Yle: Suomalaisiin on helppo tutustua, väittää bosnialainen Sejla

Yle Etelä-Savo: Suomalaisiin on helppo tutustua, väittää bosnialainen Sejla 7.2.2013
Yle Tampere: Vuoden kielikurssi ei riitä kotouttamaan maahanmuuttajaa
Yle Lahti: Heinola panostaa mamu-lasten opetukseen

"Kukaan ei ole kiusannut minua siksi, että olen ulkomaalainen enkä puhu täydellistä suomea."

Sejla on bosnialainen autonasentaja, joka eleli vielä seitsemän vuotta sitten ihan tavallista bosnialaisen nuoren naisen elämää. Sitten hän kohtasi Suomessa pakolaisena asuvan miehensä, joka oli tullut kotimaahan käymään vuosien tauon jälkeen.

Nuoret tutustuivat, rakastuivat, avioituivat. Suomeen tullessaan Sejla oli jo raskaana.

- Menin päiväkotiin työharjoitteluun. Olihan se tietysti vähän vaikeaa, koska en osannut suomea. Kaikki olivat kuitenkin ystävällisiä ja opettivat esimerkiksi kaikki työvälineet.

Oltuaan muutaman kuukauden töissä Sejla Haskic jäi äitiyslomalle. Amina-tytär on nyt 6-vuotias. Parin vuoden kuluttua syntyi Sara-tytär, joka on nyt 4-vuotias. Sejla itse opiskelee parhaillaan Etelä-Savon ammattiopistossa maahanmuuttajien talouskoulussa.

Sejla aikoo jatkaa opiskelua, mutta luultavasti ei autonasentajaksi, vaan ehkä lähihoitajaksi.

Kaverien kanssa kahvilla

Tyttäret Amina ja Sara puhuvat sujuvasti sekä suomea että bosniaa. Bosniaa puhutaan kotona, suomea päiväkodissa ja kavereitten kanssa.

Sejla puhuu suomenkieltä, jota on helppo ymmärtää. Hän kertoo, että äitiyslomien aikana kielitaito heikkeni, koska kotona pärjäsi pelkällä bosnialla ja hänellä oli aika vähän mahdollisuuksia puhua suomea.

- Suomenkieli sujuu sitä paremmin, mitä enemmän puhun sitä tuttujen ja naapureitten ja opiskelukavereitten kanssa. Jos on pelkästään kotona, ehtii unohtaa asioita ja sanoja. Yritän kotonakin katsoa telkkarista uutisia. Jos en ymmärrä kaikkea, katson sanakirjasta.

Sejlalla on suomalaisia kavereitakin.

- Juodaan kahvia ja jutellaan.

Mistä uskonnonopettaja?

Sejla on huolissaan lastensa uskonnonopetuksesta. Koko perhe on muslimeja, mutta tytöt eivät ole saaneet uskontonsa mukaista opetusta. Ruokailun suhteen ei ole ollut ongelmia: päiväkoti on ottanut hyvin huomioon uskonnon mukanaan tuomat vaatimukset tyttöjen ravinnosta.

Uskonnon opetuksen järjestäminen on kuitenkin pienessä kaupungissa vaikeaa. Sejla toivoo tilanteen muuttuvan, kun tytöt menevät kouluun.

- Amina osaa lukea ja siksi hänen olisi pitänyt oppia myös joitakin rukouksia. Mikkelissä ei kuitenkaan ole ketään, joka opettaa.

- Surettaa, että tytöt eivät osaa vastata, kun heiltä kysytään, mikä sinun uskontosi on.

______________________________________

Yle Tampere: Vuoden kielikurssi ei riitä kotouttamaan maahanmuuttajaa

Pirkanmaalla asuvat maahanmuuttajat pääsevät nykyään nopeasti kielikursseille. Vuoden peruskoulutukselle kaivataan kuitenkin kipeästi jatko-opintoja, jotta myös työelämään pääsy helpottuisi.

