keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Keskisuomalainen: Pimeät vuokra-asuntomarkkinat rehottavat opiskelijakaupungeissa – "Syynä ei pelkästään turvapaikkaryntäys"

Keskisuomalainen/STT: Pimeät vuokra-asuntomarkkinat rehottavat opiskelijakaupungeissa – "Syynä ei pelkästään turvapaikkaryntäys" 12.4.2017

Pimeät vuokra-asuntomarkkinat kukoistavat opiskelijakaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, arvioivat viranomaiset STT:lle.

Asuntojen pimeät vuokramarkkinat ovat piilorikollisuutta, johon erilaiset viranomaiset törmäävät lähinnä muiden tehtävien sivussa. Siksi kukaan ei tiedä ongelman todellista kokoa.

– Tällainen ilmiö on varmasti olemassa. Kuinka paljon poliisi on sitten päässyt tähän puuttumaan, on pintaraapaisu vielä tällä hetkellä, komisario Heli Aaltonen Helsingin poliisista arvioi.

Viranomaiset voivat havaita pimeitä vuokrasuhteita esimerkiksi silloin, kun etsityn henkilön sijaan asunnosta löytyykin useita muita henkilöitä.

Poliisin mukaan esimerkiksi laittomasti maahan jääneiden määrän lisääntyminen ei selitä mitenkään koko ilmiötä.

– Syynä ei ole suinkaan vain laittomasti maassa oleskelevat tai turvapaikkaryntäys vaan se, että esimerkiksi Helsinkiin tulee paljon ulkomaalaisia, maahanmuuttajia sekä opiskelijoita. Asunnot ovat kalliita asuntoja, ja niitä on vähän tarjolla. Tilaisuus tekee sen, että tällaista syntyy väkisinkin, Aaltonen kuvailee.

Ei lähelläkään Ruotsia

Ekonomisti Antti Kekäläinen Pellervon taloustutkimuksesta arvioi, että esimerkiksi Ruotsiin verrattuna ongelma on yhä Suomessa marginaalinen ja todennäköisesti myös pysyy sellaisena.

Yhtenä ehkäisevänä tekijänä hän mainitsee paljon parjatun asumistukijärjestelmän. Se on mahdollistanut vuokra-asumisen myös pienituloisille ja lisäksi pitää asumisen seurannan ja rekisterit aivan eri tasolla kuin ilman sitä.

– Toisaalta Ruotsissa on hyvä asumisen tukijärjestelmä ja siellä ovat syntyneet todella isot pimeät markkinat. Siellä on kuitenkin asunnoista todella iso pula ja vuokrasääntely, josta ongelma pitkälti johtuu.

Puolet asunnosta voi alivuokrata

Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Mia Koro-Kanervan mukaan asuntojen pimeästä jälleenvuokraamisesta kantautuu järjestölle tietoa aika-ajoin. Hänen käsityksensä mukaan ongelma ei ole kuitenkaan räjähtämässä käsiin.

– Esimerkiksi opiskelijoiden osalta on kantautunut meidänkin korviin, että käsitys siitä, kuinka paljon tietyssä tilassa voi asua ihmisiä, on hyvin erilainen eri puolilla maailmaa. Suomessa on totuttu siihen, että yksiössä asuu yksi ihminen tai enintään kaksi.

Koro-Kanerva muistuttaa, että vuokralainen saa myös laillisesti alivuokrata enintään puolet asunnosta ilman vuokranantajan lupaa.

– Jälleenvuokraukseen vuokralaisella ei ole lupaa, jos sellaista ei ole annettu.

Useimmiten petosrikoksia

Aaltosen mukaan on mahdotonta määritellä tarkasti rikosnimikettä laittomille jälleenvuokrausjutuille, koska usein samaan vyyhtiin voi kytkeytyä muutakin.

– Rikosnimikkeet riippuvat tapauksesta. Jos on vaikka työnantajasta kyse ja vuokralainen kuittaa vuokran työllään, kyseeseen voivat tulla jopa ihmiskauppakuviotkin.

Jonkinlaisena pääkenttänä tapauksissa voisi hänen mukaansa kuitenkin yleensä pitää petosrikollisuutta.

Tästä on kyse: Luottamussuhde vuokralaiseen ehkäisee luvatonta alivuokrausta

– Vuokralainen kannattaa valikoida niin, että asioiden hoitaminen hänen kanssaan tuntuu sujuvalta.

– Keskusteluyhteyden luonti vuokralaiseen auttaa siihen, että ratkaisuista voidaan keskustella avoimesti.

– Paniikinomaisia vuokraustilanteita kannattaa välttää, jotta vuokralaiseksi ei ole pakko ottaa ensimmäistä asuntoa haluavaa.

– Esimerkiksi asunnon kunnosta huolehtiminen tuo myös vuokranantajalle tietoa sen tilasta.

Lähde: Suomen Vuokranantajat