Iltalehti: Näkökulma: Poliisi kertoi ja sitten vaikeni siitä, miten sosiaaliviranomaiset ja kirkko vaikeuttavat laittomasti maassa oleskelevien palauttamista

Iltalehti: Näkökulma: Poliisi kertoi ja sitten vaikeni siitä, miten sosiaaliviranomaiset ja kirkko vaikeuttavat laittomasti maassa oleskelevien palauttamista 27.8.2017

On erikoista, että Suomen omat viranomaiset ja valtiokirkko vaikeuttavat poliisin työtä pakkopalautuksissa, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

Kuulin luotettavasta lähteestä, että Suomessa on yhä enemmän sellaisia, jotka toiminnallaan vaikeuttavat laittomasti maassa oleskelevien palauttamista lähtömaihinsa. Otin yhteyttä poliisijohtoon ja pyysin asiasta haastattelua.

Haastattelu järjestyi.

Perjantaina haastattelin poliisia, joka työskentelee maasta poistamiseen liittyvien asioiden parissa. Haastattelussa poliisi kertoi mielenkiintoisia asioita. Hän kertoi, miten Suomen "sosiaaliviranomaiset" vaikeuttavat poliisin työtä. Poliisin mukaan heidän tietoonsa on tullut tapauksia, joissa laittomasti maassa oleville on maksettu toimeentulotukea ja asumistukea. Eräässäkin tapauksessa laittomasti maassa olevalle oli kuulemma maksettu asunto yhteiskunnan varoista parin vuoden ajan.

Poliisi kertoi, että he eivät tiedä, miten kokonaisvaltaisesti sosiaaliviranomaiset tukevat laittomasti maassa oleskelevia.

- Tämä on pimeä puoli, poliisi kuvasi tilannetta.

Poliisi toi esiin myös sen, että sosiaaliviranomaiset eivät anna poliisille tietoja, kun he ovat tekemisissä laittomasti maassa olevien kanssa.

"Vääristää yhteiskuntaa"

Poliisin mukaan tapa, jolla sosiaaliviranomaiset suhtautuvat laittomasti maassa oleskelijoihin vaihtelee paikkakunnittain. Haastateltu sanoi, että tällainen toiminta "vääristää yhteiskuntaa."

Puhuimme myös kirkon roolista. Aihe on saanut runsaasti julkisuutta, eikä ole mikään uutinen se, että kirkko on antanut hätämajoitusta monille laittomasti maassa oleville, jotka kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen ovat pudonneet vastaanottokeskusten ja muiden heille kuuluvien palveluiden ulkopuolelle.

- En halua syyllistää seurakuntia sinänsä. Apua ja hätämajoitusta saa antaa, mutta se on erikoista, että ihmisiä viedään piilopirtteihin. Poistettavat itse ovat sen myös kertoneet, poliisi sanoi.

Poliisin mukaan myös palautettavien maanmiehet syyllistyvät piilotteluun. Samaan syyllistyvät hänen mukaansa muutkin yksityishenkilöt ja erilaiset järjestöt.

Nyt varmaan ihmettelette, miksi kyseinen poliisi ei esiinny tässä jutussa nimellään. Kun Iltalehti lähetti jutun tarkistettavaksi, haastateltu poliisi halusi vetää valtaosan sanomisistaan takaisin tai silotella sanomisiaan. Hän perusteli asiaa mm. sillä, ettei halua syyllistää eikä leimata. Tilalle hän tarjosi virkakielellä kirjoitettua tekstiä. Sitä ei tässä kannata toistaa.

Koska juttu olisi mennyt aivan uusiin puihin, sitä ei haluttu julkaista.

Jos poliisi kertoo esimerkein, miten viranomaiset ja kirkko vaikeuttavat sen toimintaa, kyseessä on uutinen, joka ansaitsee tulla kansalaisten tietoon. Veronmaksajathan koko lystin kustantavat. He maksavat myös poliisien palkat. Siksi päätimme, että julkaisemme jutun näkökulmaformaatilla paljastamatta lähdettä.

