Iltalehti: Perussuomalaisten ajatushautomo: irakilaisen ja somalialaisen turvapaikanhakijan kustannukset satojatuhansia euroja

Iltalehti: Perussuomalaisten ajatushautomo: irakilaisen ja somalialaisen turvapaikanhakijan kustannukset satojatuhansia euroja 18.3.2019
Yle: Perussuomalaiset tutki: Pakolaisten vastaanottaminen Irakista ja Somaliasta ei kannata taloudellisesti – mutta laskelmasta päätettiin jättää pois auttamisen arvo

Suomen Perusta: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset

Perussuomalaisia lähellä oleva Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen mukaan 20-24-vuotiaana Suomeen muuttaneen irakilaisen nettovaikutus Suomen julkiseen talouteen on 690 000 euroa negatiivinen ja somalialaisen osalta miinusta tulee 951 000 euroa.

Perussuomalaisia lähellä olevan Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen on laskenut Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien vaikutuksen Suomen talouteen. Tutkimus julkistettiin perussuomalaisten puoluetoimistossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Salmisen mukaan 20-24-vuotiaana Suomeen muuttaneen irakilaisen nettovaikutus Suomen julkiseen talouteen (valtio ja kunnat) on keskimäärin 690 000 euroa negatiivinen ja somalialaisen 951 000 euroa negatiivinen.

Suomessa syntyneen kantaväestön vastaava ennuste on 0 euroa. Siinä on kuitenkin mukana lapsuudesta ja nuoruudesta aiheutuvia menoja 19 ikävuoteen asti, mitä ei ole huomioitu Somaliaa ja Irakia koskevissa luvuissa.

Kun lasten vaikutus lasketaan mukaan vastaavat lukemat ovat irakilaisen osalta 844 000 ja somalialaisten osalta 1 343 000 euroa negatiiviset.

Irakilaisen ja somalialaisen aiheuttaman kustannus Suomen julkiseen talouteen on Salmisen mukaan keskimäärin noin 20 000 euroa vuodessa.

Laskettuja ennusteita
Salmisen mukaan tutkimuksessa käytetyt ”elinkaarivaikutukset” ovat ennusteita, joihin sisältyviä epävarmuuksia kuvataan todennäköisyysjakaumilla.

– Ennusteiden todennäköisyysjakaumat on laadittu sen perusteella, mitä Irakissa ja Somaliassa syntyneistä maahanmuuttajista tiedetään viranomaisrekisteritietojen perusteella, Salminen sanoo.

Salmisen mukaan tutkimukseen on käytetty pelkästään viranomaisten rekisteriaineistoa.

– Halusimme tehdä tästä mahdollisimman uskottavan tutkimuksen. Olemme minimoineet oman spekulaation.

Salminen kertoo, että Suomen viranomaisilla on rekisteritiedot kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaisista vuodesta 1988 alkaen. Tutkimusta varten kerätyt tiedot ulottuvat vuoteen 2015.

– Näemme vuositasolla jokaisesta henkilöstä, paljonko he ovat maksaneet veroja ja saaneet erilaisia tulonsiirtoja. Eli käytännössä lähes kaikki tulonsiirrot sisältyvät aineistoon, Salminen sanoo.

Salmisen mukaan tulonsiirtoaineistot on kerätty Tilastokeskuksen ja tiedot käytetyistä sosiaali- ja terveyspalveluista THL:n tietokannoista.

– Olemme summanneet tiedot, jotka löytyvät rekisteriaineistosta. On laskettu saadut verot ja vähennetty niistä saadut tulonsiirrot ja käytettyjen palvelujen menot.

Salminen käyttää tutkimuksen pohjana esimerkiksi Tilastokeskuksen lukuja siitä, kuinka suuri osa maahanmuuttajien Suomessa syntyneistä tai alle 8-vuotiaina Suomeen muuttaneista lapsista on syrjäytyneitä ja saavat toimeentulotukea, kun he ovat 22-vuotiaita.

Salmisen mukaan irakilaisten syrjäytymisprosentti 24 ja somalialaisten 34, kun se kantaväestöllä on 4 prosenttia. Toimeentulotukea saaneiden vastaavat osuudet ovat 50, 49 ja 11 prosenttia.

Salmisen johtopäätös on, että julkisen talouden kannalta Irakissa ja Somaliassa syntyneitä uusia maahanmuuttajia ei kannatta ottaa Suomeen lainkaan.

”Elinkaarimalli oikea tapa laskea”
Salmisen mukaan humanitäärisestä maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia pitää tarkastella elinkaarimallilla, sillä valtion budjetista löytyvät maahanmuuton menot muodostavat vain noin 4-6 prosenttia maahanmuuttajan koko elinkaaren yli karttuvasta negatiivisesta nettovaikutuksesta.

– Mitä tahansa julkisia projekteja ja hankintoja tehdään, niin niistä lasketaan yleensä elinkaarivaikutukset. Sama pätee maahanmuuttajien kohdalla, Salminen perustelee.

Salminen ei tutkimuksessaan esitä mitään yksittäisiä könttäsummia siitä, paljonko humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomen julkiselle taloudelle vuodessa.

– Sen voi jokainen itse laskea, kun katsoo tulijoiden määriä, hän sanoo.

Migrin tilastojen mukaan vajaat 5 000 irakilaista ja vajaat 3 000 somalia saivat viime vuonna myönteisen päätöksen. Jos kertaa Migrin luvut ja Salmisen elinkaarilaskelman luvuilla 5 000 irakilaisen kustannukseksi tulisi noin 3,5 miljardia ja 3 000 somalialaisen vajaat 2,9 miljardia euroa.

Kun elinkaarivaikutukset lasketaan Salmisen luvuilla kaikista humanitäärisistä maahanmuuttajista luvut nousevat moninkertaisiksi.

Perussuomalaiset laskevat, että kun Salmisen kantaluku on noin 100 000 humanitäärisin perustein Suomeen tullutta maahanmuuttajaa ja heidän jälkeläistään, vuosikustannukseksi tulee noin 2 miljardia euroa.

PS hyödyntää tutkimusta vaaleissa
Perussuomalaiset aikovat käyttää tutkimusta vaalityössään ja tarjoavat sitä puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mielellään myös muille puolueille keskustelun pohjaksi. 700-sivuinen järkäle on luettavissa verkossa.

– Kun puhutaan tämän mittakaavan luvuista, niin ei se ole pelkästään maahanmuuttokysymys. Tämä vaikuttaa niin sosiaaliturvauudistukseen kuin koulutukseenkin. Tämä on tärkeä teema, joka liittyy kaikkeen, Slunga-Poutsalo sanoo.

Salmisen mukaan kustannusten laskeminen Irakissa ja somaliassa syntyneille maahanmuutajille on erityisen tärkeä aihe, koska nämä kaksi ryhmää muodostavat kaksi suurinta humanitäärisen maahanmuuton ryhmää Suomessa.

Näistä maista muutetaan Suomeen turvapaikanhakijoina, kiintiöpakolaisina tai heidän perheenjäseninään.