HS: HS selvitti: Enemmistö puolueista haluaa kiristää turvapaikka­politiikkaa

Helsingin Sanomat: HS selvitti: Enemmistö puolueista haluaa kiristää turvapaikka­politiikkaa 13.3.2019

HS esitti puolueille humanitaarisesta ja työperäisestä maahanmuutosta viisi kysymystä. Oletuksena oli tilanne, jossa puolue pääsisi itse tekemään seuraavan hallitusohjelman.

TULEVISSA hallitusneuvotteluissa väännetään mahdollisesti siitä, poistetaanko ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta.

HS:n puoluekyselyn perusteella viisi puoluetta on valmiita luopumaan siitä. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että alueen te-toimisto selvittää, löytyisikö samaan tehtävään alueelta suomalainen työntekijä.

Turvapaikkapolitiikkaa taas saatetaan virittää ensi hallituskaudella yhä kireämmäksi. Kuusi puoluetta on tällä kannalla. Mielipidemittausten johdossa oleva Sdp pitäisi nykyisen linjan.

Puoluekysely on osa sarjaa, jonka HS teettää eduskuntavaalien alla.

Teemat valikoitiin gallupilla. Vastaajien mielestä tärkeimmät aiheet olivat terveydenhoito, työ, ilmasto, valtiontalous ja maahanmuutto.

MAAHANMUUTTO nousi yhdeksi tämän hallituskauden keskeisimmistä kysymyksistä, koska Eurooppaan saapui vuoden 2015 lopulla yli miljoona siirtolaista.

Aihe on varmasti pinnalla myös ensi hallituskaudella.

Humanitaarisen maahanmuuton säännöistä ja tulevista ratkaisuista käydään vilkasta keskustelua niin Suomessa kuin Euroopan unioninkin tasolla. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on muun muassa kertonut selvittävänsä kansainvälisten sopimusten tulkintaa.

Työperäinen maahanmuutto taas on vanhenevan Suomen kannalta keskeinen kysymys.

Esitimme puolueille humanitaarisesta ja työperäisestä maahanmuutosta viisi kysymystä. Oletuksena oli tilanne, jossa puolue pääsisi itse tekemään Suomen seuraavan hallitusohjelman.

Pitääkö Suomeen houkutella lisää ulkomaista työvoimaa?

[...]

HS:n analyysi: Odotetusti kaikki puolueet sinisiä ja perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan ulkomailta lisää työntekijöitä.

Taustalla on se ilmeinen syy, että Suomen väestö vanhenee nopeasti ja syntyvyys pienenee. Yhä useampi ihminen tulee tarvitsemaan huolenpitoa samalla kun veronmaksajien määrä supistuu.

Julkisen talouden kannalta tilanne on hyvin haastava.

Puolueissa jaetaan laajalti se käsitys, että työllisyyden lisääminen ei onnistu vain saamalla töihin Suomessa tällä hetkellä työtä vailla olevia. Uusia työntekijöitä täytyy tuoda myös ulkomailta.


Pitäisikö työvoiman saatavuusharkinnasta luopua?

[...]

HS:n analyysi: Kysymys ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on puolueille jo paljon vaikeampi.

Saatavuusharkinta koskee duunariammatteja eli esimerkiksi siivoojia, kokkeja ja rakennustyöntekijöitä. Asiantuntijoihin ja erityisosaajiin, kuten peliyhtiön koodareihin tai teknologiayhtiön insinööreihin, harkintaa ei sovelleta.

Kolmesta isosta puolueesta kokoomus ja keskusta ovat valmiita poistamaan saatavuusharkinnan. Sdp taas vastustaa sitä.

Vastustajien mukaan Suomeen saapuisi harkinnan poistuttua suuria määriä halpatyövoimaa, mikä painaisi palkkoja ja heikentäisi työehtoja.

Poiston kannattajat taas katsovat, että kyseessä on turha työllisyyden parantamisen este. Heidän mielestään poistoon liittyy valheellisia kauhukuvia.


Mitä turvapaikkapolitiikalle tulee tehdä?

[...]

HS:n analyysi: Sipilän hallitus on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa kaudellaan merkittävästi. Moni puolue on valmis jatkamaan kiristämistä entisestään.

Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyjen jälkeen ilmapiiri turvapaikkapolitiikan suhteen on kiristynyt ja perussuomalaisten kannatus kasvanut.

Vastauksissa näkyy, että kokoomus ja keskusta eivät halua äänestäjien vuotavan oikeasta laidasta. Sdp ei lähtisi kiristämään vaan pitäisi nykylinjan.

Kysymys on jossain määrin symbolinen, koska ainakaan tällä hetkellä Suomeen ei erityisesti tule turvapaikanhakijoita.


Mihin pakolaiskiintiö tulee asettaa?

[...]

HS:n analyysi: Puolueet suhtautuvat suopeammin pakolaiskiintiön kasvattamiseen. Vihreät kasvattaisi kiintiön 3 000:een, vasemmistoliitto ja Rkp 2 500:aan.

Kiintiöpakolaisuuden korotus on puolueille siinä mielessä helppo päätös, että tulijoiden tilanne arvioidaan jo ennen maahantuloa ja vain kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat saavat pakolaisaseman.

Lisäksi Suomi voi ottaa esimerkiksi perheitä, jolloin myös sopeutuminen on todennäköisemmin helpompaa. Pakolaisasemalla tulevat henkilöt pääsevät heti kiinni yhteiskuntaan, koska heillä on Suomessa samat oikeudet kuin kansalaisillakin.

Useat puolueet, kuten kokoomus ja keskusta, ovat valmiita kasvattamaan kiintiötä, jos turvapaikanhaku siirretään EU:n ulkorajoille. Kyse on erittäin vaikeasta hankkeesta, jossa kestää hyvin pitkään, jos se edes onnistuu.

Kokoomus on jyrkentänyt kantaansa. Vielä vuoden 2017 budjettiriihessä puolue ajoi kiintiön kasvattamista, mutta sinisten vaatimuksesta näin ei tehty.


Pitääkö Suomen käsitellä kaikkien rajalle tulevien turvapaikanhakijoiden hakemukset myös silloin kuin hakija tulee rekisteröimättä toisen EU-maan kautta?

[...]

HS:n analyysi: Peräti seitsemän puoluetta on sitä mieltä, että Suomen ei pidä käsitellä kaikkien maan rajalle tulevien turvapaikkahakemuksia.

HS kysyi nimenomaan sitä, ovatko puolueet valmiita torjumaan hakemuksen käsittelyn tilanteessa, jossa tulija saapuu toisen EU-valtion kautta rekisteröimättä. Tällainen tilanne oli käsillä vuoden 2015 syksyllä.

Kyse on hankalasta asiasta, jota puolueet myös pitkälti kiertelevät vastauksissaan.

Moni puolue sanoo vastauksessaan, että Dublin-järjestelmä mahdollistaa palauttamisen toiseen maahan. Järjestelmä toimii kuitenkin vain jos tulija on rekisteröity normaalisti EU:hun saapumisen yhteydessä.

Jos näin ei ole tehty, hakemuksen vastaanottava maa on vaikeassa tilanteessa. Palautettaisiinko hakijat Ruotsiin – joka todennäköisesti palauttaisi tulijat Tanskaan, joka palauttaisi hakijat Saksaan ja niin edelleen?

Monen puolueen tapauksessa jää epäselväksi, mitä ne tekisivät, jos vuoden 2015 kaltainen tilanne toistuisi.