Poliisin varovaisuus on inhimillisesti ymmärrettävää. Turun terrori-iskun jälkeen tunnelma on kiristynyt. Monet käyvät kierroksilla. Paineet ovat kovat.

Toisaalta poliisin toiminta kuvastaa hyvin sitä, missä Suomessa mennään elokuussa 2017. Paljon mainostettu viranomaisyhteistyö ei ehkä olekaan niin mutkatonta kuin sanotaan, ja joukossamme on paljon kanssakulkijoita, jotka ovat ottaneet oikeuden omiin käsiinsä.

Poliisi, muut viranomaiset ja johtavat poliitikot tietävät aina paljon enemmän kuin se, mitä kansalaisille voi tai halutaan kertoa. Tämä on kirjoitus siitä, mitä poliisi ei halua kertoa työnsä vaikeuttamisesta.

Palautettavien jono pitenee

Suomessa pakkopalautusta odottaa tällä hetkellä arviolta 1400-1500 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. He ovat laittomasti maassa.

Heidän lisäkseen on vajaat 500 sellaista laittomasti maassa olijaa, joita poliisi ei voi poistaa, koska heillä ei ole voimassa olevaa passia tai heidän kotimaansa eivät hyväksy pakkopalautuksia.

Palautettavien jono kasvaa nopeammin kuin mitä maasta pystytään poistamaan. Noin 11000 turvapaikanhakijaa on saanut maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen. Heistä noin 10000 on valittanut päätöksestä. Lisäksi on noin 2700 sellaista, jotka odottavat ensimmäistä päätöstään. Kaikkiaan turvapaikkajärjestelmässä on tällä hetkellä runsaat 15000 henkeä.

Olemme siten vasta ongelman alussa. Sitä mukaa kun oikeuksista tulee kielteisiä päätöksiä, maassa laittomasti oleskelevien määrä kasvaa. Heidän määränsä voi kohta olla moninkertainen nykyiseen verrattuna. Korkein hallinto-oikeus oli viime torstaihin mennessä ratkaissut tänä vuonna 1734 valituslupahakemusta kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Näistä 1441 eli 83 prosenttia ei saanut valituslupaa.

On totta, kuten poliisi Iltalehdelle sanoi, että maasta poistamisen viivästyminen johtuu lähinnä poistettavasta itsestään. Väärien henkilötietojen antaminen johtaa aikaa vievään henkilöllisyyden selvittämiseen kohdemaan viranomaisten ja lähetystöjen kanssa.

Jonoa lisää paljon sekin, että on maita, kuten Irak ja Iran, jotka eivät hyväksy kansalaisiaan takaisin muuten kuin vapaaehtoisen paluun perusteella.

Nämä faktat eivät kuitenkaan olleet haastattelun lähtökohta. Asia on ollut pitkään laajassa tiedossa. Tarkoitus oli kertoa, että kun tilanne palauttamisen osalta on muutenkin vaikea, tarvitaanko vaikeuttajia, jotka toiminnallaan hidastavat laittomasti maassa olevia palautuksia.

Viimeistään Turun terroriteko osoitti, että laittomasti maassa olevat ovat riski. Yhteiskunnan ulkopuolisina heillä on suuri alttius sortua rikollisuuteen ja rikollisten hyväksikäyttämiksi.

Ehkä eniten laittomasti maassa olevien määrän kasvusta kärsivät Suomessa laillisesti asuvat ulkomaalaiset ja etnistä alkuperää olevat Suomen kansalaiset.

- Vaarana on, että myös heihin aletaan kohdistaa kielteistä kohtelua heidän takia, jotka eivät saa olla Suomessa, Iltalehden haastattelema poliisi sanoi.

Hän totesi, että tilanne saattaa jatkossa aiheuttaa paljon ongelmia sekä yleisen järjestyksen että valtakunnallisen turvallisuuden kannalta.