HS: Eliittiluokat vähemmistön suosikki – vanhempien ihanne on "ihan hyvä" koulu

Helsingin Sanomat: Eliittiluokat vähemmistön suosikki – vanhempien ihanne on "ihan hyvä" koulu 11.8.2014
Yle: Eliittikoulu tai huonomaineinen alue ei houkuta – "Tavallisen hyvä" koulu monelle mieluisin
MTV3: Yhä useampi valitsee erikoiskoulun - eriarvoistuuko peruskoulu?
MTV3: Koulushoppailu heikentää oppimistuloksia yhteiskunnassa

Vain harva suomalaisvanhempi haluaa panna lapsensa eliittimaineessa olevalle luokalle.

Parasta lapselle on tavallinen, "ihan hyvä" koulu. Näin vaikuttaisi ajattelevan suuri osa suomalaisvanhemmista.

Vähemmistössä ovat ne, jotka tahtovat panna lapsensa alueen hyvämaineisimmalle luokalle.

"Näistä luokista puhuttiin vanhempien keskuudessa usein eliittiluokkina. Niihin lapsiaan haluavat olivat selkeästi poikkeuksia", kertoo tutkija Sonja Kosunen Helsingin Yliopistosta.

Kosunen pohjaa ajatuksensa 96 espoolaisvanhemman haastattelututkimukseen. Kysymykset koskivat lapsen siirtymistä alakoulusta yläkouluun.

Tutkimuksessa oli haastateltavia kaikista yhteiskuntaluokista, mutta vapaaehtoisuuden vuoksi haastateltavien joukko painottui hyväosaisiin.

Eliittiluokkia vältellään lapsen suojelemiseksi.

"Moni puhui siitä, että lasten välinen kilpailu ja odotukset ovat eliittimaineisella luokalla tarpeettoman kovia ja aiheuttavat lapselle stressiä", Kosunen sanoo.

Vanhemmat selittivät kouluvalintoja useammin lapsen hyvinvoinnilla kuin parhailla mahdollisilla oppimistuloksilla.

Kansainvälisissä piireissä tulos herättää kummastusta.

"Esimerkiksi chileläiset kollegat eivät meinaa uskoa tätä", Kosunen kertoo.

Yhteiskunnissa, jotka ovat jakautuneet luokkiin Suomea selvemmin, kovamaineisimmalle luokalle pyrkiminen on usein itsestäänselvyys.

Lapsen hyvinvoinnin lisäksi vanhemmat perustelivat tavallisen koulun suosimista pohjoismaisilla ihanteilla.

Vanhemmat kokivat vastuuta siitä, ettei heidän "koulushoppailunsa" kiihdyttäisi koulujen tasoerojen repeämistä. "Moni toivoi, etteivät koulut eriytyisi tästä enempää."

Vanhemmat olivat lähes yksimielisiä siitä, ettei Suomessa pidä alkaa listata peruskouluja paremmuusjärjestykseen muiden maiden tavoin.

Kosusen päätelmät saavat vahvistusta toisen Helsingin yliopiston tutkijan, yliopistonlehtori Venla Berneliuksen tutkimuksista.

Berneliuksen tekemien tilastoanalyysien mukaan yläkoulun sijainti eliittialueella ei Suomessa välttämättä lisää sinne pyrkijöiden määrää. Sen sijaan Bernelius on huolissaan siitä, että tietyntyyppisiä kouluja on selvästi alettu hyljeksiä.

Ainakin Helsingissä suurin torjumisiin yhteydessä oleva tekijä on vieraskielisten lasten osuus koulussa. "Ei pidä silti ajatella, että se olisi ainut syy. Samoilla alueilla on usein esimerkiksi korkea työttömyys ja korkea lastensuojelun tarve."

Tuloksena on usein noidankehä, jossa oppilaiden pako muuttaa oppilasainesta ja sitä kautta keskimääräisiä oppimistuloksia. Se taas huonontaa koulun mainetta entisestään.

Bernelius korostaa, että itse opetus on usein näissäkin kouluissa korkeatasoista. "Pohja tilanteen kääntämiseen on meillä siinä mielessä hirvittävän hyvä. Kyse on enemmän vanhempien käsityksistä kuin opetuksen todellisesta tasosta", Bernelius sanoo.

Myönteinen kierre ja maineen puhdistus on Berneliuksen mukaan saatu joissakin kouluissa liikkeelle esimerkiksi lisäämällä koulun ja vanhempien välistä viestintää ja kerhotunteja.


______________________________________

Yle: Eliittikoulu tai huonomaineinen alue ei houkuta – "Tavallisen hyvä" koulu monelle mieluisin

Koulun sijainnilla on kaupungeissa yhä suurempi merkitys koulun suosiolle. Vanhemmat välttelevät huonomaineisina pidettyjen asuinalueiden kouluja - mutta usein myös niin sanottuja eliittikouluja. Koulun maine perustuu usein tuttujen kokemuksiin tai huhupuheisiin.

Helsingin yliopiston kaupunkitutkija Venla Bernelius on tutkinut kouluvalintoja suurissa kaupungeissa ja havainnut uuden ilmiön.

Kun ennen vanhemmat valitsivat lapselleen muun kuin lähikoulun, syynä olivat yleensä kielivalinnat tai halu saada lapsi erikoisluokalle. Nyt osa vanhemmista on ryhtynyt tekemään valintoja pelkän koulun sijainnin perusteella ja karttamaan tiettyjen alueiden kouluja.

