Yle: Päivi Nerg muistelee uutuuskirjassaan turvapaikkakriisiä itärajalla: Suomi pohti vastaanottokeskusten perustamista rajanylityspaikoille, rajan sulkeminenkin oli vaihtoehto

Yle: Päivi Nerg muistelee uutuuskirjassaan turvapaikkakriisiä itärajalla: Suomi pohti vastaanottokeskusten perustamista rajanylityspaikoille, rajan sulkeminenkin oli vaihtoehto 6.3.2019
MTV: Suomi oli ajautua kaaokseen vuoden 2015 pakolaiskriisin vuoksi, Päivi Nerg paljastaa – ”Tilanne oli hurja”
MTV: Pakolaiskriisi voi puhjeta koska vain uudelleen, Päivi Nerg uskoo – ”Jäi olotila, että tämä ei voi enää kauan näin jatkua”
MTV: Päivi Nergiltä kiellettiin junalla kulkeminen uhkailujen vuoksi: ”Ihmiset samassa vaunussa saattoivat tulla iholle”
MTV: Orpo Nergin kirjassa: Elämäni tärkein kokous Moskovassa tammikuussa 2016 – "Viestin heille, ettei tämä vaikuta millään tavoin myönteisesti Venäjä-kuvaan Suomessa"
MTV: Neuvostoliiton hajoaminen loi raamit turvapaikka-asioiden hallintaan – syksyllä 2015 järjestelykeskuspykälä otettiin käyttöön
MTV: LIVE: Näin pakolaiskriisi yllätti Suomen valtionjohdon – MTV Uutiset paikalla tilaisuudessa, jossa vuoden 2015 tapahtumia paljastetaan
Ilta-Sanomat: Uutuuskirja: Turvapaikanhakijoiden tukijat saivat Päivi Nergin itkemään: ”Se oli todella inhottava tilanne”
Iltalehti: Orpo ja Nerg paljastavat kirjassa: Venäjällä turvapaikanhakijat majoitettiin ensin hotelliin ja ohjattiin sitten pyörillä ja lopuksi Ladoilla Suomeen
Iltalehti: Näkökulma: Suomi ei ole vieläkään oppinut keskustelemaan maahanmuutosta - sekava hämmennyksen tila jatkuu
Iltalehti: Pääkirjoitus: Maahanmuutto on Suomelle yhä ongelma, vaikka sen pitäisi olla myös ratkaisu
Iltalehti: Poliisipomo jyrähtää: väitteille maan alle menneistä turvapaikanhakijoista ei näyttöä

Nerg arvioi kirjassaan, että ei ole poissuljettua, etteikö Venäjältä voisi tulla uudelleen turvapaikanhakijoita Suomeen suurempi määrä.

Päivi Nerg toimi sisäministeriön kansliapäällikkönä Euroopan turvapaikkakriisin kuumimpana hetkenä. Nergistä tuli asioiden selittäjä julkisuudessa ja hän esiintyi lähes päivittäin eri medioissa. Tätä kautta hänestä tuli maan työllistetyin, mutta myös tunnetuin virkamies.

Nyt hän on kerännyt kokemuksensa tuolta ajalta yksiin kansiin.

Keskiviikkona julkaistussa, yhdessä toimittaja Nina Järvenkylän kanssa kirjoittamassa kirjassa Tiukka paikka (Docendo) Nerg kertaa syksyllä 2015 käynnistynyttä turvapaikkakriisiä. Tuolloin Suomeen tuli runsaat 32 000 turvapaikanhakijaa eli enemmän kuin koskaan aiemmin.

Nerg on pyhittänyt kirjassaan kokonaisen luvun vuodenvaihteelle 2015–2016, jolloin turvapaikkakriisi siirtyi länsirajalta Torniosta itärajalle Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemille.

Käytännössä keskellä Lapin erämaata sijaitsevien raja-asemien kautta Suomeen ehti saapua kaikkiaan runsaat 1 700 turvapaikanhakijaa, joiden joukossa oli kymmeniä kansalaisuuksia.

Kyseessä oli Suomelle täysin uusi ja outo tilanne, jossa saattoi olla myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Suomen ja Venäjän välinen rajayhteistyö oli kuvailtu aiemmin ensiluokkaiseksi.

Ex-kansliapäällikkö kuvailee kirjassaan, kuinka itärajalla havaittu kuvio oli sama kuin aiemmin syksyllä Norjassa, jonne tuli runsaasti turvapaikanhakijoita Venäjältä. Turvapaikanhakijoiden rajanylitystapakin Venäjältä Suomeen oli sama kuin Norjassa, eli he ylittivät valtionrajan polkupyörällä.

