Talouselämä: Jihadistinen alamaailma leviää Suomeenkin - "Huolestuttavinta ovat Suomeen viime vuosina syntyneet radikaali-islamistiset verkostot"

Talouselämä: Jihadistinen alamaailma leviää Suomeenkin - "Huolestuttavinta ovat Suomeen viime vuosina syntyneet radikaali-islamistiset verkostot" 13.4.2017

Viime perjantaina terroristi tappoi kuorma-autolla Tukholmassa neljä ihmistä. Samankaltaisten iskujen uhka on kasvanut myös Suomessa, arvioi Suojelupoliisi.

”Huolestuttavinta ovat Suomeen viime vuosina syntyneet ja koko ajan vahvistuvat radikaali-islamistiset verkostot. Voidaan jopa puhua Suomeen syntyneestä ”jihadistisesta alamaailmasta”. Näillä verkostoilla on yhteyksiä kaikkiin keskeisiin terrorijärjestöihin”, kuvaa Supon riskiarviota viestintäpäällikkö Jyri Rantala.

Supon virallisen riskiarvion mukaan ”yksittäisten terrorististen väkivallantekojen uhka on kasvanut myös Suomessa”. Iskijöitä siis voisivat olla yksittäiset henkilöt tai pienryhmät.

Mikään terroristijärjestö ei ole erikseen nimennyt Suomea strategiseksi kohteeksi, mutta Suomen tunnettuus radikaali-islamistien piireissä on kasvanut ja Suomesta on monia mainintoja esimerkiksi ISISin propagandassa. Sitä on viime aikoina julkaistu myös suomeksi. Suomi ei ole enää turvallisesti syrjässä.

”Kaiken kaikkiaan Suomea aiemmin suojanneet tekijät ovat murentuneet tai murenemassa”, sanoo Rantala.

Suomea ovat lähentäneet terrorismiin vierastaistelijat. 80 henkilöä on matkustanut Suomesta Irakin-Syyrian konfliktialueelle ja useimmat heistä ovat osallistuneet taisteluihin. Parikymmentä on palannut ja lisäksi Suomeen on saapunut muita konfliktiin osallistuneita. Kaikkiaan Supolla on ”350 terrorismintorjunnan kohdehenkilöä”.

”He ovat oman toimintansa tai yhteyksiensä luonteen takia Suojelupoliisin kiinnostuksen kohteena”, sanoo Rantala. Tähän joukkoon pääsee esimerkiksi radikaali-islamismia levittämällä.

Pääministeri Juha Sipilä kiirehti Tukholman iskun jälkeen tiedustelulainsäädäntöön suunniteltuja muutoksia, jotka lisäisivät Supon valtuuksia. Nykyiset toimivaltuudet rajoittuvat Suomen rajojen sisällä olevaan epäilyyn konkreettisesta rikoksesta ja sen tekijästä. Supo ei siis voi hankkia tietoa esimerkiksi Suomesta lähteneiden vierastaistelijoiden toiminnasta Syyriassa tai Irakissa. Uusi lainsäädäntö parantaisi myös mahdollisuuksia tunnistaa niitä, jotka ovat yhteydessä ulkomailla toimiviin terroristijärjestöihin.

Supo ei voi nykyisellään hankkia myöskään vaikkapa suurmoskeijahankkeen rahoitukseen liittyviä tietoja. Esimerkiksi puhelinkuuntelua ei voi käyttää, ellei ole epäilyä Suomen rajojen sisäpuolella tehdystä rikoksesta.

”Kansainvälisessä tietojenvaihdossa saamme myös Suomea koskevia tietoja, mutta Suomeen liittyvät hankkeet eivät ole minkään muun maan ensisijainen huolenaihe”, sanoo Rantala.

Siksi juuri Suomen omien tiedonhankintakeinojen parantaminen auttaisi iskujen ehkäisemisessä täällä.

Yksittäisten sekoilijoiden tunnistaminen ja kiinniottaminen ajoissa on erittäin vaikeaa, vaikka Supon valtuudet olisivat kuinka hyvät. Esimerkiksi ISIS on ohjeistanut seuraajiaan käyttämään keinoja, jotka eivät vaadi pitkää ennakkosuunnittelua tai perusteellisia valmisteluja. Näitä konsteja ovat esimerkiksi hyökkäykset veitsillä tai varastetulla kuorma-autolla väkijoukkoon ajaminen.

