Ilta-Sanomat: Suurmoskeijahanke herättää pelkoja myös muslimipiireissä – ”Pahimmillaan Suomesta tulee uusi Ranska”

Ilta-Sanomat: Suurmoskeijahanke herättää pelkoja myös muslimipiireissä – ”Pahimmillaan Suomesta tulee uusi Ranska” 9.4.2017

Helsinkiin kaavaillun suurmoskeijan on pelätty aiheuttavan jännitteitä sunni- ja shiiamuslimien välille.

Ilta-Sanomat nosti maanantaina esiin Hanasaareen kaavaillun suurmoskeijan jättihankkeen ja sen rahoitukseen liittyvät riskit. Persianlahden saarivaltio Bahrain on luvannut järjestää 100–140 miljoonaa euroa rahoitusta suurmoskeijaan ja siihen liittyvään muslimien monitoimikeskukseen.

Bahrainilla on tiiviit yhteydet Saudi-Arabiaan, jossa vallitsevassa asemassa oleva vanhoillinen sunni-islamin suuntaus suhtautuu jyrkästi shiioihin. On hyvin mahdollista, että ainakin osa suurmoskeijan rahoituksesta tulisi Saudi-Arabiasta.

Muslimiyhteisö ei ole Suomessakaan yhtenäinen. Siitä kertoo se, että IS:n haastattelema, suurmoskeijahankkeeseen kriittisesti suhtautuva muslimi haluaa pysyä turvallisuussyistä nimettömänä. Hänen mukaansa suurmoskeijan rahoittaminen ”terroristivaltioiden” rahoilla olisi ”historiallinen virhe”.

– Jos ulkomaalaisella rahalla ruvetaan tekemään suurmoskeijaa Suomessa, se vie lojaaliuden Suomesta niille valtioille, joista rahaa saadaan. Silloin suurmoskeijassa myös toteutetaan niiden valtioiden agendaa. Ei ilmaiseksi makseta mitään, pitkään Suomessa asunut muslimi sanoo nimettömästi IS:lle.

Mies on perehtynyt asiaan ja hän on pitkään vastustanut suurmoskeijalle esitettyä rahoitusmallia. Hän ei halua esiintyä nimellään turvallisuussyistä.

Mies sanoo, että muslimit tarvitsevat moskeijarakennuksia Suomeen, mutta niiden rahoituksen on löydyttävä Suomesta ja muslimeilta itseltään. Hän huomauttaa, että vaikka suurmoskeijaa halutaan hänen mukaansa markkinoida kaikkien Suomen muslimien moskeijana, se ei todellisuudessa tulisi olemaan sitä.

– Jotkut sunnimuslimit haukkuvat jo nyt toisia muslimeja ja länsimaalaisia kafireiksi, ateisteiksi. Shiiamuslimeille sanotaan jo nyt, että menkää rukoilemaan omaan moskeijaanne.

Pahimmillaan Bahrainin tai Saudi-Arabian rahoittama suurmoskeija voi hänen mukaansa johtaa muslimien eristäytymiseen, radikalisoitumiseen ja jopa terrori-iskuihin.

– Pahimmillaan Suomesta tulee uusi Ranska, ja meillä tapahtuu vastaavanlaisia iskuja. Me olemme suomalaisia, vaikka uskontomme onkin islam. Suomessa pitäisi elää Suomen pelisäännöillä. Tässä rahoitusmallissa me emme pystyisi kouluttamaan ihmisiä maltillisiksi länsimaalaisiksi muslimeiksi, hän kertoo.

Mies kertoo pelkäävänsä, että kyseisistä valtioista valuu Suomen sunnijärjestöihin rahaa, joka valuu vääriin käsiin.

Myös Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki arvioi, ettei moskeijahanke yhdistäisi kaikkia Suomen muslimeita.

– Kun miettii Lähi-idän kontekstia, sunnit ja shiiat eivät todellakaan vietä auvoisaa yhteiseloa. Salafistisessa sunni-islamismissa shiiat nähdään pahempina vääräuskoisina kuin kristityt tai juutalaiset, Ruohomäki sanoi Ilta-Sanomille viime viikolla.

Ruohomäen mukaan asetelma on muodostanut Suomeen sellaiset lähtökohdat, ettei sunnivaltioiden rahoittama suurmoskeija ole kaikkien Suomen muslimien yhteinen hanke.

Sisäministeriö korosti vuonna 2015 antamassa lausunnossaan olevan tärkeää, että kaikki muslimiyhteisöt olisivat mukana suurmoskeijan ja siihen liittyvän monitoimikeskuksen valmistelussa.

– Vain näin suurmoskeijasta ja keskuksesta tulee kaikkia muslimeja palveleva hanke. Mikäli osa yhteisöistä jää hankkeen ulkopuolelle, voi siitä tulla muslimeja erottava, ei yhdistävä hanke, lausunnossa kerrotaan.

Säätiö: ”Ketään ei käännytetä pois”

Moskeijahanketta puuhaavan Oasis-säätiön mukaan Helsingin suurin shiiayhdyskunta Resalat tai sen edustajat eivät ole pyynnöistä huolimatta halunneet tavata hankkeen ydinryhmää tai keskustella yhteistyöstä.

Oasis-säätiön tiedottamisesta vastannut Pia Jardi korosti viime kuun lopussa Uusi Suomi -sivuston blogissaan, että rakenteilla on nimenomaan sunnimoskeija.

– Tässähän ei ole kyse pelkästä moskeijasta vaan monitoimikeskuksesta ja moskeijasta, josta moskeijan osuus olisi vain noin 15 prosenttia. Moskeija on kuitenkin avoinna kaikille, eikä ketään käännytetä pois suuntauksen takia, kuten Tuomiokirkkokin on luterilainen, minne kaikki ovat tervetulleita käymään, mutta ei johtamaan.

Suurmoskeijahankkeessa mukana oleva Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjarin mukaan kyseessä olisi sunnimoskeija, joka on kaikille avoin.

– Ne, jotka hallinnoivat ja johtavat säätiötä, ovat sunneja. Moskeijoissa hallinnointi on kuitenkin yksi kysymys, mutta käyttäjäkunta on toinen kysymys.