Helsingin Sanomat: Presidentti Tarja Halonen Vieraskynä-palstalla: Ihmisten pakkopalautukset konfliktimaihin tulisi keskeyttää

Helsingin Sanomat: Presidentti Tarja Halonen Vieraskynä-palstalla: Ihmisten pakkopalautukset konfliktimaihin tulisi keskeyttää 22.4.2017
Iltalehti: Vanhanen ja Halonen eri mieltä kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijoiden kohtelusta
Aamulehti: Sipilä Halosen kannanotosta: Luotan viranomaisten maa-arvioihin
Keskisuomalainen: Kansliapäällikkö Nerg ei keksi, miten pakkopalautuksista luovuttaisiin
MTV: Risikko tyrmää Halosen näkemyksen - "Pakkopalautuksia ei voi keskeyttää, olisi aikamoinen signaali"

KUN miljoonat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan hädänalaiset ihmiset lähtivät hakemaan turvaa, osa saapui ­Eurooppaan. Maanosa joutui kaaokseen, josta se ei ole ­vielä toipunut. Euroopan kaukaiseen kolkkaankin tuli hetkessä 30 000 turvapaikanhakijaa: miehiä, naisia, lapsia ja vanhuksia.

Suomen viranomaiset ovat selvinneet tehtävästään ensi säikähdyksen jälkeen melko hyvin. Hyvä hallinto on vahva pohja.

On ymmärrettävää, että päättäjät pohtivat, onko turvapaikkasäännöstömme ajan tasalla. Monia pykäliä on kuitenkin muutettu ajattelematta muutosten yhteisvaikutusta.

Resursseja annettiin käyttöön määrään nähden aiempaa niukemmin. Turvapaikanhakijoiden oleskelusäännöksiä tiukennettiin. Puheet kovenivat. Monien poliitikkojen myötäily ja puhe poikkeusajoista, joihin kansainväliset sopimukset ­eivät muka enää sovi, antoivat ääriliikkeille lisää kaikupohjaa.

Toisaalta jotkin turvapaikanhakijoita alkujaan vastentahtoisesti ottaneet kunnat muuttuivat myötämielisiksi. Tulijoita opittiin tuntemaan. Osa suomalaisista ystävystyi heidän kanssaan ja avasi heille sydämensä ja kotinsa. Muukalaiset alettiin nähdä ihmisinä ja lähimmäisinä.

Turvapaikanhakijat ovat kokeneet paljon pahaa omassa maassaan ja pakomatkalla. Se muuttaa ihmistä. Pakkopalautukset aiheuttavat epätoivoisia tekoja. Monen hakijan mieli on jo valmiiksi säröillä, ja jatkuva palautusuhka pahentaa tilannetta.

TÄMÄ KAIKKI vaikuttaa myös meihin suomalaisiin. Vaikka emme pidä kanssaihmisiämme pyhimyksinä, luotamme yhteistyöhön, virkamiehiimme ja yhteiskuntaamme. Yhteiskuntaa tulee vastedeskin rakentaa laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden varaan.

Tutkimusten mukaan pakolais­politiikka on yhä useamman silmissä vain lainmukaista, ei oikeudenmukaista. Se on huono asia.

Emme voi ottaa tulevaisuudessa vastaan kaikkia niitä ihmisiä, jotka joutuvat erilaisen turvattomuuden vuoksi jättämään kotimaansa, eikä sitä kai kukaan vaadikaan. Mutta me voimme tehdä asiat aiempaa ­paremmin. Voimme kasvattaa vuosittaista pakolaiskiintiötämme nykyisestä 750:stä. Näin tarjoamme turvallisen reitin aiempaa useammalle niistä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista, joille YK on antanut pakolaisstatuksen. Sisäministeri Paula Risikon (kok) tuore esitys on askel oikeaan suuntaan.

EU:ssa on opittu, miten asioita ei olisi pitänyt hoitaa. Vastedes EU-maiden on toimittava paremmin ­sekä keskenään että YK:n kanssa. Uudistuksissa on edettävä ripeästi.

HAKUPROSESSISSA on puutteita Suomessakin. Meillä on rekisteröity noin 40 000 turvapaikkahakemusta. Niiden käsittely kestänee vielä kauan. Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista hakee muutosta.

Selvästi perusteettomia hakemuksia on varsin vähän, niin myös myönteisiä päätöksiä. Suurin osa on tulkintatapauksia. Lainsäädäntöä muutettiin hakijoiden suuren määrän takia. Se ei ole hyvä oikeushallinnollinen periaate, jos todella halutaan kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Ulkoministeriö ei suosittele suomalaisille matkustamista Afganis­taniin, Irakiin tai Syyriaan. Viranomaiset eivät silti näe estettä palauttaa näihin maihin ihmisiä, jotka ovat kokeneet vainoa. Yhä ­useampi meistä epäilee, ettei maa ole turvallinen myöskään palautettaville.

Ihmisiä ei saa syrjiä turvapaikan tarvetta arvioitaessa uskonnon pohjalta, mutta uskonto voi olla vainon tai syrjinnän syy. Suomessa islaminuskoisia turvapaikanhakijoita on kääntynyt kristityiksi. Heitä ei pidä palauttaa. Ei sen vuoksi, että he ovat kristittyjä, vaan sen vuoksi, ­että islamista luopuminen voi vaarantaa vakavasti heidän asemaansa vanhassa kotimaassaan.

Moni varoitti turvapaikkasäädösten tiukentamisesta nyt tehdyllä ­tavalla. Se johti kielteisen päätöksen saaneiden määrän nopeaan kasvuun, mutta myös siihen, että paperittomia on maassa yhä enemmän.

EHDIMME vielä korjata tilanteen. ­Viranomaiset ovat Suomesta yhteydessä konfliktimaihin, mutta olisi syytä käydä paikan päällä tutustumassa oloihin ja vastaanottaviin ­viranomaisiin – siis päivittää tiedot.

Pakkopalautukset tulisi keskeyttää täksi ajaksi ja katsoa tilanne ­sitten uudelleen. Se olisi inhimillistä ja vahvistaisi suomalaisten uskoa omaan hallintoonsa. On myös kysymys siitä, minkälaisen jäljen me piirrämme itsestämme historiaan.

Tarja Halonen

Kirjoittaja oli Suomen presidentti vuosina 2000–2012.