Vielä viime vuoden lopulla pirkanmaalainen maahanmuuttaja joutui odottamaan kotoutuskurssille pääsyä kolmisen kuukautta. Tilanne on parantunut, ja nyt perustiedot antavalle kurssille pääsee runsaan viikon odotusajan jälkeen.

Kotoutuskoulutus on aikuisille maahanmuuttajille tarjottavaa alkuvaiheen koulutusta, jonka aikana opetellaan suomen kieltä ja viestintätaitoja, yhteiskuntataitoja sekä työelämätaitoja ja työssä oppimista.

Vuosi ei riitä

Tällä hetkellä koulutukseen osallistuu Pirkanmaalla kolmesataa maahanmuuttajaa. Vaikka perusopintojen kohdalla tilanne on hyvä, moni maahanmuuttaja kaipaa syventäviä kieliopintoja, joiden avulla työelämään sijoittuminen todennäköisesti helpottuisi.

- Opiskelijoiden joukko on hyvin kirjava: joukossa on niin hyvin koulutettuja ihmisiä kuin niitäkin, joilla ei ole juuri minkäänlaista opiskelu- tai työtaustaa. Vuoden koulutuksen jälkeen kielitaitotaso ja muut yhteiskunnalliset valmiudet ovat hyvin erilaisia, sanoo koulutussuunnittelija Janne Haikansalo Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta.

Haikansalo pitää maahanmuuttajan kotoutumisen pahimpana pullonkaulana aikaa koulutuksen jälkeen.

- Moni ei vielä vuoden kestäneen opiskelun jälkeen pysty hakeutumaan työelämään tai opiskelemaan. Ajalle kototutumiskoulutuksen ja työelämän välillä ei ole tarjolla riittävästi koulutusapua.

Herätys, koulut!

Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää Janne Haikansalon mukaan valppautta myös oppilaitoksilta.

- Oppilaitosten täytyy olla hereillä ja kuulostella, millaisia tarpeita työelämän puolella on ja millaisia maahanmuuttajaryhmiä meille tulee. On tärkeää pohtia, miten ihmiset pääsisivät mahdollisimman sujuvasti ja pian siirtymään työelämään.

Polku kotoutumiskoulutuksen alkumetreiltä työelämään on pitkä.

- Kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien kehittyminen työelämään riittävälle tasolle kestää ilman muuta useamman vuoden. Toisilla kehitys tapahtuu nopeasti ja toisilla vie pidempään, tämä pitää vain hyväksyä.

Sodan sijaan kakunkoristeita

Irakilainen Adeeb Wafaa muutti Suomeen kolme vuotta sitten. Hän pakeni kotimaassaan riehuvaa sotaa ja löysi rauhallisen kotipaikan Tampereelta. Nyt nainen opiskelee suomea ja haaveilee kondiittorin ammatista.

- Minua kiinnostavat kakut, keksit ja kaikki mitä leipomoissa tehdään. Haluaisin koristella kakkuja.

Suomalaiset kakut eivät Wafaan mukaan eroa juurikaan irakilaisista. Kielen kanssa joutuu sen sijaan painimaan.

- On tärkeää osata suomea, kun asuu täällä. Suomen kieli on kuitenkin todella vaikea kieli. Pitäisi vain olla aktiivinen ja puhua suomalaisten kanssa, kokeilla ja yrittää.


Mistä on kyse?
- Maahanmuuttaja pääsee Pirkanmaalla kotoutumiskurssille noin viikossa.
- Vuoden kestävän peruskoulutuksen jälkeen harva on valmis suoraan työelämään.
- Koulutussuunnittelijan mukaan kotoutumisen pullonkaula on aika peruskoulutuksen ja työelämään yrittämisen välillä.

