HS: Maahan­muuttajien palkkaaminen yleistyy, ja palvelualat toimivat sisään­tulona työmarkkinoille – ”Miten yhteiskunta pyörisi, jos näitä ihmisiä ei olisi tullut tänne työn perässä?”

Helsingin Sanomat: Maahan­muuttajien palkkaaminen yleistyy, ja palvelualat toimivat sisään­tulona työmarkkinoille – ”Miten yhteiskunta pyörisi, jos näitä ihmisiä ei olisi tullut tänne työn perässä?” 7.8.2017

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA monen yrityksen palveluksessa työskentelee jo enemmän ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kuin suomalaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan tässä jutussa ihmistä, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Kaikki ulkomaalaistaustaiset eivät siis ole maahanmuuttajia.

Soittokierros muutamaan kuljetus- sekä siivousalan yritykseen vahvistaa arkihavainnon, jonka perusteella etenkin ulkomaalaistaustaisten siivoojien ja linja-autonkuljettajien määrä on kasvanut merkittäväksi.

Helsingin paikallisliikenteen busseja ajavan Nobinan kuljettajista yli 60 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, kertoo yrityksen liikennejohtaja Mårten Winqvist. Yrityksellä on pääkaupunkiseudulla 1 200 kuljettajaa.

”Määrä lähti kasvuun vuosituhannen vaihteen jälkeen. Silloin maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli vielä alle puolet”, Winqvist kertoo.

SAMA kehitys on tapahtunut siivousalan yrityksissä.

Stella Kotipalveluissa noin 70 prosenttia työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia, ja heistä suurin osa on virolaisia.

Prosenttiosuudet ovat kääntyneet lähes päälaelleen: vielä 15–20 vuotta sitten yrityksen työntekijöistä yli 80 prosenttia oli suomalaistaustaisia.

”Suomalaisten rekrytointi on haastavampaa, sillä he eivät hae niin paljon meille töihin. Suomalaisten työntekijöiden hakemusten määrä on paljon pienempi kuin maahanmuuttajien”, sanoo liiketoimintajohtaja Leena Meri.

SOL Palveluiden koko Suomen noin 8 500 työntekijästä puolestaan runsas kolmannes on ulkomaalaistaustaisia. Pääkaupunkiseudulla heidän osuutensa on kuitenkin yli puolet, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Juhapekka Joronen.

Jorosen mielestä on hyvä, että Suomeen on tullut työn perässä ihmisiä muualta paikkaamaan työvoimapulaa.

”En tiedä, kuka muuten ajaisi pääkaupunkiseudun busseja, siivoaisi tai jakaisi postia. Miten yhteiskunta pyörisi, jos näitä ihmisiä ei olisi tullut tänne työn perässä?” hän kysyy.

Kynnys rekrytoida ulkomaa­laistaustaisia työntekijöitä madaltuu sitä mukaa kuin työpaikkojen muuttumisesta monikulttuurisiksi saadaan hyviä kokemuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemien yritysbarometrien perusteella ulkomaalaistaustaisten palkkaaminen yrityksiin on koko ajan lisääntynyt.

”Yleinen näppituntuma on, että siitä on tulossa tätä päivää. Varmasti edelleen tapahtuu myös syrjintää. Mutta näyttäisi siltä, että asenteet ovat liikahtamassa parempaan suuntaan”, sanoo maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

SUOMEEN ei kuitenkaan ole syntymässä aloja, joilla työskentelisi pelkästään maahanmuuttajia, Hämäläinen arvioi. Hänen mukaansa ei ole nähtävissä, että työmarkkinat olisivat eriytymässä suomalaisten ja maahanmuuttajien töihin.

Ulkomaalaistaustaisia työskentelee myös muissakin tehtävissä kuin linja-autonkuljettajina ja siivoojina. Tilastokeskuksen vuodelta 2014 olevan tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset toimivat työelämässä suurelta osin samoilla aloilla kuin suomalaistaustaiset.

Ulkomaalaistaustaiset työskentelivät muun muassa johtajina, erityisasiantuntijoina ja rakennus- ja korjaustyöntekijöinä lähes yhtä yleisesti kuin suomalaistaustaisetkin.

Ulkomaalaistaustaiset puolestaan työllistyivät suomalaisia useammin palvelu- ja myyntitöihin.

Ulkomaalaistaustaisia työllisiä oli kolme vuotta sitten suhteellisesti eniten siivoojina ja kotiapulaisina: heitä oli noin 23 prosenttia kaikista alan työntekijöistä. Määrä on suuri siihen nähden, että koko työvoimasta ulkomaalaistaustaisten osuus oli noin kuusi prosenttia.

”Pääkaupunkiseudulla voi olla, että pääasiassa maahanmuuttajat ajavat busseja, mutta Joensuussa se ei pidä paikkaansa”, maahanmuuttojohtaja Hämäläinen sanoo.

”Suomessa on sen verran vähän maahanmuuttajia, ettei mikään ala voisi pyöriä pelkästään maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä”, hän jatkaa.

PALVELUALAT työllistävät paljon maahanmuuttajia, sillä ne toimivat sisääntuloammatteina työmarkkinoille, kertoo koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen Palvelualojen ammattiliitosta (Pam).

Niin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin ensimmäinen työpaikka löytyy usein siivous- tai ravintola-alalta, koska työllistymisen kynnys on matalampi. Maahanmuuttajien työllistymistä helpottaa lisäksi se, että palvelualoilla kielitaitovaatimus on usein joustava.

Tämä näkyy esimerkiksi Stella Kotipalveluissa. Leena Meren mukaan työntekijän ammattitaito, motivaatio sekä sitoutuneisuus työhön ovat tärkeimmät rekrytointikriteerit.

