Iltalehti: Professori muistuttaa: Maahanmuuttajat rakensivat Suomi-identiteettiä

Iltalehti: Professori muistuttaa: Maahanmuuttajat rakensivat Suomi-identiteettiä 10.1.2013

1800-luvulla nimenomaan maahanmuuttajat osallistuivat keskeisesti kansakunnan rakentamiseen, toteaa professori Outi Merisalo.

Suomessa on käyty lähiaikoina poikkeuksellisen ahkeraa rasismikeskustelua, joka sai alkunsa Helsingin Sanomien julkaisemasta toimittaja-kirjailija Umayya Abu-Hannan kirjoituksesta.

Viime viikolla kuohahti Ruotsissa. Ruotsalaiskirjailija Katarina Mazettin maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta käsittelevä kolumni julkaistiin Icakuriren lehdessä metelin seuraamana.

Ruotsalaiskirjailija mainitsee kohukolumnissaan, että moni maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta vastustavan kansankodin tunnusmerkeistä on niin sanottua tuontitavaraa ulkomailta. Esimerkkinä hän mainitsee Ruotsissa suositun Lucia-juhlan, joka perustuu Syrakusasta kotoisin olevan, katolisen pyhimyksen muistolle.

Lucia-juhlan kaltaiselle tuontitavaralle perustuu moni Suomenkin kansallisidentiteettiä muokannut tekijä.

- Ajatellaanpa vaikka saksalaista Friedrich Paciusta, joka käytännössä loi suomalaisen musiikkielämän. Unohtamatta sitä, että hän sävelsi kansallishymnimme. Suomalainen talouselämäkään olisi tuskin kehittynyt ilman Finlaysonia tai muita maahanmuuttajia, luettelee romaanisen filologian professori Outi Merisalo.

Jo kansallisuusaate itsessään tulee maan rajojen ulkopuolelta.

- Jos J.V. Snellman ei olisi opiskellut saksalaisissa yliopistoissa, hän ei olisi "kansallisfilosofiksemme" päätynyt. Suomi oli aikanaan tiukasti kansainvälisissä suuntauksissa kiinni, hän summaa.

Uudesta vanhaa

Helsingin yliopiston folkloristiikan lehtori, dosentti Pertti Anttonen puolestaan huomauttaa, ettei mikään ole todella alkuperäistä.

- Sellaista mikä ei olisi koskaan tullut mistään, ei tietenkään sellaista olekaan, Anttonen sanoo.

Kaikki vanha on aikanaan ollut uutta ja juuri tullutta. Se mikä on jäänyt elämään ja tullut omaksi, on vaatinut omanlaisensa kotouttamisprosessin. Uusien asioiden ilmaantuminen korostaa vanhojen asioiden tuttuutta.

- Jo kotoutetut asiat näyttäytyvät vanhana ja tuttuna juuri sen takia, että koko ajan tulee uutta.

Pelkoa ja epävarmuutta

Merisalon mukaan historian tuntemus auttaa ymmärtämään kulttuuria sekä identiteetin monikerroksisuutta ja kehittyvyyttä.

- Itsensä tunteva ihminen ei pelkää uusia vaikutteita, eikä automaattisesti torju niitä, vaan valitsee niistä positiiviset puolet.

Hän toteaa, että muuttumatonta suomalaista kulttuuria ei ole olemassa - se on muotoutunut erilaisten vaikutteiden alaisena. Vaikutteiden omaksumisessa on tärkeää niille annettava arvo.

- Rasismi ja yleinen maahanmuuttovastaisuus heijastavat aina omaa pelkoa ja epävarmuutta, Merisalo sanoo.

Anttonen näkee asian niin, että suhtautumisessamme uutuuksiin vaikuttaa kaksi samanaikaista yhteisörakentamisen puolta: halu määrittää yhteisö vanhan ja tutun perusteella sekä uutuuksia kohtaan tunnettavan avoimuuden ja kiinnostuksen perusteella.

Kumpikin on omalla tavallaan moraalinen lähtökohta, ja Anttosen mukaan ihmisissä on yleisesti ottaen kumpiakin piirteitä.


FAKTAT
- Maamme-laulun säveltäjä Pacius tulee Saksasta. Laulu kelpaa tosin virolaisillekin.
- Suvivirsi tulee Ruotsista, sauna ehkä Venäjältä. Kansallisjuomamme kahvi taas tulee Väli- tai Etelä-Amerikasta.
- Joulupukki (Pyhä Nikolaus) tulee Turkista ja Yhdysvaltain monen mutkan kautta.
- Lihapullien alkuperä on Ranskan hovissa. Pohjoismainen joulukinkku tuli 50-luvulla. Italiasta peräisin oleva pasta yleistyi vasta 80-luvulta alkaen.
- Enemmän kuin tavoista tai perinteistä, kohistaan vieraista ihmisistä. Tai tutuistakin ihmisistä, jos heillä on vieraita mielipiteitä, summaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.