Uusi Suomi: Näkökulma: Jussi Halla-aho epäilee elinkeinoelämän salaliittoa

Uusi Suomi: Markku Huusko: Näkökulma: Jussi Halla-aho epäilee elinkeinoelämän salaliittoa 22.3.2019

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on onnistunut siinä, missä moni ei olisi uskonut hänen onnistuvan. Hän on saanut perussuomalaisten kannatuksen selvään nousuun puolueen hajaannuskesän 2017 jälkeen.

Hänen kaudelleen osunut ensimmäinen Ylen kannatusmittaus heinäkuussa 2017 näytti perussuomalaisille 8,1 prosentin kannatusta. Tässä kuussa lukema näytti jo 13,3 prosenttia, ja puolue hengitti tuossa kyselyssä vihreiden ja keskustan niskaan.

Nykyisillä ennusteilla perussuomalaiset voisi saada siis läpi parikymmentä kansanedustajaa huhtikuun 14. päivän vaaleissa. Lisäystä tulisi muutaman kansanedustajan verran nykyiseen eduskuntaryhmään nähden, mutta pudotusta toki reippaasti Timo Soinin kaudella vuonna 2015 saatuun tulokseen.

Halla-aho on onnistunut vaalikentillä argumentoinnissaan hyvin, vaikka tai juuri siksi, että hänen näkemyksensä kiertyvät voittopuolisesti tavalla tai toisella maahanmuuton ympärille. Hän vastustaa maahanmuuttoa niin monin tavoin, että tämä vastustus näyttää itsessään vakaumukselta.

Maahanmuuton kärjekäs vastustaminen tuli esiin jälleen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho oli tänään perjantaina Kauppalehden, Talouselämän ja Uuden Suomen yhteishaastattelussa.

Halla-aho toi esiin omaperäisen teoriansa siitä, miksi esimerkiksi humanitaariseen maahanmuuttoon hyvin suopeasti suhtautuneen Ruotsin kansantalous on kasvanut vahvasti. Työllisyys on Ruotsissa paremmalla tolalla kuin Suomessa ja bruttokansantuote per henkilö Suomea korkeampi.

Bkt ei mittarina kuulemma riitä.

”Bruttokansantuote on välillä vaarallinen mittari. Ruotsin bkt kasvaa pääasiallisesti siksi, että julkinen rahankäyttö kasvaa”, Halla-aho toteaa haastattelussa.

Tosiasiassa vientiteollisuuden elinvoimaa kuvaava vaihtotase on Ruotsissa reippaasti ylijäämäinen ja julkinen talouskin ylijäämäinen toisin kuin Suomessa.

Halla-aho kannattaa jyrkän oikeistolaista linjaa julkisissa menoissa, eli niitä olisi leikattava reippaalla kädellä. Ykköskohde leikkauksille olisi tietysti maahanmuutto. Tämä hivelee epäilemättä perinteisempiäkin oikeiston äänestäjiä.

Elinkeinoelämää Halla-aho ei ole näkemyksineen kuitenkaan miellyttämässä, kun puhutaan esimerkiksi ulkomaista työvoimaa koskevasta saatavuusharkinnasta. Järjestelmä toimii niin, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleva työntekijä saa oleskeluluvan siinä tapauksessa, että Suomesta ei löydy sopivia työntekijöitä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on arvioinut näiden eduskuntavaalien yrittäjyystavoitteissaan seuraavasti: ”Maahanmuuttajien työllistämistä vaikeuttavia kynnyksiä on tärkeää poistaa. Siksi ulkomaista työvoimaa koskevasta saatavuusharkinnasta on syytä luopua”.

Halla-aho puolestaan arveli tämänpäiväisessä haastattelussa, että elinkeinoelämän edustajat sen enempää kuin toimittajat ja poliitikotkaan eivät usein ymmärrä, mistä saatavuusharkinnassa on kyse.

”Mitä enemmän meillä on tarjontaa halvasta työvoimasta, sitä matalampia palkat tietysti ovat. Tämä on varmaan se keskeinen syy, miksi elinkeinoelämä haluaa poistaa saatavuusharkinnan”, Halla-aho arveli.

Että sellainen elinkeinoelämän salaliitto, jonka kaltaista arvelua kuulee myös poliittisesta vasemmistosta ja Hakaniemen ay-piireistä. Varsinkin SAK on tehnyt kovasti töitä saatavuusharkinnan säilyttämisen puolesta.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.