Iltalehti: Yhä useampi maahanmuuttaja työskentelee johtotehtävissä

Iltalehti/STT: Yhä useampi maahanmuuttaja työskentelee johtotehtävissä 9.1.2013

Ulkomailta muuttaneet etenevät työelämässä, mutta eivät ongelmitta.

Yhä useampi maahanmuuttaja työskentelee johtotehtävissä, asiantuntijana tai toimihenkilönä.

- Maahanmuuttajia on muilla kuin matalapalkka-aloilla paljon enemmän kuin yleisesti luullaan, sanoo maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn Elinkeinoelämän keskusliitosta.

EK:n jäsenyritysten ulkomaalaisista noin kolmannes toimii asiantuntijoina tai toimihenkilöinä. Vain pari prosenttia on edennyt johtopaikoille, mutta Wärnin mukaan määrä kasvaa. Hän ei usko, että maahanmuuttaja törmää väistämättä urallaan lasikattoon.

- Kun korkeakoulutettu maahanmuuttaja pääsee töihin, hän voi kivuta nopeastikin ylemmille portaille ja edetä työpaikasta toiseen.

Samaa mieltä on somalitaustainen, 90-luvulla Suomeen saapunut Abdirizak Hassan Mohamed. Hänen mielestään yritykset kantavat aiempaa enemmän vastuuta työilmapiiristä.

Toisaalta hän on huomannut, että yleinen suhtautuminen maahanmuuttajiin vaihtelee taloussuhdanteiden mukana.

- Ennakkoluulot vahvistuvat aina, kun taloustilanne heikkenee.

Mohamed ei koe, että hän olisi kohdannut suuria ongelmia työllistyä. Vastaanottokeskusvuoden jälkeen hän työskenteli opettajana ja opiskeli kauppatieteiden maisteriksi. Ura urkeni muun muassa asiantuntijana Metsäteollisuus ry:ssä ja ulkoministeriössä. Nyt hän työskentelee Kirkon ulkomaanavussa ja valmistelee väitöskirjaa johtamisesta.

"Suomalaiset luottavat tuttuihin"

Vaikeinta on löytää ensimmäinen työpaikka. Pahimmillaan ulkomainen nimi voi estää pääsyn haastatteluun. Mohamed tuntee monia maanmiehiä, jotka ovat lähettäneet kymmeniä tai satoja työhakemuksia ilman vastausta. Parhaimmillaan kansainvälisyys avaa ovia.

- Ei ole yhtä suomalaista tapaa suhtautua maahanmuuttajiin, hän selittää.

Afganistanilaissyntyiselle lääkärille Malarai Rahimille työllistyminen oli pitkä prosessi. Hän tuli Suomeen vuonna 2000 kiintiöpakolaisena.

- Minulla oli hyvin vaikeaa kielen kanssa alkuvaiheessa, kertoo Seinäjoella lääkärinä työskentelevä Rahim.

Lääkärin paperit entisestä Neuvostoliitosta eivät sellaisenaan käyneet Suomessa. Pätevyys vaati useiden ei-suomenkieliselle haastavien tenttien läpäisyä, työharjoitteluja ja kielen oppimista.

Pakolaisneuvonnan juristin Husein Muhammedin mukaan moni korkeakoulutettu maahanmuuttaja painii vastaavien asioiden kanssa.

- Usein tuntuu siltä, että maahanmuuttajalta vaaditaan parempaa kielitaitoa kuin olisi tarpeen. Muualla hankittua tietoa ei välttämättä osata edes arvostaa.

Korkeakoulutetuilla aloilla verkostot ovat rekrytoinneissa arvossaan.

- Suomalaisilla on omat verkostot. Suuri osa työpaikoista täytetään niiden ja tuttujen kautta.

Solvaukset tuntemattomilta

Vuoden pakolaisnaiseksi viime vuonna valittu Rahim ei koe kohdanneensa syrjintää työelämässä. Rasistisiin purkauksiin törmää muualla kuin työyhteisöissä. Ne ovat tuntemattomien solvauksia ja raivokohtauksia kadulla.

Usein kommentti liittyy siihen, että pakolaiset eivät ole töissä ja elävät "veronmaksajien rahoilla".

- Eräs vanha nainen suuttui minulle, kun avasin hänelle oven ja sanoi, että Suomessa on liikaa ulkomaalaisia. Hän muuttui eri ihmiseksi, kun kerroin olevani töissä, Rahim kuvailee.

Abdirizak Hassan Mohamed sanoo, että joskus kadulla huudetaan neekeriksi tai ilkutaan siististi pukuun pukeutunutta mustaa miestä.

- Silloin muistutan itselleni, että tämä ihminen ei tunne minua.