Ilta-Sanomat: IS-selvitys: Yli puolet Helsingin ja Oulun seksuaalirikoksista tuomituista ulkomaalaistaustaisia

Ilta-Sanomat: IS-selvitys: Yli puolet Helsingin ja Oulun seksuaalirikoksista tuomituista ulkomaalaistaustaisia 22.3.2019

IS sai käyttöönsä väestörekisteritiedot Helsingin ja Oulun käräjäoikeuksissa vuonna 2018 tuomittujen kansalaisuuksista ja syntymävaltioista.

IS:n saamat kansalaisuus- ja syntymävaltiotiedot viittaavat siihen suuntaan, että ulkomaalaistaustaisten osuus seksuaalirikoksista saattaa olla jopa suurempi kuin tähän asti on tiedetty.

Selvityksessä olivat mukana Helsingin ja Oulun käräjäoikeuksissa vuonna 2018 annetut seksuaalirikostuomiot. Niissä oli syytettyinä runsaat sata epäiltyä, joista 82 katsottiin syyllisiksi.

Heistä peräti 43 eli yli puolet oli ulkomaalaistaustaisia. Kantasuomalaisia tuomittuja oli 39.

Ero syntyi Helsingissä, jossa ulkomaalaistaustaisia tekijöitä tuomittiin 40. Kantasuomalaisia tekijöitä oli 31. Oulussa järjestys oli toinen: kahdeksan tuomittua kantasuomalaista ja kolme ulkomaalaistaustaista.

Tänä vuonna suhde saattaa Oulussakin muuttua, jos siellä loppuvuodesta 2018 paljastuneet seksuaalirikosepäilyt etenevät käräjille asti. Epäiltyinä on jopa parikymmentä maahanmuuttajataustaista miestä.

IS:n selvityksessä ulkomaalaistaustaisiksi laskettiin henkilöt, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa tai he ovat jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisia. Toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia ei tässä tarkasteltu.

Tiedot ovat peräisin väestörekisteristä. Ne eivät ole lähtökohtaisesti julkisia, mutta Väestörekisterikeskus (VRK) luovutti tiedot Ilta-Sanomille tietosuojalain nojalla journalistiseen käyttötarkoitukseen.

IS:n selvitys tuo esiin eroja kantasuomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisuudessa. Kärjistäen voisi sanoa, että suomalaisten rikokset painottuvat nuoriin lapsiin, ulkomaalaisten katuraiskauksiin.

Kantasuomalaisten uhreista alaikäisiä oli 37 ja aikuisia 13. Ulkomaalaistaustaisilla alaikäisiä oli 18 ja aikuisia 24. Suomalaisten lapsiuhrit olivat myös nuorempia (keski-ikä noin 13,5 vuotta) kuin ulkomaalaistaustaisten (noin 14,5 vuotta).

Suomalaisten tilastoa rumentaa tältä osin yksi internetissä saalistanut mies, jolla oli peräti 16 alaikäistä uhria. Ero kuitenkin säilyy, vaikka uhrien ikärakennetta tarkasteltaisiin tekijöiden kautta.

Suomalaisista 18 kohdisti tekonsa alaikäisiin ja 13 aikuisiin. Ulkomaisista tekijöistä 16:lla oli alaikäisiä uhreja, aikuisiin rikoksen kohdisti 22. Kaikista tuomioista uhrin ikäluokka ei selviä.

Ulkomaalaistaustaiset kohdistivat merkittävästi suomalaisia useammin rikoksensa entuudestaan tuntemattomaan tai vasta juuri ennen tekoa tavattuun uhriin. Tähän kategoriaan laskettiin täysin tuntemattomaan kohdistettujen tekojen ohella esimerkiksi tapaukset, joissa oli tutustuttu illalla ravintolassa ja lähdetty yhdessä jatkoille.

Kaikki julkisilla paikoilla tapahtuneet raiskausrikokset olivat ulkomaalaistaustaisten tekemiä. Niitä oli 10. Yhdessä tapauksessa kaksi miestä raiskasi naisen puistossa Helsingin keskustassa. Tämä oli aineiston ainoa tapaus, jossa tekijöitä oli enemmän kuin yksi.

Kantasuomalaiset vastasivat kaikista muihin läheisiin kuin parisuhdekumppaniin kohdistuneista rikoksista. Näissä tekijä oli esimerkiksi uhrin isäpuoli, sisarus tai lastenkotiin sijoitetun uhrin omahoitaja.

Lähes kaikki syytetyt olivat miehiä. Syytteen sai vain kolme naista. Heistäkin yksi jätettiin kohtuusyistä rangaistukseen tuomitsematta ja toinen kuoli, joten syyte raukesi. Yksi kantasuomalainen nainen tuomittiin raiskauksesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Yhtään aikuista miesuhria aineistossa ei ollut. Alaikäisistä kahdeksan oli poikia.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) yliopistotutkijan Martti Lehden mukaan siirtolaisten yliedustus seksuaalirikostilastoissa on arka aihe, mutta kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, josta on syytä keskustella.

– Epäsuhta on valtava. Se ei mene satunnaisen vaihtelun piikkiin, Lehti kommentoi IS:n selvityksen lopputulosta.

Selityksen löytäminen ilmiölle ei ole helppoa. Krimon (silloin vielä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos) vuonna 2014 julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajia rikosten uhreina ja tekijöinä.

Yksi tarkastelun kohde oli raiskausrikokset, joissa useimpien siirtolaisryhmien osuus oli huomattavasti kantaväestöä suurempi. Tyhjentävää selitystä ei löytynyt tutkimuksessa läpi käydyistä tekijöistä.

– Ikä, sosiaaliryhmä – eli suomeksi sanottuna köyhyys – tai asuinpaikkakunta eivät riittäneet selittämään eroa, Lehti sanoo.

IS:n selvitystä varten Väestörekisterikeskus luovutti kansalaisuus- ja syntymävaltiotiedot tarkkuudella ”Suomi” tai ”muu kuin Suomi”. Valtiot eivät siis ole tiedossa. Jotain päätelmiä voi Lehden mukaan kuitenkin tehdä nimistöstä.

Tuomituista 43 ulkomaalaistaustaisesta vain 8–10 assosioituu nimensä perusteella EU:n tai Venäjän alueelle. Kaksi on joko tai, heidän nimensä viittaavat Espanjaan tai Latinalaiseen Amerikkaan.

– Meidän selvityksessämme Afrikka ja Lähi-itä nousivat esiin korostuneesti, Lehti sanoo.

Näiltä alueilta kotoisin olleiden miesten raiskausrikollisuuden taso oli silloisen Optulan tutkimuksessa kymmenkertainen syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna vielä sen jälkeen, kun sosiodemografiset tekijät oli vakioitu.