Virkamiestasolta nopeasti poliittiseksi
Nerg arvioikin, että kaikki tunnustivat tosiseikan, että turvapaikanhakijat eivät osaa tulla kaukaisille raja-asemille, ellei heitä sinne jokin taho ohjaa. Tämä ”ohjaava taho” jää kuitenkin kirjassa yhä kysymysmerkiksi.

Julkisuudessa esitettiin teorioita, joiden mukaan turvapaikanhakijoiden joukkotulo oli Venäjän hybridivaikuttamista eli viesti siitä, että se pystyy aiheuttamaan ongelmia Suomelle. Norjalaistutkijat olivat kuitenkin sitä mieltä, että turvapaikkaralli ei ollut Venäjän juoni.

Nerg kuvailee kirjassaan neuvotteluita venäläisosapuolten kanssa siitä, miten turvapaikanhakijoiden virta itärajalla saataisiin loppumaan.

Ensin neuvotteluita käytiin virkamiestasolla, mutta kun se ei enää riittänyt, siirtyi asia poliittiselle tasolle. Nerg kertoo, että hyvin nopeasti kävi ilmi, ettei tavanomaisella virkamiesten neuvottelurutiinilla asia selviä.

Nergin mukaan Venäjän virallinen viesti oli tammikuussa 2016 yksikertainen: kun turvapaikanhakijat sanovat sanan ”turvapaikka” vaikkakin jo Venäjän puolella, on heillä oikeus tulla Suomeen.

Suomea uhkasi Kreikan ja Italian kohtalo?
Nerg kertoo, että jos turvapaikanhakijatilanne olisi jatkunut samanlaisena Torniossa ja itärajalla samaan aikaan, olisivat virkakoneiston voimavarat loppuneet kesken.

Nerg paljastaa, kuinka taustalla toiminut kriisiryhmä pohti ministeriössä varasuunnitelmaa, jos turvapaikanhakijamäärä kasvaisi entisestään itärajalla. Oli pohdittava, minne perustettaisiin vastaanottokeskus ja miten rekisteröinti hoidettaisiin. Nergin mukaan samanaikaisesti pohdittiin mahdollisuutta perustaa rajanylityspaikoille vastaanottokeskuksia.

Nergin mukaan keskustelu vastaanottokeskusten perustamisesta rajoille oli lähes samanlaista, kuin mitä EU:ssa käydään parhaillaan. EU:lla on suunnitelmissa perustaa turvapaikanhakijoille järjestelykeskuksia eli ”maihinnousukeskuksia” EU:n ulkopuolisiin maihin.

Nerg kertoo, että kriisiryhmässä kiperin kysymys oli, pystyykö Suomi hoitamaan haasteen yksin. Hänen mukaansa EU-komissio oli koko ajan tietoinen Suomen tilanteesta.

– Koska jos se olisi räjähtänyt käsiin, olisimme olleet täsmälleen samassa tilanteessa kuin Kreikka ja Italia. Aivan samassa. Jouduimme koko ajan varautumaan siihen, Nerg kirjoittaa.

Kreikka ja Italia olivat turvapaikkakriisin aikaan turvapaikanhakijoiden ylivoimaisesti tärkeimpiä saapumismaita, minkä takia EU-maat sopivat näihin maihin tulleiden turvapaikanhakijoiden jakamisesta muiden jäsenvaltioiden kesken. Nergin mukaan tätä tosiseikkaa, eli Suomen mahdollista päätymistä autettavien maiden joukkoon, ei julkisesti ole Suomessa juuri nostettu keskusteluun.

FSB:n luona Kremlin kupeessa
Nerg kertoo kirjassaan myös matkustaneensa ongelman takia neuvonpitoon Moskovaan osana Suomen delegaatiota. Tapaaminen oli järjestetty Kremlin kupeeseen Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tiloihin. Matkalla oli mukana Nergin lisäksi myös silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok.).

Nerg kertoo käyneensä myöhemmin Venäjällä useita kertoja neuvottelemassa viranomaisten välisistä yhteistyösopimuksista, ja samaan aikaan etsittiin ratkaisua rajaongelmaan. Nerg kertoo, että yksi vaihtoehto oli rajanylityspaikkojen sulkeminen hetkeksi kokonaan kahdenvälisellä sopimuksella.

Lopulta itärajan turvapaikkakriisi laukesi noottienvaihdolla väliaikaiseen sopimukseen liikenteen rajoittamisesta Sallan ja Raja-Joosepin rajanylipaikoilla. Sopimuksen mukaan vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä saivat kulkea kyseisten rajanylityspaikkojen kautta.

Nerg kertoo, kuinka Suomen ja Venäjän viranomaisten välisissä keskusteluissa näkyi koko ajan tahtotila pitää tilanne kurissa. Hänen mukaan venäläisviranomaiset halusivat hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman nopeasti.