Etenkin Nizzan esimerkki kertoo, että kuorma-autolla voi saada sopivissa oloissa aikaan järkyttävän suuren tuhon. Tukholmassa moni pelastui täpärästi siksi, että heillä oli leveällä kadulla tilaa väistää kohti ajavan kuorma-auton reitiltä.

Kuorma-autojen käytön terrori-iskuissa voi kuitenkin uuden tekniikan avulla estää tai ainakin sitä voi oleellisesti hankaloittaa.

”Teknisesti uusien raskaiden ajoneuvojen luvaton käyttöönotto on estetty ajonestolaitteilla. Autoa on erittäin vaikea saada käyntiin ilman avainta”, sanoo Suomen kuljetus- ja logistiikka ry:n SKALin toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

”Tärkeää on myös kuljettajan huolellisuus ja sen varmistaminen, että autoa ei jätetä lukitsematta silloin, kun kuljettaja ei ole auton luona”, Lehtonen jatkaa.

Ajonestolaiteet ovat olleet vakiovarusteita kuorma-autoissa jo pitkään.

Ongelma on kuitenkin se, jos auto on lukittuna, mutta terroristi saa haltuunsa avaimen, vaikkapa kuskia aseella uhaten. Berliinin iskun ensimmäinen uhri oli juuri kuski, joka yritti estää terroriteon. Periaatteessa jotkut järjestelmät mahdollistavat autojen etäpysäyttämisen, mutta ne eivät ole Suomessa yleisiä.

”Etäpysäyttämiseen liittyy myös suuria riskejä, minkä vuoksi pysäyttäminen tulee tehdä hallitusti”, sanoo Lehtonen.

Nykyisin kuljetusyritykset kuitenkin usein seuraavat reaaliaikaisesti autojensa liikkeitä. Jos auto poistuu suunnitellulta reitiltään, voisi etäpysäytyksen mahdollisuus auttaa paljon.

Tärkeää on myös välitön ilmoitus hätäkeskukseen silloin, jos kuorma-auto varastetaan. Näitä tilanteita varten kuljetusyritysten kannattaa tehdä sisäiset ohjeet.

Tukholman iskun jälkeen Suomen viranomaiset tarkistivat ensimmäiseksi, onko suomalaisia kuormureita kateissa. Yhtään ei ollut.

Yksi tuhoja ainakin lieventävä tekninen apu ovat törmäyksenestojärjestelmät, jotka hyödyntävät kameraa ja tutkaa. Ne ovat vakiona kaikissa uusissa kaksi- tai kolmiakselisissa kuorma-autoissa. Järjestelmä lyö jarrut lukkoon, jos kuski ei tee mitään väistääkseen esteen tai estääkseen törmäyksen.

”Kuljettaja voi kuitenkin aina ohittaa järjestelmän ohjaamalla ajoneuvoa itse”, huomauttaa Lehtonen.

Esimerkiksi Berliinin iskussa törmäyksen­estojärjestelmä kuitenkin ilmeisesti vähensi vahinkoja, koska auto hätäjarrutti itsekseen. Vaikka terroristi voisikin ohittaa toiminnan, jokainen sekunti lisäaikaa pakenemiseen voi pelastaa monta ihmishenkeä.

Lehtonen korostaa tärkeimpänä turvatekijänä huolellisuutta.

”Yritykset toimivat jo tänä päivänä erittäin huolellisesti. Turvallisuutta parantavat kaikki tekniset ominaisuudet, jotka tukevat kuljettajan joustavaa toimintaa ajoneuvon lukitsemisessa”, hän sanoo.

Oleellista on juuri käytön helppous. Jos esimerkiksi ovien avaaminen ja auton käynnistäminen tehdään vaikeaksi vaikkapa pitkien koodien käytöllä, voi lopputulos toimia alkuperäistä tarkoitustaan vastaan. Hankalat ja hitaat järjestelmät saattavat jäädä käyttämättä. Eikä mikään tekninen järjestelmä ole aukoton.

Lopulta turvajärjestelmissä on aina kyse myös kustannuksista. Kuljetusten pitää sujua nopeasti ja tehokkaasti, koska aika maksaa.