HS: Asunnottomuus uhkaa räjähtää pääkaupunkiseudulla – Helsinki väläyttää jopa konttikyliä

Helsingin Sanomat: Asunnottomuus uhkaa räjähtää pääkaupunkiseudulla – Helsinki väläyttää jopa konttikyliä 1.10.2015

Asunnottomuus voi kasvaa entisestään ensi kesänä, kun ainakin osa oleskeluluvan saaneista pakolaisista saapuu muualta maasta Helsingin seudulle ja Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin.



"Asuntomarkkinoille voi tulla nopea ja odottamaton muutos, kun tuhannet hakeutuvat lähelle sukulaisiaan, tuttaviaan ja maanmiehiään. Heitä myös vetävät työmahdollisuudet", ennustaa asunnottomuuden asiantuntija Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä.

"Syntyy aivan ennennäkemätön tilanne, sillä asuntotilanne on jo nyt vaikea", vahvistaa Kuntaliiton asuntoasiain erityisasiantuntija Laura Hassi.

Asunnottomuuden lisääntymiseen pitäisi alkaa varautua heti. "Ei voida tumput suorana odottaa, vaan pitää ryhtyä etsimään keinoja heti", Hassi painottaa.

Jo nyt eri vastaanottokeskuksissa on yli tuhat oleskeluluvan saanutta, joilla ei ole niin sanottua kuntapaikkaa.

Kun hakemuksen käsittely kestää keskimäärin puolisen vuotta, hakijat alkavat saada lupapäätöksiä ensi keväänä. Kaikille luvan saaneille ei kuitenkaan löydy kuntapaikkaa vastaanottokeskusten paikkakunnilta.

Suurten kaupunkien asuntojonoihin on tulossa useita tuhansia hakijoita lisää. "Helsinkiin tulee ehkä 1 000–3 000 vuokra-asunnon tarvitsijaa vuodessa, mutta voi luku kasvaa jopa 5 000:een", Fredriksson ennustaa.

Vieläkin suurempaa joukkoa odottaa Helsingin kaupungin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo. Aiempien kokemusten mukaan maahanmuuttajista puolet hakeutuu pääkaupunkiseudulle ja heistä puolet Helsinkiin.

Leijo laskee, että esimerkiksi 30 000 maahantulijasta 7 500 päätyisi pelkästään Helsinkiin. Sen jälkeen oleskeluluvan saaneet saattavat myös hakea perheenyhdistämistä, jotta myös heidän lähisukulaisensa voisivat muuttaa Suomeen.

Jo nyt 25 000 hakee Helsingin asuntojonossa vuokra-asuntoa, mielellään pientä. Hakijoista reilusti yli puolet on sinkkuja, mutta niin on oleskeluluvan saaneistakin. Samaan aikaan tarjottujen asuntojen määrä pienenee, sillä tuhat asuntoa menee peruskorjaukseen.

"Niidenkin asukkaille on löydettävä tilapäinen asunto", Leijo muistuttaa.

Suuret pakolaisperheet menevät asuntojonoissa kärkeen, mutta yksinäiset miehet jäävät asiantuntijoiden mukaan hännille. He päätyvät asumaan toisten nurkkiin ja heillä on asiantuntijoiden mielestä myös riski joutua kaduille.

Helsingin asunto-osaston Leijo toivoo hallitukselta pikaisia toimia, jotta Suomeen tuleville maahanmuuttajille saataisiin asuntoja.

"Asunnottomuutta ei ehkä kannata ehkäistä ennakolta, vaan keskittyä nyt itse ongelmaan eli asuntopulaan"

"Olisi ehkä harkittava radikaalejakin vaihtoehtoja, kuten konttikyliä", Leijo pohtii.

Tyhjien toimistotalojen muuttaminen asunnoiksi voi olla Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tatu Rauhamäen (kok) mukaan myös vaihtoehto. "Jos hätätilanteessa voitaisiin poiketa lakien vaatimuksista ja alentaa hieman laatuvaatimuksia."

Kansainvälisten kokemusten mukaan eri kansallisuudet tapaavat asettua samoihin vuokrataloihin ja samoille asuinalueille.

"Kaikesta huolimatta pitäisi pystyä torjumaan asuinalueiden eriytymistä", Leijo huomauttaa.

Kuntaliiton Laura Hassi varoittaa romuttamasta sitä työtä, jota suuret kaupungit ovat tehneet parikymmentä vuotta asuinalueilla sosiaalisen eriytymisen ehkäisemiseksi.

"Ei ole järkevää, että tulijoita asutetaan kaupunkien vuokra-taloihin, joissa jo asuu jo aiemmin tulleita maahanmuuttajia. Heille täytyy antaa rauha jatkaa kotoutumista."

Fakta
Runsas tuhat asunnottomista oli maahanmuuttajia
- Helsingissä oli 3 500 asunnotonta vuoden takaisten tilastojen mukaan.
- Heistä asunnottomia maahanmuuttajia oli runsas tuhat.
- Asunnottomien määrä oli vähentynyt kuudella sadalla verrattuna vuotta aiempaan. Myös asunnottomien maahanmuuttajien määrä laski.
- Helsingissä asunnottomien asumisyksiköissä on reilu 800 paikkaa. Jonotusajat ovat vuoden mittaisia.
- Espoossa oli reilu 600 ja Vantaalla lähes 550 asunnotonta.