Yle: KHO kumoaa aiempaa enemmän turvapaikkapäätöksiä – alkuvuonna 170 valitusta vakuutti tuomarit 26.8.2018
Korkein hallinto-oikeus ottaa aiempaa useammin käsittelyyn turvapaikkapäätöksistä tehdyt valitukset. Se myös muuttaa ja palauttaa hallinto-oikeuksien ratkaisuja aiempaa herkemmin.
Korkein hallinto-oikeus ei halunnut kommentoida ratkaisujaan Ylelle.
Pakolaisneuvonnassa linjan hienoista lieventymistä pidetään hyvänä, mutta sen ei katsota riittävän takaamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Turvapaikkapäätöksestä valittavien mahdollisuudet saada myönteinen ratkaisu KHO:sta ovat edelleen vähäiset.
Korkein hallinto-oikeus harkitsee ensin, ottaako se turvapaikanhakijan valituksen käsiteltäväksi. Vuonna 2015 noin yhdeksän valitusta kymmenestä, yli 300, ei edennyt valituslupaharkintaa pidemmälle.
Viime vuonna ja kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa kahdeksan valitusta kymmenestä ei edennyt käsittelyyn. Valitus voi koskea yhtä ihmistä tai esimerkiksi kokonaista perhettä.
– Jos kuitenkin kahdeksan kymmenestä saa edelleen ei valituslupaa -päätöksen korkeimmasta hallinto-oikeudesta, niin [tilanne] on hieman ongelmallinen sen takia, että esimerkiksi Pakolaisneuvonta on vienyt jo useita juttuja YK:n kidutuksen vastaiselle komitealle vuosien ajan, sanoo lakimies Liisa Välimäki Pakolaisneuvonnasta
– Yhteensä meillä on ollut 12 tapausta, joissa jokaisessa YK:n kidutuksen vastainen komitea on kieltänyt käännytyksen täytäntöönpanon siinä vaiheessa, kun korkein hallinto-oikeus on myöskin jo käsitellyt asian.
Vuonna 2015 KHO muutti hallinto-oikeuden päätöstä, tai kumosi ja palautti sen, vain alle 20 tapauksessa. Määrä oli viisi prosenttia noin 360 tehdystä päätöksestä. Osuus oli suurin piirtein sama kuin aiempinakin vuosina.
Viime vuonna KHO:n muuttamien ja palauttamien päätösten osuus nousi 12 prosenttiin.
KHO:n linja poikkesi viime vuonna hallinto-oikeuden näkemyksestä 90 valituksen kohdalla. Yli 780 valitusta jäi vaille valittajien toivomaa tulosta.
Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa muutettujen ja palautettujen päätösten suhteellinen määrä on pysynyt jotakuinkin viime vuoden tasolla, vaikka ratkaisujen määrä on kaksinkertaistunut.
Runsaat 170 valitusta on johtanut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamiseen ja palauttamiseen tai muuttamiseen. Yli 1 340 valitusta ei muuttanut turvapaikanhakijoiden tilannetta.
Vuoden valitusmäärä kuukaudessa
Suurin ruuhka korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kuitenkin vielä edessä. Hallinto-oikeuksien päätöksistä tehtyjen valitusten määrä on kasvanut jyrkästi vuoden 2016 lopulta lähtien.
Kevään ja keskikesän aikana valituksia tuli korkeimpaan hallinto-oikeuteen jopa reilusti yli 300 kuukaudessa. Toukokuussa saapuneiden määrä oli lähes sama kuin vuoden 2015 aikana yhteensä, yli 380 valitusta.
Pakolaisneuvonnassa ollaan huolissaan suurien valitusmäärien käsittelemisestä etenkin, jos päätöksiä tehdään kiireellä.
– Tästä voi seurata se, että varsinkin, jos on myös tehostamispaineita, niin mahdollisen kidutuksen uhreja tai tulevan kidutuksen uhreja menee läpi turvapaikkaprosessista ilman, että heidät on tunnistettu, sanoo lakimies Liisa Välimäki.
Välimäki korostaa, että Pakolaisneuvonta on jo aiemmin, valitusmäärien ja päätösmäärien ollessa huomattavasti pienempiä, vienyt tällaisia juttuja YK:n kidutuksen vastaiselle komitealle. Välimäen mukaan alempien oikeuksien laatu ja oikeusturva olivat silloin paremmalla tasolla.
– Kidutuksen vastaisesta komiteasta on tullut Suomelle kolme langettavaa päätöstä vuosina 2014-2015. Se, että komitea on antanut langettavia päätöksiä Suomelle, on jo sinänsä tietysti Suomen kannalta hyvinkin kiusallinen asia ja kertoo sen, että ehdotonta palautuskieltoa ei ole noudatettu missään oikeusasteissa.
YK:n kidutuksen vastaisen komitean lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä voi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.