Iltalehti: Terroriepäilty valehteli nimensä ja ikänsä - Migri myöntää haasteet: "Tieto ei aina kulkeudu meille"

Iltalehti: Terroriepäilty valehteli nimensä ja ikänsä - Migri myöntää haasteet: "Tieto ei aina kulkeudu meille" 27.8.2017

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo myöntää, että turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämisessä riittää haasteita.

Turun terroriepäillyn viranomaisille antamat henkilötiedot, nimi ja syntymäaika, olivat väärät.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Crista Granroth kertoi sunnuntaina Turun puukotuksista epäillyn marokkolaisen miehen henkilöllisyyden selvinneen kansainvälisen poliisiyhteistyön avulla.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo vakuuttaa, että Suomen turvapaikkajärjestelmä toimii, vaikka virasto on kahden viime vuoden aikana saanut kritiikkiä osakseen.

- Jokainen ymmärtää, että kun suurin osa turvapaikanhakijoista tulee Suomeen ilman voimassa olevaa, oikeaksi varmistettua passia. Onhan siinä haasteita. Emme voi olla turvapaikanhakijan kotivaltion viranomaisiin yhteydessä, koska jos henkilö todella on vainottu, tieto kulkeutuisi sinne. Usein vainoaja on henkilön kotimaan viranomainen. Tiedot on säädetty laissa salassa pidettäväksi, Repo selvittää Iltalehdelle.

Hänen mukaansa valtaosalla turvapaikanhakijoista on puutteelliset tiedot.

- En näe mitään ongelmia järjestelmässä ja menetelmissä. Eri asia on koko tämä tehtäväkenttä. Tässä olisi pidettävä maltti mielessä ja lähdettävä tutkitun tiedon perusteella käymään keskustelua, Repo sanoo ja jatkaa:

- Jos lähdetään sotatilasta, ei henkilöllä ole mukana siistiä kansiota, jossa on kaikki todistukset hyvässä järjestyksessä. Järjestelmässä on ihan koko ajan myös niitä, jotka käyttävät järjestelmää hyväkseen eivätkä kerro oikeita tietoja. Aina asiat eivät ole juuri niin kuin esitetään.

"Ei kaikkea tietoa"

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja sanoo, että Migrillä on tietyt rekisterit ja tiedostot käytössään.

- Niistä ei kaikkea löydä. Jos esimerkiksi henkilö ei hae turvapaikkaa ja oleskelee luvatta jossain Euroopan valtiossa, siellä ei sitten rekisteröidä asioita kaikkiin mahdollisiin tiedostoihin. Sitten tieto ei aina kulkeudu meille, Repo sanoo.

- Mikään järjestelmä ja tiedonvaihto eivät toimi, jos sinne ei tule kaikkea tarkoitettua tietoa. Kaikessa on parantamisen varaa.

Repo kehuu kansallista tiedonvaihtoa Migrin, poliisin, suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin kesken.

- Kun liikkuvuus lisääntyy eikä Schengen-valtioissa ole sisärajatarkastuksia, on kehitettävä tietojen kulkemista valtiosta toiseen. Jotta voidaan selvittää henkilöiden taustoja ja tekemisiä, tietojen pitäisi vaihtua eri valtioiden viranomaisten välillä.

Repo muistuttaa, että turvapaikkaprosessi on pitkä ja siinä on mukana monta toimijaa.

- On ehdottoman tärkeää, että jokaisessa vaiheessa on mitoitettu resurssit riittäviksi, jotta ei tule pitkiä odotusaikoja eri vaiheissa. Se aiheuttaa haasteita niin hakijalle kuin yhteiskunnalle.

Selvitys

Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedotti jo marraskuussa 2015 tehostavansa yksin tulleiden alaikäisten ikätestausta. Tuolloin kerrottiin, että jos alaikäiseksi ilmoittautuvalla hakijalla ei ole asiakirjatodisteita tai on ilmeisiä perusteita epäillä hakijaa täysi-ikäiseksi, hänet ohjataan heti oikeuslääketieteelliseen ikätutkimukseen.

Ikätutkimuksessa hakijalta otetaan röntgenkuvat ranteen luusta ja hampaistosta. Näytteiden jälkeen oikeuslääketieteellisen osaston kaksi asiantuntijaa kirjoittaa lausunnon iästä.

- Ikä on aina arvio eikä näytteiden perusteella pysty tarkkaa syntymäpäivää selvittämään. Näytteitä verrataan ikäryhmäaineistoon ja ikä määritellään sen perusteella. Määrittelyssä on aina kahden vuoden marginaali, joka katsotaan turvapaikanhakijan eduksi, kertoi ylitarkastaja Juha Kannelmaa Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksiköstä Iltalehdelle tammikuussa 2016.

Lausunnossa oikeuslääketieteellisen asiantuntijat toteavat, että hakija on todennäköisesti 18-vuotias tai hän on jo täyttänyt 18 vuotta, jos kahden vuoden marginaalinkin jälkeen varmuudella voidaan sanoa turvapaikanhakijan olevan täysi-ikäinen.

Yhden ikätestin tekeminen kestää noin kuukauden.

Osa ei tiedä, osa valehtelee

Kannelmaan kertoi tuolloin, että kyse ei ole aina siitä, että turvapaikanhakija valehtelisi tarkoituksella ikänsä. Hänen mukaansa monet eivät aidosti tiedä ikäänsä, ja erityisesti Afganistanista ja Somaliasta tulee paljon hakijoita, joilla ei ole henkilöpapereita. Somaliassa ei ole minkäänlaista väestörekisteriä, Afganistanissa taas on persialainen kalenteri ja sen takia erilainen ajanlasku, Kannelmaa kuvasi tilannetta alkuvuodesta 2016.

- Osa on toki sellaisia, jotka valehtelevat ikänsä. Voi myös olla, että salakuljettajat käskevät heitä valehtelemaan iästä.

Iästä valehtelemisen motiivina saattaa olla ajatus siitä, että turvapaikan saisi alaikäisenä helpommin. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kaikkien kohdalla arvioidaan yksilöllisesti, täyttyvätkö perusteet suojelun saamiseen. Alaikäisen turvapaikan edellytykset ovat samat kuin aikuisella.

Alaikäiset saavat kuitenkin todennäköisemmin oleskeluluvan Suomeen kuin täysi-ikäiset.

Iästä valehtelu ei suoranaisesti vaikuta turvapaikkaprosessiin, mutta se voi kuitenkin johtaa turvapaikanhakijan muidenkin puheiden tarkempaan tarkasteluun. Sanktioita ei tule, mutta se voi vaikuttaa hakijan yleiseen uskottavuuteen.

Ikätesteistä saa kieltäytyä, mutta silloin henkilö katsotaan täysi-ikäiseksi. Kieltäytyminen on viraston mukaan erittäin harvinaista.