HS: Espoo joutuu maksamaan maahanmuuton kustannukset ja on nyt Suomen velkaisin kaupunki, tuskailee kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Helsingin Sanomat: Espoo joutuu maksamaan maahanmuuton kustannukset ja on nyt Suomen velkaisin kaupunki, tuskailee kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 4.3.2019

Ulkopuolelta katsottuna Espoo voi näyttää hajanaiselta ja hahmottomalta. Onpa joku joskus ihmetellyt, onko se edes mikään kaupunki, koska sillä ei ole yhtä keskustaa.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on hyvin tietoinen tästä.

”Aika harva tuntee Espoota, meidän kasvutarina on jäänyt kertomatta”, sanoo Mäkelä, syntyperäinen espoolainen.

Nyt Espoon tarina on koottu kaupungin strategiaksi yhdessä noin 20 000 asukkaan kanssa. Sitä kaupunginjohtaja pitää tärkeänä ohjekirjanaan.

Espoon tarina alkaa tietenkin tuomiokirkosta, joka on rakennettu 1400-luvulla.

”Vähän harmittaa, että se jää nyt tuonne kaupungintalon taakse piiloon.”

Espoon valtuusto päätti jo kymmenen vuotta sitten, että huonokuntoinen kaupungintalo puretaan. Purku-urakkakin on kilpailutettu ja töihin voisi ryhtyä vaikka heti. Mäkelä moittii ympäristöministeriötä ja ely-keskusta purkamisen jumittamisesta. Kyse on yhtä rakennusta isommasta asiasta, koska siihen nivoutuu myös Espoon keskuksen tulevaisuus.

”Espoo ei ole mitenkään erityisen hajanainen, vaan viiden kaupunkikeskuksen muodostama kaupunki. Yksi niistä on Espoon keskus, jolla on loistava sijainti ja edessä uusi tuleminen.”

Espoon keskuksessa on jo Entressen kauppakeskus, uusi kirjasto, Omnian koulutuskeskus ja Kuninkaantien lukio, joka on noussut Suomen kymmenen parhaimman lukion joukkoon.

”Hakijoiden määrässä se on Espoon suosituin lukio”, Mäkelä muistuttaa.

Ensimmäiset 500 vuotta Espoo kasvoi hitaasti. 1950-luvulla kaupungissa oli vain 20 000 asukasta. Sen jälkeen kaupungin väkiluku on kymmenkertaistunut ja kasvu jatkuu kovaa vauhtia. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 Espoossa on vähintään 400 000 asukasta.

”Jotta voimme kasvaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla, kaikkiin kaupunkikeskuksiin on saatava toimiva raideliikenne.”

ETELÄSSÄ Tapiola ja Matinkylä-Olari ovat saaneet metron, jonka myöhemmin saa myös Espoonlahti. Pohjoisessa Leppävaara on kasvanut Espoon suurimmaksi kaupunkikeskukseksi, mitä ei olisi tapahtunut ilman kaupunkirataa.

”Suur-Leppävaaran alueella on 70 000 asukasta. Viime vuoden asukaspalautekyselyssä Leppävaara nousi ykköseksi, kun se on aiemmin ollut hännän huippua. Nyt arki sujuu Leppävaarassa”, Mäkelä sanoo.

Leppävaarassa yhdistyvät tiivis kaupunkirakenne ja sitä ympäröivät väljemmät asuinalueet, hyvät liikenneyhteydet, julkiset ja kaupalliset palvelut, harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto.

”Sama kehitys tarvitaan Espoon keskukseen”, Mäkelä painottaa.

Siksi Mäkelän toive seuraavalle hallitukselle on kaupunkiradan rakentaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen tai Kauklahteen asti.

”Meillä oli suunnitelma radasta valmiina jo 2003, jolloin se todettiin hyvin kannattavaksi.”

Mäkelä korostaa, että kaupunkikeskus on aina vahvempi kuin yksittäinen lähiö.

”Vanhoissa eurooppalaisissa kaupungeissa on kokemusta siitä, että kantakaupunki ja lähiöt eriytyvät liiaksi ja kehitys lähiöissä on huonoa. Viiden aluekeskuksen mallissa voimme tasoittaa kehitystä, jakaa hyviä ja huonoja asioita tasaisemmin eri puolille kaupunkia.”

Mäkelän mukaan Espoolla on jo näyttöä siitä, että näin kyetään ehkäisemään syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

JUKKA MÄKELÄN toinen nimi on Tapio, koska hän on syntynyt Tapiolassa.

”Kun leikin kotimme pihalla Tapiolassa, siellä kuuli kaikkia suomen kielen murteita. Silloin Espoo kasvoi syntyvyyden ja maassamuuton ansiosta. Nyt Espoo kasvaa syntyvyyden ja maahanmuuton ansiosta.”

Espoon väkiluku kasvoi viime vuonna 5 000 hengellä. Siitä 4 000 oli vieraskielisiä. Ensi syksynä koulunsa aloittavista lapsista joka neljäs on vieraskielinen.

”Vieraskielisen väestön määrä kymmenkertaistuu 30 vuodessa. Se tarkoittaa meille valtavia haasteita.”

VIERASKIELISET ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa.

”On selvää, että siitä tulee kustannuksia.”

Mäkelää harmittaa, että kuntien välisessä verotulojen tasauksessa ja valtionosuuksissa ei huomioida kaupunkien kovaa kasvua eikä vieraskielisen väestön määrää. Espoo maksaa joka vuosi verotulojen tasausta noin 200 miljoonaa euroa valtiolle, joka jakaa rahat muiden kuntien käyttötalousmenoihin.

”Se on poliittinen päätös, joka ei perustu mihinkään ja on täysin kohtuuton kasvusta ja maahanmuutosta vastuussa oleville kaupungeille.”

Hän korostaa, ettei halua asettaa isoja kaupunkeja ja pikkukuntia vastakkain.

”Väestön kasvun takia Espoo joutuu investoimaan ja velkaantuu. Kasvu ei ole meidän tavoite, vaan kaupungistuminen on globaali-ilmiö ja välttämätöntä Suomen kasvun ja työllisyyden takia. Siksi toivoisimme valtiolta hieman enemmän ymmärrystä.”

Mäkelä ennusti jo kahdeksan vuotta sitten noustessaan kaupunginjohtajaksi, että vuonna 2018 Espoo on asukasta kohden mitattuna Suomen velkaisin kaupunki. Ja näin kävi.

”Kaupungin tavoite on, että voisimme maksaa velkaa takaisin 2020-luvun alkupuolella, mutta olen huolissani, onnistuuko se.”