Nergin mukaan ei ole kuitenkaan poissuljettua, etteikö Venäjältä voisi tulla uudelleen turvapaikanhakijoita Suomeen suurempi määrä. Suomessa viranomaiset ovat kuitenkin varautuneet hänen mukaansa paremmin vastaavanlaiseen tilanteeseen kuin aiemmin.

_______________________________________

MTV: Suomi oli ajautua kaaokseen vuoden 2015 pakolaiskriisin vuoksi, Päivi Nerg paljastaa – ”Tilanne oli hurja”

Kukaan ei osannut vielä vuoden 2015 keväällä odottaa, että Etelä- ja Keski-Eurooppaa kohdannut pakolaiskriisi ulottuisi Suomeenkin, kertoo sisäministeriön silloinen kansliapäällikkö Päivi Nerg kirjassaan.

Nerg kertoo muistavansa elävästi lomaltapaluun, kun viranomaiset ottivat häneen päivittäin yhteyttä: kukaan ei tiennyt miten toimia ja ratkaisut syntyivät kaaoksen keskellä nopeasti, kun lähes 32 000 ihmistä pakeni Suomeen kolmen kuukauden aikana.

Suomalaiset viettivät rauhassa kesälomia vuonna 2015, kun sadat tuhannet ihmiset kävelivät halki Euroopan.

Turvapaikanhakijoiden määrän nousu näkyi jo Euroopassa 2015, mutta kukaan kaukaisessa Suomessa ei osannut vielä kesän alussa odottaa, että turvapaikanhakijat tulisivat Suomeen saakka, kertoo sisäministeriön kansliapäällikkönä pakolaiskriisin aikana toiminut Päivi Nerg kirjassaan Tiukka paikka.

Turvapaikanhakijoita kuitenkin tuli, noin 32 000 ja hyvin lyhyessä ajassa. Nerg kertoo muistavansa sen lomaltapaluun elävästi.

Tilanne oli kirjan mukaan sekava. Ei pidetty mahdollisena, että uutiskuvissa nähty ihmisvirta Etelä- ja Keski-Euroopasta oli todella saapunut Suomeen.

Taustalla vaikutti Nergin mukaan Suomen silloinen, muita maita avarakatseisempi, tapa tulkita EU-direktiivejä turvapaikkaperusteista.

Se oli pistänyt liikkeelle huhuja: osalla tulijoista oli ollut ”varmana tietona”, että Suomessa kaikilla olisi työtä, asunto ja koulutus. Irakilaisissa Facebook-ryhmissä kiersi huhuja, joiden mukaan päätös turvapaikasta Suomessa tulisi nopeasti ja lähes kaikki tulijat saisivat jäädä.

”Tämä ei voi olla näin” – Oulun viranomaiset ja VR havahtuivat ensimmäisinä
Ensimmäisenä Nergiin ottivat yhteyttä Oulun kaupunki, poliisilaitos ja aluehallintovirasto. Turvapaikanhakijat olivat tulleet Torniosta rajan yli ja jatkaneet rajalta matkaa Ouluun.

Osa leiriytyi poliisilaitoksen pihalle odottamaan rekisteröitymisvuoroaan ja rekisteröitymisen jälkeen vain katosi.

VR:ltä alkoi tulla yhteydenottoja siitä, että Tornion junat olivat täysiä ja niissä alkoi olla käyttäytymishäiriöitä.

Oulun kaupunginjohtaja ja poliisilaitoksen päällikkö alkoivat olla päivittäin yhteydessä sisäministeriöön.

– He toistivat, että tämä ei voi olla näin: Ihmiset rekisteröidään, ja sen jälkeen he vain lähtevät jonnekin. Hän sanoi, että ymmärrättekö te, ettei tämä voi olla näin.

Nerg myöntää, että on osin Oulun viranomaisten sinnikkyyden ansiota, että järjestelykeskukset perustettiin. Pian Oulun jälkeen yhteydenottoja alkoi tulla myös muualta Suomesta.

Järjestelykeskukset ”pelastivat Suomen” – ratkaisu huomattiin sattumalta
Nerg kertoo kirjassa, että Suomen pelasti maahanmuuton hallitsemattomuudelta järjestelykeskus-toimintamalli.

Oli kuitenkin sattumaa, että joku sattui muistamaan koko konseptin: se oli kehitetty alun perin 30 vuotta sitten, kun varauduttiin siihen, että Neuvostoliiton romahtaminen aiheuttaisi miljoonien pakolaisten saapumisen Suomeen.

Nerg kertoo kirjassa, että ennen Tornion järjestelykeskuksen perustamista tilanne oli lähes kaaoksessa.

