Yle: Asianajajaliitto vaatii turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamista: "Kaikkien pitää olla yhdenvertaisia lain edessä"

Yle: Asianajajaliitto vaatii turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamista: "Kaikkien pitää olla yhdenvertaisia lain edessä" 7.8.2017

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun tehdyt muutokset ovat johtaneet oikeusturvan heikkenemiseen ja mahdollisesti vääriin turvapaikkapäätöksiin, toteaa Asianajajien liitto.

Suomen asianajajaliitto vaatii, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on parannettava.

Hallitus rajoitti turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia oikeusapuun viime syksynä. Lakimiehet vastustivat esitettyjä muutoksia jo asetusten valmisteluvaiheessa.

– Ne seuraukset, joita epäilimme lausuntoa antaessamme, ovat ikävä kyllä toteutuneet. Näitä muutoksia ei olisi pitänyt tehdä, sanoo Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.

Seurauksilla Ruohola tarkoittaa oikeusturvan heikkenemistä niin, että kaikki eivät ole enää lain edessä samanarvoisia.

– On perusoikeus, että kaikkien pitää olla yhdenvertaisia lain edessä, riippumatta kansalaisuudesta ja asuinpaikasta. Turvapaikanhakijat on asetettu eri asemaan kuin muut oikeusprosesseissa osapuolina olevat ihmiset. Näin ei Asianajajaliiton mielestä pitäisi olla.

Oikeusapua muutettiin kolmella tapaa.

Ensimmäinen on se, että Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluihin ei enää saa oikeudellista avustajaa kuin poikkeustapauksessa. Lakimiesten mukaan se on johtanut puutteellisiin puhutteluihin.

– Alkupuhuttelu on erittäin tärkeä tiedonsaantikeino. On tärkeää sekä Suomen, että hakijan kannalta, että puhuttelussa kootaan asianmukaisesti riittävät tiedot. Siinä auttaa, että turvapaikanhakijalla on asiantunteva avustaja.

Toinen on se, että turvapaikkapäätöksestä annettua valitusaikaa lyhennettiin. Esimerkiksi hallinto-oikeuteen valitus on jätettävä 21 päivässä 30:n sijaan.

– Mitä nopeammin valitus pitää tehdä, sitä suurempi on riski, että valitus ei ole riittävän perusteellisesti harkittu. Jos ja kun valitus on huono, sitä kauemmin sen käsittely tuomioistuimessa kestää, ja sitä varmemmin lopputulos on vähemmän oikea.

Kolmas on se, että avustajan palkkioperustetta muutettiin. Ennen valituksen teosta maksettiin työhön kuluneiden tuntien mukaan. Nyt siitä maksetaan könttäsummilla. Se ei kannusta käyttämään valituksen tekemiseen niin paljoa aikaa.

– Jokaisen hakijan tilanne on erilainen. Joskus se vie enemmän aikaa, jolloin kaavamainen palkkioperuste ei ole oikeudenmukainen.

Helsingin Sanomien mukaan tämä on johtanut esimerkiksi tilanteisiin, joissa oikeudellista avustajaa ei ole edes kiinnostanut nähdä asiakastaan, jonka turvapaikka-asioita hoitaa. Tällaiset tapaukset eivät ole olleet Asianajajaliiton asianajajia, uskoo Ruohola.

– Pidän todennäköisenä, että nämä esimerkit koskevat muita avustajia. Jos ja kun palkkio on pieni, niin se ei motivoi tekemään kuin sen välttämättömän.

Lopputuloksena syntyy enemmän vääriä päätöksiä, sanoo Ruohola.

– Asianajajilta olemme kuulleet, että turvapaikkahakemusten käsittely ei ole ollut riittävän perusteellista.

Oikeusministeriön tavoite oli muutosten avulla nopeuttaa oikeusprosessia sekä tehostaa yhteen turvapaikkaprosessiin käytettyä aikaa ja rahaa.

– Mekin olimme sitä mieltä, että turvapaikkaprosessia tuli ripeyttää. Muutoksilla on varmasti saavutettu jotain säästöjä, mutta toisaalta vastaavasti lisäkustannuksia esimerkiksi sillä, että valitusasioiden käsittely kestää kauemmin (huonosti tehtyjen valitusten vuoksi).

Helsingin Sanomien mukaan oikeusministeriö harkitsee selvitystä oikeusapu-uudistuksen vaikutuksista. Asianajajien liitossa ei olla optimistisia.

– Olemme käyneet kevään mittaan aiheesta keskustelua ministeriön kanssa. Ei ole ollut näköpiirissä, että olisi realistisia mahdollisuuksia saada asiantilaa muuttumaan.

Yle ei tavoittanut oikeusministeri Antti Häkkästä (kok.) kommentoimaan asiaa.