YLE: Tutkija: Venäläisnaiset kokevat edelleen "ryssävihaa"

YLE Kymenlaakso: Tutkija: Venäläisnaiset kokevat edelleen "ryssävihaa" 10.1.2012

Venäläisnaiset kokevat edelleen ennakkoluuloja ja arkipäivän rasismia Suomessa, ilmenee Itä-Suomen yliopistossa valmisteilla olevasta väitöstutkimuksesta. Venäläiset maahanmuuttajanaiset ovat kuitenkin pääosin tyytyväisiä oloihin Suomessa. Kehuja saavat muun muassa suomalaiset aviomiehet.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Pirjo Pöllänen valmistelee parhaillaan väitöstutkimusta, jossa selvitetään Venäjältä Suomeen muuttaneiden naisten arkea. Pöllänen haastatteli tutkimusta varten kaikkiaan 18:aa suomalaisen miehen kanssa naimisissa olevaa venäläisnaista.

- Haastattelujen perusteella kaikki ovat viihtyneet Suomessa, eikä kukaan suunnitellut poismuuttoa, Pöllänen kertoo.

Suurimmalla osalla haastatelluista suhteet pelasivat myös suomalaismiehen sukulaisiin. Suoranaista syrjintääkin tosin ilmeni.

- Naiset toivat esille arkipäivän rasismia, jos saa käyttää termiä ”ryssäviha”.

- Äärimmäisin esimerkki on, kun Venäjältä tullut nainen on avioitunut itseään vanhemman suomalaisen miehen kanssa ja he ovat olleet pitkään avioliitossa. Mies alkaa olla jo varsin iäkäs ja tarvitsee arjen hoiva-apua. Nainen huolehtii miehestänsä ja on hyvin tyytyväinen avioliittoon, mutta hänen miehensä suomalaiset lapset eivät hyväksy häntä, eivätkä myöskään ole auttamassa isän hoivassa. Valitettavasti näitäkin asenteita on vielä olemassa, Pöllänen valittelee.

Suomalaismiehet pihejä, mutta osallistuvia

Arjen pyörittäminen venäläis-suomalaisessa perheessä sujuu Pölläsen mukaan pääosin kivuttomasti. Pölläsen haastattelemat venäläisnaiset kehuvat suomalaisia aviomiehiään tasa-arvoisesta päätöksenteosta ja osallistumisesta lasten hoitamiseen. Parantamisen paikkojakin löytyy.

- Ei sekään pelkkää ylistyslaulua ollut. Jotkut naiset kokivat, että heidän puolisonsa ovat pihejä ja kontrolloivat ja kritisoivat heidän kulutustottumuksiaan. Esimerkiksi vaateostoksista naiset eivät aina halunneet puhua suomalaiselle kumppanille, kun olivat sitä mieltä, että niistä tulee ristiriitoja, Pöllänen kuvailee.

Tutkija Pöllänen huomasi, että osalla suomalaisisistä on myös ongelmia vaimonsa äidinkielen kanssa.

- Joukossa oli miehiä, jotka vaativat, että äiti ja lapsi puhuvat miehen läsnä ollessa suomea. Siinäkin tapauksessa, että lapsi oli edellisestä liitosta Venäjältä. Jotkut eivät hyväksyneet, että äiti ja lapsi puhuvat hänen kuullensa yhteistä äidinkieltään.

Haastatellut naiset eivät kuitenkaan kokeneet isien vaatimusta epäoikeudenmukaisena. Kukaan äideistä ei kertonut, että heitä olisi estetty opettamasta venäjää lapselleen, ja suurin osa puhui lapsensa kanssa pääasiassa äidinkieltään.

- Naisilla kyllä oli ymmärrystä. He perustelivat sitä muun muassa sillä tavalla, että siinähän lapsi oppii suomen kielen. Minä tutkijana olen tehnyt sellaisen tulkinnan, että tätä voidaan pitää epäkohtana, Pöllänen sanoo.

Venäläisnaiset kaipaavat osallistuvia isovanhempia

Lasten hoidossa vanhemmat kiinnittivät huomiota isovanhempien rooliin. Suomessa isovanhemmat eivät välttämättä osallistu arkeen samalla lailla kuin Venäjällä, jossa isovanhemmilla on velvollisuus auttaa lastenlasten hoidossa.

- Monet toivat esiin, että suomalaiset isovanhemmat auttavat, kun heille sopii. Jos kysyt, ottaako mummo lapset hoitoon, mummolla saattaa olla omia menoja.

Pölläsen mukaan havainnosta ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöksiä.

- Missä tahansa perheessä, olivat puolisot vaikka molemmat suomalaisia, on omanlaisiansa tapoja järjestää lastenhoitoa ja kotitöitä, Pöllänen muistuttaa.

Tilastokeskuksen pehetilaston mukaan suomalais-venäläisiä perheitä oli vuoden 2010 lopussa Suomessa yhteensä 8 700. Näistä 7 400 on perheitä, joissa nainen on Venäjältä ja mies Suomesta.