– Tilanne oli hurja Helsingin poliisilaitoksellakin. Ihmiset odottivat ulkona. Kävin Helsingin poliisilaitoksella, ja siellä piti puikkelehtien mennä ihmisten lomitse, että pääsi laitokselle sisään.

Nerg muistelee kirjassa, kuinka erilaista sisäministeriön kansliapäällikkönä oli toimia ennen pakolaiskriisiä vuosina 2013–2014 ja sen jälkeen.

– Kaikki normaali loppui. Sille ei jäänyt aikaa ollenkaan.


_________________________________________________________


MTV: Pakolaiskriisi voi puhjeta koska vain uudelleen, Päivi Nerg uskoo – ”Jäi olotila, että tämä ei voi enää kauan näin jatkua”

Päivi Nerg aavisteli pakolaiskriisiä jo vuonna 2013 nähdessään Turkin pakolaisleirien paisumisen. Nyt hänellä on aavistus, että sama voi tapahtua koska vain uudelleen: EU ei ole edelleenkään onnistunut sopimaan yhteisestä turvapaikkapolitiikasta.

Päivi Nerg sai ensimmäistä kertaa aavistuksen vuoden 2015 pakolaiskriisistä kesällä vuonna 2013, kun hän vieraili Turkissa pakolaisleirillä.

– Minulle jäi siitä olotila, että tämä ei voi enää kauan jatkua, Nerg muistelee uutuuskirjassaan Tiukka paikka.

Nerg lisää tuntevansa tällä hetkellä samoin.

– Se voi tapahtua koska tahansa uudelleen. Silloinkin siellä oli usko siihen, että ”ei täältä kukaan lähde mihinkään ja että kyllä Turkki selviää. Kunhan vain hoidetaan niin, että olot ovat täällä tarpeeksi hyvät.” Uskottiin, että kyllä ihmiset siellä pysyvät, Nerg sanoo.

On hoidettu vain oireita – ei poistettu ongelmaa
Euroopan unioni ei ole vieläkään päässyt sopuun yhteisestä turvapaikkapolitiikasta. Ainoastaan rajojen vartioinnista on sovittu.

Nerg kertoo, että kyseessä on kuitenkin vain oireen hoitaminen, ei itse ongelman poistaminen.

– Suomen kannalta on tietysti hyvä, että jos Venäjän rajan ylitse alkaa tulla turvapaikanhakijoita, niin sitten on isot EU-rajajoukot, jotka voivat tulla meitä avittamaan rajalla.

_____________________________________________________________________

MTV: Orpo Nergin kirjassa: Elämäni tärkein kokous Moskovassa tammikuussa 2016 – "Viestin heille, ettei tämä vaikuta millään tavoin myönteisesti Venäjä-kuvaan Suomessa"

Päivi Nergin ja Nina Järvenkylän uutuuskirjassa Tiukka paikka (Docendo) nykyinen valtiovarainministeri ja aiemmin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo saa niin sanotun sivuäänen.

Orpo kertoo tammikuusta 2016, jolloin Venäjän puolelta oli tulossa turvapaikanhakijoita Inarin Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta.

Poikkeuksellisen tilanteesta teki se, että vuodesta 1944 asti itäraja oli ollut täysin rauhallinen. Asiasta tuli nyt ulkopoliittinen.

– Siinä tavallaan oli iso kuva siitä, onko tässä jonkinlainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ongelma. Jos on, niin kuin näyttäisi olevan, niin millainen? Toisaalta koko ajan haettiin ratkaisuja, Orpo muistelee kirjassa.

Orpo kertoo, kuinka hän istui Suomen Moskovan-suurlähetystössä J.K. Paasikiven vanhassa työhuoneessa kaiken briiffauksen jälkeen.

– Siinä viimeistään tajusi sen, että nyt kukaan ei enää pysty kertomaan minulle yhtään mitään. Minulla on kaikki tarvittava tieto, Orpo kirjoittaa.

Hänellä oli tunne elämänsä tärkeimmän kokouksen alkamisesta.

Neuvotteluissa Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johdon kanssa suomalaiset kertoivat, keitä Suomeen Venäjältä tulee, mistä he tulevat ja paljonko nämä ovat maksaneet.

Kyse organisoidusta toiminnasta
Orpon mielestä neuvotteluja käytiin ensisijaisesti Suomen puolesta, vaikka kyse oli EU:n ulkorajasta.

– Ulkorajasta, Schengenistä ja Dublinista huolimatta väki käveli Euroopan läpi meille. Ei ollut sellaista kiitollisuudenvelkaa olemassa. Siinä olin hyvin vahvasti isänmaan asialla, Orpo sanoo kirjassa.