”Työnhakijan syntyperä on sivuseikka, sillä olennaistahan on, kuinka ammattitaitoisesti ja hyvin kukin meistä työnsä tekee”, Meri sanoo.

KRITEERIT ovat kuitenkin kiristymässä myös palvelualalla, jossa ei aiemmin välttämättä ole tarvinnut alan pohjakoulutusta työllistyäkseen.

”Sellaisia aloja, joille voi vain marssia suoraan töihin, ei enää ole”, Pamin Laakkonen sanoo.

Osittain maahanmuuttajien työllistyminen palvelu- ja myyntitöihin sekä ravintoloihin selittyy maahanmuuttojohtaja Hämäläisen mukaan työvoimapulalla.

”Missä on työvoimapulaa, siellä on helpompi työllistyä. Siinä on selvä korrelaatio.”

Espoossa syntyi poru englanninkielisestä palvelusta

PITÄÄKÖ palvelua saada suomeksi? Eivätkö espoolaiset osaa englantia? Asiasta virisi kuuma kielikeskustelu, kun englanninkielisestä palvelustaan tunnettu ravintola Sandro laajensi vastikään toimintaansa Espoon Tapiolaan.

”Tapiolassa avannut Sandro on törmännyt erikoiseen kulttuurihaasteeseen: tässä toimipisteessä jotkut asiakkaat vaativat tiukkaan sävyyn suomenkielistä palvelua. Ongelma on jotain ihan uutta Kallion, Eiran ja Kampin pisteisiin verrattuna. Tarjoilijat ovat nuoria ympäri maailmaa, ja myös heidän yhteinen työkielensä on englanti”, kerrottiin Puskaradio Espoo -ryhmässä Facebookissa.

Julkaisu sai paljon huomiota. Osa keskustelijoista oli sitä mieltä, että suomalaisessa ravintolassa pitää palvella asiakkaita suomeksi, mutta suuri osa ei nähnyt kansainvälisessä palveluotteessa ongelmaa.

KESKUSTELUUN osallistui myös Sandro-ravintolaketjun omistaja Ville Relander, joka vaikutti olleen tyytyväinen intohimoiseen keskusteluun.

Relander kertoo HS:lle, että ravintola-alalla tulee todella paljon palautetta erinäisistä asioista erityisesti sosiaalisen median aikakaudella.

Kansainvälisestä henkilökunnastaan tunnetulle Sandrolle tulee silti vähäisesti palautetta kielikysymyksestä, Relander sanoo.

”Harvoin tulee palautetta englanninkielisestä palvelusta. Pyrimme rakentamaan työvuorolistat niin, että paikalla on aina vähintään yksi suomenkielinen työntekijä. En näe kielikysymystä ongelmana, vaan monipuolinen kulttuuritausta on paremminkin auttanut meitä kasvamaan.”

Relander kuitenkin sanoo pitävänsä silmänsä auki Tapiolan tilanteen suhteen. ”Jos suuri osa kokee, että englannin kieli on ongelma, niin totta kai mietimme, tarvitseeko suomenkielistä palvelua tarjota enemmän.”

PÄÄKAUPUNKISEUDUN kahviloissa, ravintoloissa ja vaatekaupoissa on jo tavallista törmätä tilanteeseen, jossa henkilökunta palvelee asiakasta englanniksi.

Maahanmuuttajien määrä ravintola-alan työtehtävissä on kasvanut viime vuosien aikana. Pula työntekijöistä on höllentänyt kielitaitovaatimuksia, kertoo matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

”Euroopan suurissa kaupungeissa tähän on voinut törmätä jo vuosia sitten. Sama kehitys näkyy pohjoismaisissa verrokkikaupungeissa”, Lappi sanoo.

Englanti on yleistynyt palvelukielenä myös siksi, että ulkomaalaisten asiakkaiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Toisaalta se voi olla ravintolalle tietoinen valinta, jolla halutaan korostaa kansainvälisyyttä ja trendikkyyttä.

”Suomalaiset ovat erittäin kielitaitoisia, ja varsinkaan nuoremmalle väestölle englanti ei ole ongelma. Vanhemmalle väelle se voi olla haaste, ja siksi tavoite usein on, että palvelua saisi myös suomeksi”, Lappi sanoo.

SANDRON Relander kertoo, että yli puolet ravintolaketjun työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia. Hänen mukaansa kansainvälinen tunnelma on yksi ravintolan vetovoimatekijöistä. Ravintoloiden työkieli on englanti.

”Etsimme hyviä työntekijöitä, eikä suomen kieli ole pääkriteeri. Tärkeintä on löytää ihmisiä, joilla on hyvä sydän ja positiivista energiaa välittävä olemus.”

ALKUPERÄISEN Facebook-julkaisun kirjoittaja Laura Snellman-Junna oli häkeltynyt keskustelun saamasta huomiosta.

Kommentoinnin sisältöön Snellman-Junna on kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen.

”Keskustelu oli kuitenkin enimmäkseen positiivista: espoolaiset haluavat kotikaupunkiinsa erilaisia palveluita, ja odotukset ikonisen Tapiolan uudistukselle ovat korkeat.”

Espoolaisten mainetta ”valittajina” hän haluaa korjata.

”Espoolla ja espoolaisilla on tarpeettoman ankea maine, ehkä tavallaan ’keski-ikäinen’. Varsinkin nuorten ääntä ja ajatuksia olisi syytä saada esille”, Snellman-Junna sanoo.

Espoon palveluiden tulevaisuudesta Snellman-Junna ajattelee varsin valoisasti.

”Espoosta tulee vielä yhtä kuuma startup-kaupunki kuin Helsingistä.”