Yle: Tutkija arvostelee maahanmuuttajien työelämään ohjaamista piilorasismista – "Ajatellaan, että heillä on luontainen tarve hoivata"

Yle: Tutkija arvostelee maahanmuuttajien työelämään ohjaamista piilorasismista – "Ajatellaan, että heillä on luontainen tarve hoivata" 18.3.2019

Tutkija löysi maahanmuuttajien kotouttamisesta piilorasismia. Ministeriön mukaan ongelmat on ehditty jo korjaamaan.

Maahanmuuttajien kotouttamisesta väitellyt tutkijatohtori Tuuli Kurki sanoo, että suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on piilevää rasismia ja aiheesta pitäisi pystyä keskustelemaan enemmän.

Kurki havainnoi väitöskirjaansa varten pitkiä aikoja maahanmuuttopalveluja pääkaupunkiseudulla. Lisäksi hän haastatteli 20 maahanmuuttajaopiskelijaa, 14 koulutuksen ammattilaista ja tutki yli 90 poliittista asiakirjaa.

Johtopäätös tästä työstä on, että maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ohjataan aktiivisesti hoivatyön pariin, vaikka kiinnostus olisi jossakin muualla.

– Yhtäältä opettajat perustelivat hoiva-alalle ohjaamista työvoimapulalla, toisaalta sillä, että maahanmuuttajilla olisi luontainen tarve hoivata. Vedottiin rodullistaviin ja rasistisiin väitteisiin, että tietyistä kulttuureista tulevat ihmiset olisivat soveltuvia hoitoalalle heidän maahanmuuttajataustansa vuoksi, Kurki sanoo.

Hän sanoo, että koulumaailmassa tapahtuu institutionaalista rasismia, jota ei oikein osata nähdä tai tunnistaa, eikä siitä haluta puhua. Hoiva-alalle ja matalapalkka-alalle ohjaaminen on tutkijan mielestä pulmallista, koska sitä kautta tiettyjä urapolkuja maahanmuuttajataustaisille nuorille sulkeutuu.

– Lähihoitajakoulutukseen menemisessä, siellä opiskelemisessa ja hoivatyön tekemisessä ei tietenkään ole mitään väärää, se on hyvin arvokas työ. Mutta jos ihmisiä ohjataan tietyille aloille vain sen vuoksi, että heidät nähdään maahanmuuttajina ja heidän ajatellaan soveltuvan sinne heidän uskontonsa tai kulttuurinsa vuoksi – siinä vaiheessa sitä voi kutsua rodullistamiseksi tai jopa hyväksikäyttäväksi rasismiksi.

Opettajat tekevät parhaansa
Kurki painottaa, että hän ei halua syyttää yksittäisiä opettajia, vaan keskittää huomiota yksilöiden sijaan järjestelmään: rakenteisiin ja instituutioihin.

– Pääsääntöisesti opettajat tekevät työtään sydämellä. He yrittävät löytää parhaita ja realistisimpia koulutusväyliä. Käytännössä jotkut opettajat kuitenkin perustelevat hoivatyöhön ohjaamista kulttuurisella tai uskonnollisella taustalla, ja samalla näin toimiessaan vahvistavat tietynlaista segregaatiota.

– Jos meillä keskusteltaisiin avoimemmin rasismista, jota suomalaisessa koulutusjärjestelmässä esiintyy, ja siitä miten opettajat tahtomaattankin saattavat toimia rodullistavasti oppilaita kohtaan, se voisi viedä koulutusta eteenpäin varmasti.

Tutkijan mukaan ihmisten jakaminen maahanmuuttajiin ja kantasuomalaisiin on myös ongelmallista.

– Se voi edesauttaa eristämään yhteiskunnasta, jos heti sanotaan, että sinä olet erilainen.

Kurki uskoo, että yksi selitys maahanmuuttajaksi nimeämiseen on, että sillä tavalla kouluihin saadaan lisäresursseja.

– Maahanmuuttaja-termi koetaan valtaväestön kesken neutraalina terminä, mutta ihmiset joita sillä käsitteellä kuvataan, saattavat kokea termin loukkaavana ja leimaavana, jopa rodullistavana.

Pitäisikö termin maahanmuuttaja käyttäminen lopettaa ja käyttää jotakin toista?

– Enemmän ehkä peräänkuuluttaisin sen tiedostamista, että kun me valkoiset suomalaiset sitä käsitettä käytämme, ne ihmiset joita sille termillä kuvaamme, eivät välttämättä koe sitä neutraaliksi termiksi, vaan he voivat kokea sen jopa loukkaavana.

Kotouttamisen seurauksista on vähän tutkimustietoa
Erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupunkitutkimukselta sanoo, että maahanmuuttajien ohjaamisesta hoitoalalle on ollut puhetta niin paljon, että sitä varmasti tapahtuu.