Orpon mukaan kyse oli täysin organisoidusta toiminnasta, mutta missään vaiheessa ei selvinnyt, kuka sitä organisoi. Mitään tiettyä tahoa ei hänen mukaansa voi osoittaa.

Tilanne yhdisti suomalaisia, mutta Orpon mukaan tärkeää oli myös se, että Venäjällä valtionjohto alkoi hakea ratkaisuja.

– Viestin heille, ettei tämä vaikuta millään tavoin myönteisesti Venäjä-kuvaan Suomessa. Olen varma, että siinä oli tärkeä viesti, Orpo sanoo kirjassa.


__________________________________________

Iltalehti: Orpo ja Nerg paljastavat kirjassa: Venäjällä turvapaikanhakijat majoitettiin ensin hotelliin ja ohjattiin sitten pyörillä ja lopuksi Ladoilla Suomeen

Pohjois-Lapin raja-asemille vuodenvaihteessa 2015–2016 polkupyörillä ja Ladoilla saapuneet turvapaikanhakijat nousivat Suomen ja Venäjän suhteiden ylimmälle tasolle.

Iltalehden ulkomaantoimittaja Nina Järvenkylä ja sisäministeriön entinen kansliapäällikkö Päivi Nerg kirjoittavat tapahtumista keskiviikkona ilmestyvässä kirjassaan Tiukka paikka (Docendo).

Nerg paljastaa kirjassa, että Venäjä antoi jo alkuvaiheessa tylyn virallisen viestin Suomen viranomaisille.

– Virallinen viesti Venäjältä oli tammikuussa 2016 se, että kun turvapaikanhakijat sanovat sanan `turvapaikka` vaikkakin jo Venäjän puolella, on heillä oikeus tulla Suomeen, kirjassa kerrotaan.

Venäjän ja Suomen välillä voimassa ollut rajasopimus oli siis pelkkää paperia.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) aloitti poliittiset neuvottelut venäläisten kanssa.

Kirjassa kerrotaan, että samaan aikaan poliisin ja rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöt alkoivat kartoittaa, mitä Venäjällä oikein tapahtui.

– Tätä kautta selvisi, että Kantalahdessa sijaitsee hotelli, jonne ihmisiä kuljetetaan, kirjassa valotetaan tiedustelutietoja.

Orpo vahvistaa, että venäläiset organisoivat turvapaikanhakijoiden tulon Suomen itärajalle.

Rajasopimus mahdollisti sen, että Suomi kielsi pyöräilyn Sallan ja Lotan raja-asemille. Sen jälkeiset tapahtumat viimeistään vahvistivat toiminnan järjestelmällisyyden.

– Ei mennyt aikaakaan, kun he keksivät tulla autoilla. Taas käytiin keskustelua puomista. Todettiin, että meillä on kaikki perusteet sanoa, että raja-asema on täynnä. Otimme vain yhden auton kerrallaan läpi. Se meni siihen, että autot ajoivat niin kiinni toisissaan, ettei puomia saatu väliin, Orpo kuvailee.

Venäjä painosti turvapaikanhakijoilla ensin Norjaa, sitten Suomea.

Norjalla on parisataa kilometriä pitkällä Venäjän vastaisella maarajallaan ainoastaan Storskogin raja-asema. Vuosina 2003–2014 Venäjä päästi puomille vuosittain keskimäärin 17 ihmistä ilman viisumia.

Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoita saapui Norjaan arktista reittiä pitkin 5 500. Venäjä ja Norja väänsivät asiasta, minkä jälkeen turvapaikanhakijoiden tulo Storskogiin loppui kuin seinään. Sydäntalvella heitä alkoi saapua kiihtyvällä tahdilla Suomen pohjoisille raja-asemille.

Suomen valtionjohto ei ollut sinisilmäinen. Viranomaiset kertoivat tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, että hämmentävän suuri osa tulijoista oli lähtöisin Moskovan rakennustyömailta. Sieltä ei sattumalta päädytä Napapiirin pohjoispuolelle lumiseen korpeen.

Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston päällikkö, prikaatikenraali Pasi Kostamovaara murehti tammikuussa 2016, että viranomaiset valmistautuivat Venäjän vastaisen 1 340 kilometrin maarajan repeämiseen.

Teoriassa rajavalvojia oli yksi per kilometri. Kostamovaara kuvaili Venäjän vastaista rajaa portiksi, josta ihmisiä voi virrata lumien sulaessa Suomeen paljon ja helposti.

Orpo kuuluu edelleen Suomen valtiojohtoon, eikä voi kertoa kaikkea tietämäänsä. Kirjassa hän vahvistaa, että venäläiset viranomaiset vaikuttivat turvapaikanhakijoiden tulon järjestelyihin.

