Kaleva: Koulutuseroista tullut totta

Kaleva: Koulutuseroista tullut totta 10.1.2012

Toisen polven maahanmuuttajien ja kantaväestön koulutuserot kasvoivat ensimmäistä kertaa Suomessa

Toisen polven maahanmuuttajien ja kantaväestön koulutuserot ovat kasvaneet erilleen ensimmäistä kertaa Suomessa.

Kun 60- ja 70-lukujen maahanmuuttajasukupolvi oli vielä koulutetumpaa kuin kantaväestö, maahanmuuttajat opiskelevat nyt yli puoli vuotta vähemmän kuin kantasuomalaiset.

Kantaväestön ja maahanmuuttajien käyrät kehittyvätkin vastakkaisiin suuntiin. Kantaväestön koulutusurat ovat pidentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana, kun taas maahanmuuttajien lyhentyneet.

Tieto selviää Jani Erolan ja Sauli Hyvärisen Suomen Akatemian Life-cource, disadvantageous, experiences and socioeconomic inheritance -hankkeen tutkimuksesta.

Suhteellisesti huonoiten menee maahanmuuttajien tyttärillä. He opiskelevat keskimäärin noin yhdeksän kuukautta vähemmän kuin kantaväestön tyttäret.

Vaikka maahanmuuttajatytöt opiskelevat pidempään kuin pojat, ero kantaväestöön on tytöillä suurempi kuin maahanmuuttajien pojilla.

"Taustalla on kulttuurisia eroja. Suomeen on tullut paljon maahanmuuttajia, joiden kulttuurissa tyttöjen koulutusta ei pidetä tärkeänä", Erola sanoo suoraan.

Erola toteaa, että maahanmuuttajien kanssa työskentelevät viranomaiset tunnistavat tämän ja pyrkivät purkamaan ongelmaa. Kyseessä on keskeinen ongelma sukupuolisen tasa-arvon kannalta.


Oulun normaalikoulun rehtori Eija Kumpulainen kertoo, että kulttuurierot esiintyvät myös arjen tasolla.

"Toisinaan maahanmuuttajatytöt eivät ole ehtineet tehdä läksyjä, koska heillä on ollut niin paljon kotitöitä", Kumpulainen kertoo.

Taustalla ovat kulttuuriset erot siitä, miten tyttöjen ja poikien tulee osallistua kotitöiden hoitoon.

Kumpulainen pitää kutienkin maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välisiä eroja pieninä.


Maahanmuuttajien kesken esiintyy enemmän eroja kuin kantaväestössä.

Yhtäältä toisen polven maahanmuuttajista yhtä suurin osa jatkaa yliopistoon kuin kantaväestöstäkin, mutta toisaalta peruskouluunsa opiskelut jättävien oppilaiden osuus on suurempi.

Maahanmuuttajien jakautumista kahteen leiriin selittää osaltaan työmarkkinalogiikka.

"Toisen polven maahanmuuttajien mahdollisuudet työelämässä ovat heikommat kuin muilla", Erola kertoo.

Ainoastaan yliopistotasoinen koulutus takaa maahanmuuttajille töitä samalla todennäköisyydellä kuin kantaväestöllekin. Asiantuntemuksesta on tarjontaa vähemmän kuin ammattitaidosta.

Logiikka haalaritöiden työhönotossa hämärtyy juuri siksi, että työntekijöistä on enemmän tarjontaa. Silloin ihonväri ja väärään kulttuuriin viittaava sukunimi muodostuvat päätöksenteon perusteiksi.

Karua kieltä tästä kertovat myös tilastot. Maahanmuuttajien työttömyys on 19 prosenttia ja se jakaantuu epätasaisesti kansalaisuuksien mukaan.

Tiettyjä kansalaisuuksia syrjitään enemmän kuin toisia.

"Tällöin ei tunnu järkevältä panostaa koulutukseen, kun se ei tarjoa väylää hyvään yhteiskunnalliseen asemaan."

Erola onkin huolestunut kehityksen suunnasta. Jos ongelmaan ei puututa, Ruotsin ja Ranskan lähiömellakat voivat toteutua myös Suomessa.

Heikot tulevaisuuden näkymät ja työttömyys ruokkivat tyytymättömyyttä yhteiskuntaa kohtaan.

"Ruotsissa on pyritty satsaamaan tasa-arvoon, mutta silti siellä on syntynyt ongelmia. Meidän tulisikin tutkia tarkkaan, mitä virheitä siellä on tehty."

Erola muistuttaa, että Suomessa maahanmuuttajien määrät ovat vielä pieniä. Suomella on vielä parikymmentä vuotta aikaa oppia muiden virheistä.