Ilmiön laajuudesta ja sen tosiallisista seuraksista, eli siitä kuinka moni ajautuu lähihoitajakoulutukseen, vaikka pyrkii ihan muualle, ei ole kuitenkaan paljoa tutkittua tietoa.

– Useammissa tapauksissa käsittääkseni toimitaan hyvässä tarkoituksessa. Pyritään ajattelemaan opiskelemisen ja työmarkkinoille pääsyn edellytyksiä. Mutta tottakai hoito-alalle ohjaaminen voi tuntua raivostuttavalta ihmiseltä, joka ajattelisi olevansa suuntautunut aivan toiselle alueelle, Saukkonen sanoo.

Hän kertoo, että kotouttamisen seurauksista on hyvin vähän tutkimustietoa.

Saukkonen ei haluisi puhua rodullistamisesta, mutta myöntää että Suomessa on vielä opettelemista siinä, miten erilaisiin ihmisiin suhtaudutaan ja millä tavalla ihmisiä nimetään erilaisiin ryhmiin.

– Ilmiö on varmasti jossakin määrin olemassa, mutta en käyttäisi noin vahvoja termejä.

Maahanmuuttaja-termin käyttämisestä Saukkonen kommentoi, että varmasti se voi jotakin loukata, mutta käytännön syistä on pakko olla jokin käsite ihmisille, jotka ovat muuttaneet maasta toiseen, kuten Suomeen.

– On ihan perusteltua, että vuosikymmeniä Suomessa asuneet ihmiset saattavat hermostua, jos heitä yhä pidetään ensisijaisesti maahanmuuttajina. Ja Suomessa syntyneiden ihmisten kutsumista maahanmuuttajiksi ei pitäisi tietenkään ikinä hyväksyä, Saukkonen painottaa.

Lainsäädäntö hyvää, rahaa ei tarpeeksi
Kotouttamisen toimivuudesta on hyvin vaikeaa antaa arviota, Saukkonen sanoo. Hän pitää kotouttamiseen liittyvää lainsäädäntöä hyvänä, mutta voimavaroja eli rahaa ei ole laitettu asiaan valtakunnan tasolla tarpeeksi.

– Puitteet ovat oikeinlaiset, mutta toteutus ontuu. Kotoutumiskoulutus ei ole riittävän mittavaa ja laadukasta, yksilöllistä ja oikea-aikaista ja se johtuu kohdistettujen resurssien tasosta, hän listaa.

Saukkonen huomauttaa, että kotouttaminen ja työllistäminen ovat eri asioita. Hänen mukaansa keskustelussa kotoutumisen onnistumisesta on se ongelma, että ajatellaan että Suomeen muuttaneiden ihmisten pitäisi päästä työmarkkinoille nopeasti. Ja vieläpä sellaisiin töihin, mihin heillä on osaaminen olemassa.

– Me tiedämme oikein hyvin, että se ei ole helppoa ja monilla väestöryhmillä yllättävänkin hankalaa. Helposti kotoutumista pidetään epäonnistuneena aivan liian kärsimättömällä ja hätiköivällä tavalla.

Kotouttaminen kaipaisi yksilöllistämistä ja henkilökohtaisten tarpeiden todellista tunnistamista, Saukkonen sanoo.

– Mitä enemmän yksilöllisiä tarpeita otetaan huomioon, sitä enemmän siihen pitää resursoida rahaa, sillä ihmisten yksilöllisten tarpeiden kuunteleminen ja tavoitteiden selvittäminen vie aikaa ja aika maksaa rahaa.

Maahanmuuttajien työllisyys Suomessa vaatimatonta
Maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa noin kaksinkertainen kanta-väestöön nähden ja työllisyysaste on noin 10–15 prosenttiyksikköä pienempi kantaväestöön verrattuna.

Pohjoismaissa maahanmuuttajien työllisyys verrattuna kantavestöön on alempi verrattuna moniin muihin maihin. Tutkija Saukkosen mukaan tämä johtuu siitä, että kantaväestön työllisyysaste on ylipäänsä korkea.

Suomi häviää maahanmuuttajien osalta työllisyysvertailun muihin Pohjoismaihin. Syitä tähän pitäisi Saukkosen mukaan selvittää enemmän.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen huomauttaa, että tutkija tutkijatohtori TuuliKurjen väitöksen aineisto on useita vuosia vanhaa. Aineisto on viime vuosikymmenen vaihteesta ja tämän alusta.

Tutkimuksen tulon jälkeen ministeriössä on ehditty tunnistamaan ja myös tekemään korjaavia toimia, vuonna 2015 käynnistetyn kotouttamisen uudistamisen myötä.

– Meidän pitää olla terävämpiä siinä, miten maahanmuuttajat löytävät oikeisiin palveluihin, miten vastataan heidän palvelutarpeisiinsa ja miten päästään nopeammin työmarkkinoille ja osaksi yhteiskuntaa. Ja oikeastaan näitä kaikkia me ollaan hyvin vahvasti kehitetty, Hämäläinen sanoo.