– Siellä oli kaikenlaisia henkilöitä: oli eri viranomaisia, oli kaikennäköistä porukkaa liikkeellä, Orpo kertoo.

Sisäministerinä ollut Orpo muistaa lopun ikäänsä, miten hän asteli kahdesti turvallisuuspalvelu FSB:n päämajaan Moskovan Lubjanka-aukiolla.

Orpon mielessä kolkutti tietoisuus siitä, että neuvottelut käytiin pahamaineisen KGB:n rakennuksessa. Suomen sisäministeri koki olleensa uransa kovimmassa paikassa.

– Viestin heille, ettei tämä vaikuta millään tavoin myönteisesti Venäjä-kuvaan Suomessa. Olen varma, että siinä oli tärkeä viesti, Orpo pohtii kirjassa.

– Syyllistämättä nyt ketään: miten oli mahdollista, että sitä väkeä tuli? On selvää, että Venäjän ylin poliittinen johto päätti, että asia hoidetaan pois päiväjärjestyksestä, Orpo jatkaa.

Sauli Niinistö puhui turvapaikanhakijoista Venäjän presidentti Vladimir Putinille ja pyysi tätä vaikuttamaan tilanteeseen.

Suomi teki Venäjälle ehdotuksen: valtionjohto esitti rajasopimusta, jolla pohjoiset Sallan ja Lotan rajanylityspaikat suljettaisiin määräajaksi muilta paitsi Venäjän ja EU-maiden kansalaisilta. Kremlissä EU-maat sivuutettiin, eikä Niinistö vastustanut venäläisten oikkuja.

Putin sanoi lausunnossaan, että ”nämä rajoitukset vaikuttavat kolmansien maiden kansalaisiin, mutta ne eivät millään tavalla vaikuta Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton ja Suomen kansalaisiin”.

Kertoessaan loppuratkaisusta Putin kuin ohimennen huomautti edeltävässä virkkeessään Fortumin omistuksista Venäjällä ja Rosatomin Fennovoima-hankkeesta Suomessa. Niinistö taipui siihen, että muiden EU-maiden kansalaisia kohdeltiin kahdella suomalaisella raja-asemalla puolen vuoden ajan kolmansien maiden kansalaisina, joilta oli rajanylitys kielletty.

Kolmen kuukauden aikana Venäjältä tuli Suomeen noin 1 700 turvapaikanhakijaa. He edustivat 36 eri kansallisuutta.

__________________________________________


Iltalehti: Näkökulma: Suomi ei ole vieläkään oppinut keskustelemaan maahanmuutosta - sekava hämmennyksen tila jatkuu

Äärimmäisellä ideologialla ja vihalla auttamisen halu, mutta myös järjellinen maahanmuuttokeskustelu on saatu torpattua Suomessa, kirjoittaa toimittaja Nina Järvenkylä.

Huhtikuu 2017. ”Päivi, tuu ikkunaan!”

Mielenosoittajat huutavat sisäministeriön edessä Erottajalla. He ovat siirtyneet paikalle Kansalaistorilta, jossa on vastustettu niin sanottuja pakkopalautuksia. Kansalaistorin mielenilmaus on sujunut asiallisesti. Siirtymä Erottajalle antoi viitteitä muusta. Kuljin kuvaajan kanssa mielenosoittajien mukana, ja seurasin heitä ministeriön ala-aulaan. Tilanne oli levoton, mutta ei uhkaava.

Näpyttelin tekstiviestin sisäministeriön silloiselle kansliapäällikkö Päivi Nergille. En muista enää viestin tarkkaa sanamuotoa. Kerroin, että ulkona on joukko mielenosoittajia ja voisi olla hyvä tulla keskustelemaan heidän kanssaan. Ja Päivi Nerg tuli.

Vastassa oli ehkä noin sata mielenosoittajaa, joista osa melko kiihtyneessä mielentilassa kirjaimellisesti huusi asiaansa. Sisäministeriön silloinen viestintäjohtaja Mika Mäkinen ja paikalle saapuneet poliisit saivat tilannetta sen verran rauhoittumaan, että jonkinlaista vuorovaikutusta syntyi.

Näin jälkikäteen nähtynä tilanne oli vellontaa. Huutavia ihmisiä kadulla, kansliapäällikkö ministeriön portailla yrittäen vastata eri suunnista tulevaan huutoon. Kukaan ei edes yrittänyt kuunnella, mitä Nerg vastasi.

Edellä kuvailtu hetki nousi useita kertoja puheeksi, kun teimme Tiukka paikka -kirjaa Päivi Nergin kanssa. Hän kertoo kirjassa oman kokemuksensa tilanteesta. Myös itselleni kyseinen ajankohta on jollakin tavoin merkityksellinen. Viimeistään siinä ravistelin itseni hereille.

