Länsiväylä: Rasismi ei katoa leimakirveitä heiluttamalla

Länsiväylä, pääkirjoitus: Rasismi ei katoa leimakirveitä heiluttamalla 9.1.2013
Itä-Savo: Vappu Vaarnamo: Kukaan ei ole vapaa asenteista

Toimittaja-kirjailija Umayya Abu-Hannan kirjoitus maahanmuuttajien Suomessa kohtaamasta rasismista nosti taas pintaan keskustelun siitä, katsooko suomalaisten enemmistö ulkomaalaisvähemmistöjen ala-arvoista kohtelua läpi sormien. Abu-Hannan mukaan Suomessa ei vieläkään irtisanouduta rasismista riittävän voimakkaasti, ja maahanmuuttokritiikin nimissä siedämme asioita, joita muualla Euroopassa kavahdettaisiin.

Kirjoituksen nostattama mielipidemyrsky kertoo, että kritiikki osui oikeaan. Vaikkei Suomen ilmapiiri todellisuudessa poikkeakaan muusta Euroopasta niin kuin Abu-Hanna väittää, on rasistinen huutelu aina tuomittavaa eikä sitä voi oikeuttaa mitenkään.

Toisaalta ulkomaiset esimerkit todistavat, että rasismi ei katoa leimakirveitä heiluttamalla. Sen vuoksi Suomessakin pitäisi pystyä näkemään rasismia ruokkivan yhteiskuntamme epätasa-arvoisuus. Maahanmuutto voi lisätä rasismia, koska se kohtelee eri yhteiskuntaluokkia hyvin eri tavoin. Jos hyvinvoiva kansanosa ainoastaan tuomitsee älämölö-huutelun, voi tuloksena olla, että kuilut ihmisten välillä kasvavat ja rasismi pesiytyy pinnan alle.

Tästä on jo viitteitä Helsingistä ja Espoosta, jossa maahanmuuttajia elää runsaasti ja tulijoihin ollaan isolta osin totuttu, mutta rasistinen rikollisuus on poliisin tuoreiden tilastojen mukaan selvästi yleisempää kuin muualla Suomessa.

________________________________

Itä-Savo; Vappu Vaarnamo: Kukaan ei ole vapaa asenteista

Pitääkö maahanmuuttajan olla kiitollinen pääsystään Suomeen? Rasismikeskustelu ryöpsähti käyntiin Helsingin Sanomien julkaistua Umayya Abu-Hannahin kirjoituksen, jossa hän syytti Suomea ja suomalaisia rasismista. Hän itse muutti pakoon suomalaista rasismia Hollantiin Etelä-Afrikasta adoptoidun tyttärensä kanssa.

Hollannissa asuneena tiedän, että maa ei suinkaan ole vapaa rasismista, eikä Amsterdam ei ole koko Hollanti. Mutta ei siitä sen enempää.

Yleistämistä näissäkin asioissa tulee varoa, eikä tehdä pitkälle tehtyjä johtopäätöksiä yksittäisistä tapauksista. Ihmisen oma kokemus on kuitenkin tosi, eikä sitä pidä väheksyä. Onneksi Suomessa saa kertoa julkisesti myös sen, jos joku asia ei miellytä.

Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin sai tuhansittain palautetta vastattuaan Umayya Abu-Hannahin kirjoitukseen ihmettelemällä, missä on Umayyan kiitollisuus Suomea kohtaan.

Palaute päätoimittajalle oli pääosin myönteistä, jotkut puolestaan ihmettelivät millä oikeudella päätoimittaja yleensä kommentoi kirjoitusta. Onneksi keskustelu tästäkin aiheesta on sallittua, ja juuri tällainen keskustelu osoittaa, miten tärkeää se on.

Meiltä kaikilta löytyy asenteista epäluuloja ja suvaitsemattomuutta, tuskin kukaan on niistä täysin vapaa, ei myöskään maahanmuuttaja. Työssäni tulen iloiseksi, jos joku asiakas joskus sanoo minulle kiitos.

Kiitollinen asenne luo ympärilleen positiivista ilmapiiriä, se on osa hyvää käytöstä ja hyviä tapoja. Tätä pitää edellyttää kaikilta ihmisiltä.

Kiitollisuus tarkoittaa, että emme ota asioita itsestään selvinä ja annettuina, vaan osaamme arvostaa sitä, mitä meillä jo on.

Varpu Vaarnamo
maahanmuuttosihteeri
Savonlinnan kaupunki