Verkkouutiset: Vapaaehtoinen paluu kiinnostaa yhä useampaa turvapaikanhakijaa 27.1.2012
Jo 550, pääosin Suomeen turvapaikanhakijana tullutta ulkomaalaista on palannut maahanmuuttoviraston mukaan vapaaehtoisesti kotimaahansa erillisen paluumuuttohankkeen aikana.
IOM Helsingin (Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö) ja Maahanmuuttoviraston "Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa" -hanke käynnistyi vuoden 2010 alussa. Se tarjoaa Suomessa asuville, EU:n ulkopuolelta kotoisin oleville henkilöille mahdollisuuden palata vapaaehtoisesti kotimaihinsa.
Vapaaehtoisia paluita on järjestetty yli 40 eri alueelle. Suurimmat paluualueet ovat olleet Irak, Venäjä, Serbia, Kosovo ja Afganistan.
Vapaaehtoisen paluun hakemusten määrä on kasvanut roimasti, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on samaan aikaan laskenut. Vuonna 2010 vapaaehtoiseen paluuseen haki 386 henkilöä, kun taas vuonna 2011 hakijoita oli 422, mikä vastaa yhdeksän prosentin kasvua. Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden määrä laski noin 30 prosenttia.
Hanke on kehittänyt vapaaehtoiseen paluuseen liittyviä toimintatapoja, ja pyrkii yhtenäistämään käytännöt maanlaajuisiksi. Paluujärjestelyjä pyritään inhimillistämään ja esimerkiksi haavoittuviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden erityistarpeet huomioidaan paluuta järjestettäessä. Palaajille maksetaan uudelleenintegraatiota varten myönnettävää tukea ja heitä autetaan tarvittavien asiakirjojen hankinnassa ja matkajärjestelyissä.
Kolmivuotinen hanke kestää vuoden 2012 loppuun. Hanke on jaettu kolmeen hankekauteen, joista viimeinen käynnistyy maaliskuun alussa. Hanketta rahoittaa Euroopan paluurahasto ja Maahanmuuttovirasto. Hankkeen toteutuksesta vastaa IOM, jolla on käynnissä vastaavia hankkeita useimmissa Euroopan maissa.
Maahanmuuttovirasto on parhaillaan luomassa pysyvää vapaaehtoisen paluun järjestelmää ja se otetaan osaksi maahanmuuttohallintoa vuoden 2013 alusta alkaen.
______________________________________________
YLE Uutiset: Turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisen paluun tukemisesta tulee pysyvä järjestely
Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n ja Maahanmuuttoviraston yhteinen hanke on vienyt yhä useamman Suomeen saapuneen ulkomaalaisen takaisin kotimaahansa. Ilmaisen lentolipun ja alkuavustuksen turvin Suomen on jättänyt taakseen kaikkiaan 550 lähinnä turvapaikanhakijana saapunutta.
IOM:n ja Maahanmuuttoviraston käynnistämä Suomeen saapuneiden ulkomaalaisten vapaaehtoista paluuta tukeva hanke käynnistyi vuonna 2010. Palaajia on tähän mennessä ollut yli viisisataa. Vuoden 2013 alusta lukien järjestelystä tulee pysyvä, EU-direktiivin mukaisesti.
Aivan kaikki paluuavustusta hakeneet eivät sitä saa.
- Avustus on tarkoitettu vain EU:n ulkopuolisille kansalaisille, kertoo hanketiedottaja Pirkko Väänänen IOM:stä.
Toisaalta osa avustusta hakeneista voi itse perua hakemuksensa, joten hakijoiden lukumäärä on tilastoissa suurempi kuin avustuksen saaneiden, Väänänen selventää. Hakijoiden määrä on ollut kasvussa.
Hyvin usein paluuavustuksen kuitenkin saa, kunhan osaa sitä hakea, sanoo tulosalueen johtaja Matti Heinonen Maahanmuuttovirastosta. Toiminta on myös nopeaa.
- Parhaimmillaan saattaa mennä vain pari päivää, kun hakija on jo matkalla kotimaahansa. IOM:n vastuulla on seurata, että henkilö pääsee perille asti, Heinonen sanoo.
Nyt onkin tärkeää, että niin poliisi, vastaanottokeskusten työntekijät kuin kuntien sosiaalitoimikin saavat paluuavustuksesta entistä kattavammin tietoa, painottaa Heinonen.
Monta syytä palata
Mutta miksi joku, joka on hakenut turvapaikkaa tai jolla on peräti pakolaisstatus, haluaa palata vaarallisiin olosuhteisiin? Syitä on monia, valaisee Pirkko Väänänen.
- Olosuhteet siellä kotimaassa ovat voineet muuttua. Tai sitten palaaja on vanha ihminen, joka haluaa takaisin synnyinmaahansa, Väänänen kertoo.
Paluuavustus ei tarkoita pelkkää seteleiden kouraan latomista, vaan apua uuden aloittamiseen, kertoo Matti Heinonen.
- Olin juuri Somalimaassa tekemässä sopimusta Somalimaan hallinnon ja Maahanmuuttoviraston välille sinne palaavien avustamisesta.
- Somalimaan pääkaupungissa on myös IOM:n toimisto. Kun palaaja ilmoittautuu sinne, hän saa konkreettista apua: työkoneita, vuokratukea tai esimerkiksi avustusta opiskelukustannusten kattamiseen, Heinonen kertoo.
Viranomaisilla tai IOM:llä ei ole tiedossa tapauksia, joissa avustusta saanut olisi tullut takaisin Suomeen tai lähtenyt kokeilemaan onneaan muualle. Mahdollista kuitenkin on, että myös paluuavustusta on käytetty väärin, kertoo hanketiedottaja Pirkko Väänänen Kansainvälisestä siirtolaisuusjärjestöstä.