***

Olin käytännössä koko turvapaikkailmiön ajan kirjoittanut eri näkökulmista uutisia ja kolumneja aihepiiristä. Syksyllä 2015 vietin yhteensä kymmeniä päiviä eri vastaanottokeskuksissa juttukeikoilla. Tämän jälkeen aina vuoden 2017 loppuun saakka ja ajoittain sen jälkeenkin avustin turvapaikanhakijoita heidän prosessiensa eri vaiheissa. Näiden reilun kahden vuoden aikana luin kolmatta sataa eri vaiheen päätösasiakirjaa ja puhuttelupöytäkirjaa sekä kuulin kertomuksen jos toisenkin.

Aika meni kuin jossakin vauhdikkaassa sumussa, mutta sain hyvän kokonaiskuvan kentän toiminnasta. Tein työtä mediassa sekä yhteistyötä turvapaikanhakijoiden, viranomaisten, asianajajien ja vapaaehtoisten kanssa. Jokaisessa ryhmässä löytyy tekijöitä ja ”tekijöitä”, ja jollakin tavalla tämä kirkastui itselle siinä sisäministeriön portailla huhtikuussa 2017 seisoessani: huutava väkijoukko ja hämmentynyt kansliapäällikkö, jolle ei anneta suunvuoroa, vaikka kysymyksiä huudetaan joka suunnalta. Hurjasti meteliä, tulos… lisää hämmennystä.

***

Informaatiovaikuttamiskeskustelua pitkään seuranneena pohdin usein, mikä on kenenkin vaikutin esimerkiksi turvapaikkailmiössä. Kuka hyötyy, kuka masinoi, kuka maksaa ja kuka on se ”hyödyllinen idiootti”?

Sekä toimittajana työtäni tehdessäni että kirjaa kirjoittaessani törmäsin taustahaastatteluissa usein viranomaisten ja poliitikkojen taholta jonkinlaiseen vaikenemisen kulttuuriin. Osa puhui yllättävänkin suoraan esimerkiksi Venäjän roolista turvapaikkailmiössä Euroopassa, osa halusi sen häivyttää. Kukaan, ei siis kukaan, halunnut omalla nimellään lausua tietojaan tai epäilyjään julkisesti liittyen Venäjän vaikuttamisoperaatioihin. Vedän jo tästä omat johtopäätökseni.

Niin sanotut ääripäät ovat oma lukunsa. Myös näissä leireissä informaatiovaikuttaminen on osa toimintatapaa. Aitoa auttamisen halua toki mukana on, mutta se jää monesti jonkin asian puolesta äänekkäästi huutavan ryhmän varjoon, mikä on harmi.

Se on harmi, koska useat ihmiset osaavat ja haluavat auttaa ja olla hyödyksi sekä autettaville että yhteiskunnalle, mutta heidän intonsa tappaa ylitse huutava ideologia.

Auttamisen halun voi tappaa myös viha. Turvapaikkailmiön myötä Suomeen kasvoi käsittämätön vihapuheen ja uhkailun ilmapiiri. Tätä oli havaittavissa jo hieman aiemmin, mutta suuren yleisön tietoisuuteen se roihahti käytännössä loppuvuodesta 2015, kun maahanmuuttovastaiset ryhmät masinoivat kannattajansa barrikadeille.

***

Äärimmäisellä ideologialla ja vihalla auttamisen halu, mutta myös järjellinen maahanmuuttokeskustelu on saatu torpattua Suomessa. Rakentavaan keskusteluun ja ratkaisuihin ei päästä poliittisella tasolla, saati kansan syvissä riveissä.

Suomen on saatava esimerkiksi kotouttamistoimet tälle vuosituhannelle, lähtien vaikkapa maahanmuuttajien työlupakäytäntöjen joustavoittamisesta. Eikä olisi pahitteeksi laittaa koko kotouttamispakkaa uusiksi, tuoda nykyaikaan.

Vaikeaa uudistusten läpivieminen tulee olemaan, jos keskustelun taso pysyy nykyisellä populistisella irtopisteiden keruulinjalla.

Tarvitaankin käytännössä henkilö, joka ottaa haasteen vastaan: ottaa ja tekee. Sitkeitä ja kokeneita tekijöitä Suomesta tähän löytyy, jos niin vain halutaan.

______________________________________

Iltalehti: Pääkirjoitus: Maahanmuutto on Suomelle yhä ongelma, vaikka sen pitäisi olla myös ratkaisu

Maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen kietoutuu niin monisyisiä teemoja, että helppoja ratkaisuja on turha odottaa.