_____________________________________________

Yle Lahti: Heinola panostaa mamu-lasten opetukseen

Pienillä paikkakunnilla vieraskielisten lasten opetus joudutaan usein järjestämään yleisluokissa. Suurissa kaupungeissa maahanmuuttajille tarkoitetut, suomenkieliseen opetukseen valmistavat luokat ovat tuttu juttu.

Suurissa kaupungeissa maahanmuuttajalapset opiskelevat ensimmäisen lukuvuoden valmistavalla luokalla, jossa opitaan suomen kielen perusteet. Pienillä paikkakunnilla vastaavaa mahdollisuutta ei aina ole vieraskielisten lasten vähäisyyden vuoksi. Tällöin kieltä opetetaan yleisluokassa, normaalin opetuksen ohessa.

Aikaisemmin maahanmuuttajalapset on sijoitettu Heinolassa suoraan yleisluokkiin. Tällöin onnistunut kielen oppiminen vaatii erityisopetusta ja avustajia.

- Usein pienessä kunnassa nämäkin ovat vähän huonommalla tolalla. Etenkin jos oppilaan lähtötilanne suomen kielessä on nolla, se on hyvinkin haasteellinen paikka, toteaa Heinolan koulutusjohtaja Juha Patrakka.

Lahdessa niin sanottuja mava-luokkia on ollut jo 90-luvulta lähtien, mutta Heinolassa järjestelyä kokeillaan ensimmäistä kertaa.

- Viime syksynä päästiin aloittamaan tämä ryhmä. Meillä on ollut jo aikaisemmin ajatuksissa perustaa tämmöinen, mutta maahanmuuttajien saapuminen opetuksen piiriin on aina ollut vähän arvaamatonta, Patrakka perustelee.

Tälläkin kertaa kyseessä on vuoden kestävä kokeilu. Jatkosta päätetään myöhemmin.

Kieli ja kulttuuri haltuun

Heinolan valmistavan luokan opettaja on tyytyväinen uuteen järjestelyyn. Hänen mukaansa se hyödyttää sekä lapsia että opettajaa.

- Täällä opiskellaan suomen kieltä tehokkaasti, ja se on erilaista opiskelua kuin suomi äidinkielenä. Ja tietysti onhan se luokanopettajalle aika suuri työmäärä lisää, jos yleisluokalle tulee ihan täysin suomen kieltä taitamaton, huomauttaa Aija Patrakka.

Valmistavan luokan hyödyistä on vakuuttunut myös Lahden mava-luokkaa opettava Satu Huotari.

- Varmasti lapselle on haasteellisempaa mennä yleisluokalle ilman valmistavaa opetusta. Siinä on myös luokanopettajalle suuri haaste. Kuitenkin suomenkielisessä luokassa edetään ihan eri tahdissa, muistuttaa Huotari.

Valmistavalla luokalla opitaan muutakin kuin vain suomen kieltä: suomalaista kulttuuria ja koulumaailman sääntöjä kuten läksyrytmi.

- Tietenkin alussa kaikki on uutta ja täällä voi olla täysin erilaiset tavat kuin kotimaassa, kuvailee Satu Huotari.

Yleensä valmistavalla luokalla opiskellaan vain yksi lukuvuosi. Kielitaidon karttuessa oppilaat pääsevät vähitellen siirtymään yleisluokkien oppitunneille.

- Jotkut oppilaat ovat sanoneet, että heillä on ikävä tänne luokkaan. He kokevat että tämä on ollut mukavaa aikaa, myöntää Huotari hymyillen.

Mistä on kyse?
- Vieraskielisille lapsille järjestetään valmistavaa opetusta yleisluokassa tai erillisessä ryhmässä
- Heinolan ensimmäinen maahanmuuttajille tarkoitettu luokka aloitti viime syksynä
- Valmistavalla luokalla opitaan suomen kielen perusteet ennen yleisluokkaan siirtymistä
- Pienissä kunnissa luokat ovat harvinaisia maahanmuuttajien vähäisen määrän vuoksi