Uusi Suomi: ”Kaikkien kannattaisi tunnustaa tosiasiat - Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa jatkaa saatavuusharkintaa”

Uusi Suomi: ”Kaikkien kannattaisi tunnustaa tosiasiat - Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa jatkaa saatavuusharkintaa” 30.3.2019
Uusi Suomi: Riita repesi saatavuusharkinnasta: ”Lisäisi väärinkäytöksiä ja hyväksikäyttöä - täysin käsittämätöntä”
Uusi Suomi: Saatavuusharkinta: Alanvaihdon ”turha” este poistetaan – ”Nyt päästään eroon tilanteista, joissa tänne kotoutunut työntekijä ei voi edetä urallaan” 29.3.2019

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok) peräänkuuluttaa puolueilta ennakkoluulotonta suhtautumista työvoiman ns. saatavuusharkinnasta poistamiseksi. Hän huomauttaa, että eri arvioiden mukaan Suomessa jäi viime vuonna syntymättä lähes parikymmentätuhatta työpaikkaa yritysten rekrytointivaikeuksien vuoksi, mikä tarkoittaa myös valtavia hyvinvointitappioita.

”Kaikkien puolueiden kannattaisi tunnustaa tosiasiat. Suomella, jossa joka maakunnassa on tällä hetkellä pula eri alojen osaamisesta, ei kerta kaikkiaan ole varaa jatkaa nykyisenkaltaista työvoiman saatavuusharkintaa. Nykylinja ei ole tästä maailmasta eikä päivästä. Nykylinja on talouskasvun hidaste ja aiheuttaa monilla aloilla isoja ongelmia. Tekemätöntä työtä jääkin tekemättömäksi, kun tekijöitä ei löydy. Ihmisiä jää vaille työtä, koska heidän ei anneta tulla tekemään sitä”, Virolainen kommentoi tiedotteessaan.

Tällä hetkellä työnantajan on mahdollista palkata avoinna olevalle, tekijää tarvitsevalla paikalle muu kuin suomalainen tai EU-kansalainen vain, jos tehtävään ei näiden joukosta työntekijää löydy. Vain tietyillä erikseen määritellyillä ja tarkoin rajatuilla poikkeusaloilla tätä saatavuusharkintaa ei sovelleta.

Työvoima- ja elinkeinoministeriön viime torstaina julkaisema työvoima- ja elinkeinotoimistojen tietoihin perustuva ammattibarometri kertoi, että työvoimapula vaivaa yhä useampaa ammattia. Tilanne on huonontunut vauhdilla, työvoimapulasta kärsii nyt 54 ammattia kun kaksi vuotta sitten tällaisiksi ammateiksi määriteltiin 24.

”Suhteellisesti eniten työvoimapula-ammatteja on Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Työntekijöistä on huutava pula muun muassa sosiaali- ja terveysalalla sekä palvelualoilla. Eri alojen osaajapulaan vastaamisessa oikein kohdennettu koulutus on tärkeässä roolissa. On kuitenkin selvää, että kaikkia tarvittavia käsipareja emme eri aloille mitenkään löydä Suomesta. Tekijöitä tarvitaan nyt, ei vasta useamman vuoden päästä”, ministeri sanoo.

Virolainen muistuttaa, että samalla kun saatavuusharkinnasta luovuttaisiin tulisi vahvistaa resursseja reilujen työehtojen noudattamisen valvontaan työpaikoilla.

Virolaisen mukaan myös oleskelulupakäytäntöjä tulee edelleen sujuvoittaa. Jo nyt on todella paljon hyvää työtä tehty eri viranomaistahojen toimesta, mutta työtä pitää jatkaa. Hän asettaisi tavoitteeksi, että työluvan saa viikossa.

”Pieni mutta merkittävä askel oikeaan suuntaan otettiin eilen. Tasavallan presidentti vahvisti ulkomaalaislain muutoksen, jonka myötä Suomessa vähintään vuoden oleskeluluvalla työskennellyt voi vaihtaa toisen alan työhön ilman että pitää käydä uudelleen byrokraattinen saatavuusharkintaprosessi läpi.”

Uusi Suomi kertoi byrokratiaongelmasta äskettäin. Se on närästänyt muun muassa Närpiössä, jossa maanviljelys- ja puutarha-ala on ollut vapautettu saatavuusharkinnasta eli alalle voi rekrytoida vapaasti EU:n ulkopuolelta. Työvoima ei kuitenkaan ole voinut siirtyä alueen muiden, saatavuusharkinnan piirissä olevien alojen yrityksiin.

Sisäministeri Kai Mykkänen kertoi perjantaina tiedotteessaan, että työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa julkaiseman selvityksen mukaan ulkomailta tarvittaisiin 20 000 työntekijää vuosittain. Vuonna 2018 yhteensä 18 000 työpaikkaa jäi syntymättä yritysten rekrytointivaikeuksien vuoksi.