Sodat, terrorismi, rikollisuus, valtiollinen vaikuttaminen, valtapolitikointi, ilmastonmuutos, hädänalaisten auttaminen, EU:n taakanjako, kotouttaminen, pakkopalautukset, rasismi, talous, työttömyys ja tuleva työvoima liittyvät kaikki jollain tavalla maahanmuuttoon ja pakolaisiin samalla, kun ne kuvaavat latautuneita ja monisyisiä teemoja, joita on vaikea ratkaista.

Keväällä 2015 kukaan ei osannut odottaa, että Syyriasta, Afganistanista ja Irakista Eurooppaan suuntautunut pakolaiskriisi ulottuisi myös Suomeen ja tänne saapuisi kolmen kuukauden aikana lähes 32 000 ihmistä.

Sisäministeriön silloinen kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoo Tiukka paikka -kirjassa (Docendo), jonka hän teki yhdessä Iltalehden toimittajan Nina Järvenkylän kanssa, että Suomessa jouduttiin vuonna 2015 tekemään ratkaisuja nopeasti ja kaaoksen keskellä, mutta jälkikäteen voi todeta, että akuutin kriisin hoitamisesta Suomi selvisi kohtuullisesti.

Tammikuussa 2016 vaikeuskertoimet kasvoivat, kun Venäjän viranomaisten organisoimana Suomeen alkoi tulla turvapaikanhakijoita Raja-Joosepin ja Sallan kautta, ja pelättävissä oli, että kesän tullen pakolaisvirta vain kiihtyisi.

Lopulta valtiojohto esitti määräaikaista rajasopimusta, jolla pohjoiset rajanylityspaikat suljettaisiin muilta paitsi Venäjän ja EU-maiden kansalaisilta, mutta Venäjä suostui vain sellaiseen versioon, jossa rajoitettiin myös muiden paitsi suomalaisten EU-kansalaisten liikkumista.

Ensimmäinen esimerkki kertoo, kuinka sodat ja köyhyys ajavat ihmisiä pois kotoaan, ja jos esimerkiksi ilmastonmuutoksen haasteita ei saada ratkaistua, odotettavissa on lisää pakolaisia.

Venäjän toimien kohdalla oli sen sijaan kyse viheliäisestä valtiollisesta vaikuttamisesta.

Viime vuosina on myös käynyt selväksi, että kaikki Suomeen saapuneet eivät ole olleet liikkeellä hyvin aikein. Siksi Suomen pitää reagoida tiukasti esimerkiksi törkeisiin rikoksiin, ja lisäksi pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden edellytyksinä on oltava yhteiskunnan sääntöjen sisäistäminen sekä riittävä opiskelu- ja työhistoria.

Samaan aikaan ikääntyvän Suomen pitäisi olla rasismista vapaa ja houkutteleva maa myös työperäisille maahanmuuttajille, sillä pelkästään teknologiateollisuus kärsii vuosittain noin 3 400 koulutetun työntekijän vajeesta. Paljon helpottaisi jo se, jos Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset saisivat jäädä nykyistä helpommin tänne töihin.

Myös EU-tasolla on vihdoin kyettävä sopimaan yhteisestä turvapaikkapolitiikasta esimerkiksi niin, että Schengen-alueelle ei ole jatkossa asiaa, jos ei noudata yhteisiä sääntöjä.

Kreeta Karvala

_______________________________________________________

Iltalehti: Poliisipomo jyrähtää: väitteille maan alle menneistä turvapaikanhakijoista ei näyttöä

Iltalehden ulkomaantoimittaja Nina Järvenkylä ja sisäministeriön entinen kansliapäällikkö Päivi Nerg kirjoittavat tapahtumista keskiviikkona ilmestyvässä kirjassaan Tiukka paikka (Docendo).

Nerg paljastaa kirjassa, että Venäjä antoi jo alkuvaiheessa tylyn virallisen viestin Suomen viranomaisille.

– Virallinen viesti Venäjältä oli tammikuussa 2016 se, että kun turvapaikanhakijat sanovat sanan ”turvapaikka” vaikkakin jo Venäjän puolella, on heillä oikeus tulla Suomeen, kirjassa kerrotaan.

Venäjän ja Suomen välillä voimassa ollut rajasopimus oli siis pelkkää paperia. Sisäministeri Petteri Orpo (kok) aloitti poliittiset neuvottelut venäläisten kanssa.

Kirjan julkistamistilaisuuden yhteydessä käytiin turvapaikkakriisistä paneelikeskustelu. Siihen osallistuivat Päivi Nergin lisäksi ministeri Orpo, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ja Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula. Paneelin veti Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi.

Iltalehti seurasi keskustelua.