Ministeriö: Paljon on jo tehty, tulokset tulevat hitaasti
Mitä kaikkea on sitten tehty? Hämäläisen mukaan kotoutumiskoulutusta on uudistettu työelämälähtöisemmäksi ja yksilöllisemmäksi, esimerkiksi lisäämällä työkokeiluja.

– Maahanmuuttajien pääsyä ammatilliseen koulutukseen on nopeutettu poistamalla yleinen kielitaitovaatimus sekä lisäämällä kieliopintoja ja ohjausta koulutuksen aikana. Sen lisäksi maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista on vahvistettu vastuukorkeakoulumallin avulla.

– Suurimmissa suomalaisissa kaupungeissa on käynnistetty uudenlaista osaamiskeskustoimintaa maahanmuuttajille, jossa TE-hallinto, kunnat ja oppilaitokset ohjaavat asiakkaita joustavasti oikeaan koulutukseen ja työmarkkinoille, Hämäläinen listaa.

Kaiken kukkuraksi työvoiman ulkopuolella oleville, eli erityisesti kotona lapsineen oleville maahanmuuttajaäideille on luotu uusi koulutusmalli, jolla pyritään sysäämään enemmän äitejä kotoa töihin.

– Työmarkkinoille kyllä päästään, mutta se kestää noin viidestä seitsemään vuotta. Se näkyy koko ajan työllisyysasteessa, Hämäläinen sanoo.

Maahanmuuttajanaiset hoitavat kantaväestöä enemmän lapsia kotona. Se on iso asia, josta ministeriössä kannetaan huolta. Hämäläisen mukaan OECD nosti raportissaan sen, että perhevapaajärjestelmää on syytä arvioida uudelleen.

Stadin ammattiopiston Käpylän toimipisteellä kuunnellaan maahanmuuttajia
Stadin ammattiopiston ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa Helsingin Käpylässä ei pysty havaitsemaan maahanmuuttajien ohjausta tiettyjen alojen pariin.

Jokaisella haastatellulla nuorella on erilaiset suunnitelmat tulevaisuuden suhteen. Yksi haluaa hammaslaborantiksi, toinen ict-alalle ja kolmas insinööriksi. Kukaan ei halua hoiva-alalle, eikä sinne ole ohjattu.

Afganistanista 3,5 vuotta sitten Suomeen tullut Tara Hossaini on ammatiltaan kampaaja. Hän haluaa kouluttautua hammaslaborantiksi.

Kawar Majid Ali muutti Irakista Suomeen 3 vuotta sitten. Hän haluaa kouluttautua ict-alalle.

Irina Podossinnikova asunut Suomessa 5 vuotta. Katazktanista kotoisen oleva Podossinnikova on ammattiltaan insinööri. Hän aikoo hakea töitä omalta alaltaan insinöörinä, kunhan kielitaito on kehittynyt tarpeeksi hyväksi.

– Opetushallitus sanoi ok insinööritodistukselleni, joten voin tehdä töitä Suomessa.

"Emme suosittele kenellekään ammatteja"
Stadin ammattiopiston valma-opettajat kertovat, että opiskelijoille esitellään vaihtoehtoja eri ammatteista, mutta päätöksen tekevät aina nuoret itse.

– Me emme suosittele kenellekään mitään ammattia, toki me voimme kertoa ja kerrommekin, sillä se on yksi meidän tehtävistämme, mitä ammatteja suomessa on, valma-opettaja Pia Karaspuro kertoo.

– Kun opiskelemaan tullaan, uskonto ja politiikka jäävät ulkopuolelle. Oma kulttuuri ja kieli ovat tosi tärkeitä ja niitä kunnioitetaan, Marika Kråknäs lisää.

Maahanmuuttajat menevät aluksi Suomeen tultuaan kotoutumis- ja kielikursseille. Sen jälkeen on tarkoitus päästä ammatilliseen koulutukseen, mikäli ammattia ei ole tulijalla jo valmiina. Moni käy vuoden kestävän valman, eli ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen.

Stadin ammattiopiston Käpylän toimipisteen valma-opiskelijat kokevat kotouttamispalvelut hyödyllisenä. Kukaan haastatelluista ei ole kohdannut rasismia tai löydä kritisoitavaa tarjotuista palveluista.

– Minä opin täällä paljon suomen kieltä ja voin puhua paremmin kuin ennen. Opettajat auttavat tosi paljon, että pääsen ammattiin, Tara Hossaini kertoo.

– Opettajat auttavat tosi paljon, koska minun kielitaitoni ei riitä kun menen töihin, Kawar Majid Ali sanoo.

– Meillä on tosi hyvät opettajat ja heiltä saa paljon apua. Kun opiskelijat haluavat opetella ammattiin koulun jälkeen, he keskustelevat, mitä ammattia he voivat opiskella, Irina Podossinnikova painottaa.