomalaisten miesten ja thaimaalaisten naisten välisiä avioliittoja.

Ensi-ihastumisen kaikottua kulttuurien väliset erot ja kieli- ja rahaongelmat nousevat esille ja saattavat kärjistyä.

Merkittävä tekijä suhteen säilymisen kannalta Sirkkilän tutkimuksen mukaan on miehen kiinnostus thaimaalaisen puolisonsa arvomaailmaan ja uskontoon.

Miehen on helpompi ymmärtää vaimonsa käyttäytymistä myös ristiriitatilanteissa, kun hän tuntee paremmin thaimaalaista arkea ja tapakulttuuria.

Aivan ensimmäisiä pettymyksiä vaimolle saattaa olla miehen elintaso. Suomeen saavuttua todellisuus paljastuu.

– Lomalla käytetään yleensä rahaa reippaammin, mikä luo naiselle väärän mielikuvan miehen varallisuudesta.

”Lomalla rahaa käytetään avokätisesti. Suomessa arki voi sitten yllättää; puolison elintaso ei aina vastaakaan odotuksia.”Naisen sopeutumiseen uuteen kotimaahansa vaikuttaakin erityisesti muun muassa työllistyminen.

Koska thainaiset eivät kovin helposti ole työllistyneet, jotkut heistä ovat päässyt työelämään kiinni yrittäjyyden kautta.

– Kun vaimo löytää oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, avioliittokin voi hyvin. Toisin kuin luullaan, yleensä kaikki miehet odottavat vaimonsa työllistyvän mahdollisimman nopeasti.

Työn saanti helpottaa parisuhteen taloudellista tilannetta, sillä suhde rahaan on Sirkkilän mukaan usein jo lähtökohtaisesti näissä parisuhteissa vinoutunut.

– Raha tulee miehen lompakosta, Sirkkilä sanoo ja kuvaa suhdetta aluksi eräänlaiseksi elättäjyyssuhteeksi.

Täysin puolisonsa elätettävänä ja ohjattavana elävän vaimon riippuvuussuhde hidastaa normaalin, tasa-arvoisen parisuhteen kehittymisen.

”Osa miehistä saattaa kieltää vaimonsa menneisyyden ja tämän lapset.”Osa miehistä saattaa kieltää myös vaimonsa menneisyyden ja tämän lapset.

Keskustelua parisuhteissa herättääkin vaimon lasten muutto Suomeen ja rahan lähettäminen vaimon kotimaahan. Erityiseksi ongelmaksi rahan lähettämisen miehet kokevat silloin, jos raha on heidän tienaamaansa.

Yhteisten lasten kasvattaminen ei sekään kovin helppoa ole. Pariskunnan on löydettävä tasapaino thaimaalaisen, perinteitä, iäkkäitä ja auktoriteetteja kunnioittavan kasvatustavan ja sallivamman ja tasa-arvoisemman suomalaisen menetelmän välillä.

Kaksikulttuurisia parisuhteita leimaa Sirkkilän mukaan rakkausavioliiton ohella sopimussuhteen elementit.

– Ratkaisevaa on, miten erimielisyyksistä päästään eroon niin, ettei ongelmista tule ylitsepääsemättömiä.

Sirkkilä on tutkinut suomalais-thaimaalaisia parisuhteita 18 suomalaisen miehen kertomusten pohjalta. Haastateltavien joukossa oli sekä nuoria, keski-ikäisiä että yli 50-vuotiaita miehiä.

Miehet kuvaavat itseään ”tavallisiksi” tai ”keskiverroiksi” suomalaisiksi miehiksi. Sirkkilä tulkitsee tämän tavallisuuden sellaiseksi puheeksi, jolla nämä miehet eivät erityisemmin halua erottautua muista suomalaista miehistä, vaikka heillä on thaimaalainen vaimo.


Näin miehet kohtaavat thainaisen

Mies hakee vaimoa aktiivisesti.

Kolmas henkilö on tapaamisessa auttajana tai välittäjänä.

Mies tapaa baarityttönä työskentelevän naisen.

”Iskupaikka”-tilanteet ravintolassa, kahvilassa tai hotellissa.

Sattumanvarainen kohtaaminen.

Lähde: Elättäjyyttä vai erotiikkaa? Hannu Sirkkilän väitöskirja



Vaimo Thaimaasta tai Venäjältä, mies Turkista tai Britanniasta

Ulkomailla syntyneiden aviopuolisoiden osuus on lisääntynyt parin vuosikymmenen aikana.

Vuonna 2010 avioliiton solmineiden Suomessa syntyneiden miesten morsiamista kahdeksan prosenttia oli ulkomailla syntyneitä, 1990-luvun alussa vain prosentti

Vastaavasti Suomessa syntyneiden naisten sulhasista seitsemän prosenttia oli ulkomailla syntyneitä, 1990-luvun alussa myös vain prosentti.

Miesten puolisoista suurin osa oli kotoisin Thaimaasta, Venäjältä, Kiinasta ja Virosta, naisten puolisoista Turkista, Britanniasta, Yhdysvalloista ja Ruotsista.

Varsinkin thaimaalaisten vaimojen suosio on kasvussa: vuonna 2000 thaimaalaisen kanssa solmi avioliiton 150 suomalaismiestä, vuonna 2008 avioliittoja tilastoitiin jo 425. Thaimaalaisia naidaan Suomeen nyt jo enemmän kuin venäläisiä.

Samaan aikaan naimisiin menevien keski-ikä on noussut.

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2010 ensimmäisen kerran avioituneiden naisten keski-ikä oli 30,3 vuotta ja miesten 32,6 vuotta.

Ensimmäisen kerran avioituvien naisten keski-ikä on kohonnut runsaassa neljässä vuosikymmenessä noin 7 vuotta ja miesten noin 8 vuotta.
Avioliittoja solmittiin vuonna 2010 kaikkiaan 29 952. Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista on pysynyt 77 prosentissa koko 2000-luvun alun ajan.

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus