Uusi Suomi: ”He elivät tavallisen suomalaisnuoruuden – jopa käyttivät kiellettyjä aineita”

Uusi Suomi: ”He elivät tavallisen suomalaisnuoruuden – jopa käyttivät kiellettyjä aineita” 6.10.2014

He ovat nuoria miehiä, jotka etsivät elämälleen tarkoitusta. He ovat meidän muksuja.
Näin kuvaa somalitaustainen poliitikko ja yhteiskunnallinen keskustelija Abdirahim ”Husu” Hussein (kesk.) musliminuoria, jotka ovat hylänneet suomalaisen yhteiskunnan lähteäkseen kohti itselleenkin tuntematonta ja liittyneet ääri-islamistisen terroristijärjestö Isisin taisteluun Syyriassa ja Irakissa.

Suomen somaliyhteisöstä on aiemminkin tuotu esiin vanhempien hämmennys ja avuttomuus joidenkin nuorten radikalisoitumisen edessä. Helsingin Sanomien viikonloppuinen artikkeli kolmesta Syyriaan Isis-aktiiveiksi lähteneestä espoolaisnuoresta alleviivaa tätä hämmennystä: nuoret olivat aiemmalta elämäntyyliltään hyvinkin suomalaisia tai suomalaistuneita – eivätkä erityisen syrjäytyneitä, kuten helposti ajatellaan.

Abdirahim Husseinin mukaan monia lähtijöitä yhdistääkin se, että he olivat työssä käyviä ja kouluttautuneita nuoria. Lisäksi heitä ei ole kasvatettu erityiseen uskonnollisuuteen, vaikka muslimeja ovatkin.

– Melkein kaikki lähtijät ovat eläneet ihan tavallisen suomalaisnuoruuden, jopa käyttäneet kiellettyjä aineita ja käyttäneet alkoholia, Abdirahim Hussein sanoo Uudelle Suomelle.

Sitten jostain on löytynyt ääri-islamistinen usko ja Koraanin kovat tulkinnat. Miksi näin käy, ja mistä radikaalien näkemysten vetovoima syntyy, on arvoitus ulkopuolisille.

– Joku tilanne on ehkä muuttanut heidät, Abdirahim Hussein pohdiskelee.

Espoolaisnuorten tarinassa yksi mahdollinen käänteentekevä tapahtuma on lähtijöille tutun musliminuoren surma, josta kerrotaan Helsingin Sanomissa. Toinen vaikuttava tekijä lienee ulkopuolisuuden tunne Suomessa ja länsimaissa yleensä – kenties myös vanhempien muodostamassa suomalaisessa muslimiyhteisössä.

Abdirahim Hussein korostaa, että Suojelupoliisin ilmoittamat noin 30–40 Syyriaan lähtijää on marginaalinen murto-osa Suomessa asuvista muslimeista. Muslimiperheistä tukea lähtijöiden ajatuksille ei löydy, hän sanoo.

– En henkilökohtaisesti ole löytänyt henkilöä, joka sympatisoisi Isisiä, Hussein sanoo.

– Mun on hirveän vaikea uskoa, että sodasta pakoon lähtenyt perhe olisi valmis uhraamaan oman lapsensa tällaiseen tilanteeseen, puolustamaan muita muslimeja tekemällä näitä kamalia asioita. Olisi pysynyt sitten omassa maassaan Irakissa tai Somaliassa puolustamassa omaa perhettään.

Nuoren ulkopuolisuuden tunnetta ja esimerkiksi koettua rasismia on helppo käyttää hyväksi sanomalla, että kunnon muslimin ainoa keino onnistua on jättää länsimaat, mennä Syyriaan ja aloittaa pyhä sota, Hussein kuvailee.

– Tätä retoriikkaa rekrytoijat varmasti käyttävät... en löydä muuta syytä [miksi nuoret lähtevät], Hussein sanoo.

Hänen mukaansa jihadistien yksioikoinen sanoma voi vaikuttaa nuoresta elämän tarkoituksen löytymiseltä, vaikka hän ei olisikaan erityisen syrjässä yhteiskunnasta, opiskeluista tai työelämästä.

– Sanotaan, että ”elämä, jota etsit, on täällä, tule katsomaan”, Hussein kuvailee.

Somaliliiton puheenjohtaja Arshe Said sanoi äskettäin Uudelle Suomelle, ettei tieto jihadistien rekrytointiyrityksistä päädy musliminuorten vanhemmille asti. Saidin mukaan asia tulee tietoon, kun joku lähtee: ”yksi lähti sieltä, toinen lähti sieltä”.

Somaliassa syntyneen, teini-ikäisenä Suomeen tulleen Abdirahim Husseinin mukaan syy tietämättömyyteen on todennäköisesti arkinen. Hän muistelee omaa elämäänsä täysi-ikäisyyden kynnyksellä.

– Minulle oli tärkeää pitää yllä kaunista kuvaa muslimiperheen äidin kanssa. Sitten taas ulkona yhteiskunnassa, kavereiden kanssa, piti bilettää ja iskeä tyttöjä, tehdä kaikkea mitä suomalaisnuori tekee, hän sanoo.

Jos suomalaista elämää viettävä musliminuori viettää tavallaan kahta elämää kodissaan ja sen ulkopuolella, miksi salailu ei onnistuisi nuoren radikalisoituessa, Hussein kysyy. Jihadistien sanoma leviää nykymaailman tyyliin sosiaalisessa mediassa.

– Totta kai nuoret osaavat pimittää ne tiedot vanhemmiltaan.

Vanhemmat myös haluavat yleensä uskoa parasta lapsestaan. Vaikka radikalisoitumisen merkit olisivat nähtävillä, niitä ei ehkä aina haluta nähdä, ”Husu” Hussein myöntää.

On viranomaisia lisäksi varoitettukin nuorista, jotka mahdollisesti tekevät lähtöä Syyriaan. Lähtemisen estäminen on kuitenkin vaikeaa niin viranomaisille kuin vanhemmillekin. Abdirahim Hussein mainitsee, että ”avioerot ovat lisääntyneet muslimienkin keskuudessa”.

– Monet äidit eivät kykene niitä 17-vuotiaita poikia rajoittamaan, hän sanoo.

Käänne on kuitenkin jo tapahtunut, Hussein sanoo. Kesällä 2014 jossain päin Syyriaa kuoli Isis-taistelija nimeltään Ali. Hän oli yksi niistä noin 30–40 ihmisestä, jotka olivat lähteneet Syyriaan Suomesta.

Se oli yksi herätyksen paikka Suomen muslimiyhteisössä. Nyt muslimiperheissä puhutaan Isis-terroristeista ja heidän julmista opeistaan ääneen. Husseinin mukaan sanoma on, että ääri-islamistit eivät aja muslimien tai islamin asiaa, vaan oman uskonsuuntauksensa sekä rahoittajiensa.

– Monet vanhemmat ovat alkaneet puhua lapsilleen, että tässä on intressisota, Abdirahim Hussein sanoo.

– Monet vanhemmat, jotka eivät ole olleet hereillä, ovat nyt hereillä.

Samaan aikaan Isis on valloittanut laajoja alueita Syyrian lisäksi Irakissa ja osoittanut poikkeuksellisen julmuutensa joukkoteloituksin sekä videomestauksin. Tämän havainnon nostaa esiin historiantutkija Jussi Jalonen blogikirjoituksessaan, jossa hän pohtii johtopäätöksiä, joita voi tehdä viikonlopun Helsingin Sanomien artikkelista ja suomalaistaustaisen Isis-kolmikon tarinasta.

Tutkija Jalosen mukaan erityisen vaikea pala on ollut ymmärtää, miksi Suomessa kasvaneet nuoret ovat halunneet liittyä juuri erityisen raa’an ja murhanhimoisen Isisin riveihin.

– Tähän on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen selitys. Artikkelin mukaan värväytymiset ovat tapahtuneet syksyllä 2012 sekä keväällä 2013, jolloin ISIS ei ollut vielä saanut juurikaan julkisuutta lännessä, eivätkä sen harjoittamat murhatyöt olleet alituinen puheenaihe, Jalonen huomauttaa.

Abdirahim Hussein arvioikin, että Isisin vetovoima laskee tiedon lisääntyessä.

– Mitä enemmän ymmärrät, sitä helpompi on sanoa ”ei”.

Helsingin Sanomat kertoo, että Suomesta tiedetään ainakin yksi aktiivisesti Isis-propagandaa netissä levittävä henkilö. Husseinin mielestä tällainen toiminta tulisi kriminalisoida.

– Jos Suomesta löytyy tällaisia tyyppejä, niin heidät on pysäytettävä heti. Heille ei löydy mitään ymmärrystä; aikuisia ihmisiä, jotka tekevät tällaista, sanoo Abdirahim Hussein.

Länsimaissa kannetaan huolta terrorismin uhasta, joka voi kasvaa radikalisoituneiden ääri-islamistien mahdollisesti palatessa Syyriasta. Abdirahim Hussein ei pidä tätä uhkaa erityisen merkittävänä.

– En usko, että he haluavat palata vapaaehtoisesti Suomeen, hän sanoo.

Husseinilla on kuitenkin yhteiskunnalle toive niiden varalta, jotka mahdollisesti palaavat. Kaikki Syyriaan lähteneet eivät välttämättä ole taistelleet tai toimineet Isisin riveissä. Joukossa on myös aidosti avustustyöhön lähteneitä.

– Toivon, että kaikkia heitä ei tuomita automaattisesti tuhoon tuomituiksi, Hussein sanoo.

Hän toivoo, että Suomeen mahdollisesti palaavia Syyriassa käyneitä nuoria kuultaisiin. Se saattaa olla ainoa keino ymmärtää, miksi he ovat lähteneet.