Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Helsinkiin muuttavista suurin osa on vieraskielisiä 11.3.2019
KAUPUNGISTUMINEN yhdessä alhaisen syntyvyyden kanssa muokkaa Suomen alueellista väestökehitystä.
Pääkaupunkiseutu sekä Tampere ja Turku ovat vetovoimaisimpia kasvukaupunkeja tulevina vuosikymmeninä, kertoi konsulttitoimisto MDI:n selvitys hiljattain.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten väkimäärä voi kasvaa parissa vuosikymmenessä jopa neljänneksellä. Alueen muuttovoitto on ollut tasaista jo pitkään. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, keitä muuttajat ovat.
Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimusyksikön mukaan Helsingin seudun kokonaismuuttovoitosta jopa 85prosenttia on tällä vuosikymmenellä ollut ulkomaalaistaustaisia.
Myös muualta Suomesta Helsingin seudulle tulleesta muuttovoitosta puolet on tällä vuosikymmenellä ollut vieraskielistä väestöä.
Arvion mukaan tulevina vuosina 40 prosenttia Suomen nettomaahanmuutosta suuntautuu Helsingin seudulle ja siitä puolet Helsinkiin. Helsingin seutu kansainvälistyy siten kovaa vauhtia.
Helsingin kaupunginkanslian ennuste olettaa, että muualta Suomesta Helsingin seudulle suuntautuva muutto vähenee tulevina vuosikymmeninä, koska eniten muuttavat ikäluokat pienenevät nopeasti varsinkin 2030-luvulla.
Yli 65-vuotiaiden suhde työikäisiin eli vanhushuoltosuhde heikkenee Helsingin seudun ulkopuolella nopeasti. Vuoteen 2050 mennessä se olisi 60 prosenttia, kun se on nyt 40 prosenttia.
Vaikka eläkeikäisten määrä kasvaa myös pääkaupunkiseudulla, huoltosuhde pysyy muuta maata edullisempana muuttoliikkeen ansiosta. Lasten määrä kasvaa myös, koska synnytysikäisiä on paljon.
Tilastokeskuksen mukaan työikäisen väestön määrä vähenee koko maassa nykyisestä 184 000:lla vuoteen 2050 mennessä. Helsingin kaupungin ennusteen mukaan Helsingin seudulla työikäisten määrä kuitenkin kasvaisi yhä merkittävästi. Koska työikäisistä kasvava osuus on maahanmuuttajia, Helsingin seudun ja sitä kautta koko maan taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä on edistää myös maahanmuuttajien työllistymistä.