– Meillä on sellaisia alueita, joilla poikkeuksellisen iso osa oppilaista valitsee jonkun muun kuin oman lähikoulunsa. Siihen liittyy selkeästi asuinalueen heikko sosioekonominen asema eli jonkinlaiset sosiaaliset ongelmat, jotka alueella herkästi tiivistyvät.

Ilmiö on vielä pieni, mutta Berneliuksen mukaan kehitys on huolestuttava.

– Esimerkiksi Pisa-tutkimuksissa Suomen vahvuus on ollut tasalaatuinen ja tasa-arvoinen kouluverkko, jossa oppilaat eivät ole voimakkaasti eriytyneet koulujen välillä. Jos koulujen erot alkaa kasvaa, se todennäköisesti vaikuttaa myös Pisa-tuloksiin. Siitä on jo merkkejä, arvioi Bernelius.

Kouluvalinnoista ei merkittävää hyötyä

Monissa maissa kouluvalintoja tehdään huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Berneliuksen mukaan vallalla on ollut uskomus, jonka mukaan koulujen kilpailu nostaisi opetuksen tasoa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

– Myös kansainvälinen keskustelu on kääntymässä siihen suuntaan, että kilpailu saattaa nostaa muutamia kouluja, mutta upottaa loput.

Tutkimuksissa ei ole myöskään havaittu, että ns. koulushoppailusta olisi merkittävää hyötyä etenkään hyville oppilaille. He pärjäisivät todennäköisesti yhtä hyvin missä tahansa koulussa.

Koulun maine kiirii puskaradiossa

Kouluvalinnoissa tärkeää on koulun maine. Suomessa ei panna kouluja virallisesti paremmuusjärjestykseen, joten yleisin tietolähde on puskaradio.

Koulutussosiologian tutkija Sonja Kosusen mukaan vanhemmat tuntevat koulujen maineet hyvin.

– Maine on yhdistelmä omaa, ystävien ja naapureiden kokemuksia ja sitten osin myös puhtaita huhuja ja urbaaneja legendoja.

Suomalainen erityispiirre on, että täällä kavahdetaan myös liian hyviä kouluja.

– Vanhemmat pyrkivät välttämään sellaisia luokkia, jotka ovat eliittiluokan maineessa. Tällä he pyrkivät välttämään turhan kovaa kilpailua yläkouluvaiheessa, mikä vaikuttaisi kielteisellä tavalla lapsen oletettuun kouluhyvinvointiin.

Halutuin koulu onkin ihan tavallisen hyvä koulu.


______________________________________

MTV3: Yhä useampi valitsee erikoiskoulun - eriarvoistuuko peruskoulu?

Kieliä, musiikkiluokka vai kenties matematiikan ja luonnontieteiden painotusta? Vanhemmilla ja yläkoulun aloittavalla lapsella voi olla edessään valinta: hakeutuako painotettuun opetukseen vai niin sanotulle tavalliselle luokalle.

Erikoiskoulujen suosio on Helsingin ja Turun yliopistojen tutkijoiden arvion mukaan lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla. Yliopistot selvittivät kouluvalintoja yhteisessä tutkimuksessaan.

Vaikka valtaosa lapsista osallistuu yhä kunnan osoittaman lähikoulun yleisopetukseen, huomattava osa isoimpien kaupunkien oppilaista on valikoitunut painotettuun opetukseen. Vuosikymmenen alussa luokkamuotoiseen painotettuun opetukseen valittiin tutkimuksen mukaan yläkoulun aloittaneista oppilaista Espoossa 23 prosenttia, Tampereella 21 prosenttia ja Turussa peräti 37 prosenttia.

Painotettuun opetukseen hakeutuminen tarkoittaa käytännössä usein osallistumista soveltuvuuskokeeseen, jonka perusteella osa oppilaista aloittaa yläkoulunsa esimerkiksi kuvataidetta, liikuntaa tai ilmaisutaitoa painottavassa opetuksessa.

Yleensä painotettuun opetukseen valituista oppilaista muodostetaan omat koululuokkansa.

– Silloin tähän painotettuun opetukseen valikoituneet lapset käyvät ikään kuin eri koululuokkia kuin tällaiseen yleiseen opetukseen osallistuvat, toteaa yliopistotutkija Piia Seppänen Turun yliopistosta.

Kasvavaa eriarvoistumista?

Erikoiskoulujen suosion kasvu on herättänyt kysymyksen eriarvoistumisen lisääntymisestä.

Tutkimuksen mukaan painotettuun opetukseen hakeutuivat selvästi useammin hyvin tai erinomaisesti koulussa menestyvät lapset. Myös sosioekonominen tausta vaikutti siihen, päätyikö lapsi painotettuun opetukseen.

Kun perusopetuslaki remontoitiin 90-luvun lopussa, kunnille annettiin merkittävä rooli siinä, millainen mahdollisuus lapsella on hakeutua muuhun kuin lähikoulunsa yleisopetukseen. Aiheesta väitellyt Seppänen havaitsi jo pian lakiuudistuksen jälkeen, että korkeakoulutettujen äitien lapset hakeutuvat muita useammin pois oman oppilasalueensa koulusta.

– Oppilasvirtojen välille muodostuu hierarkia, Seppänen toteaa.

Kouluvalinnassa ei ole kyse pelkästään painotetusta opetuksesta, mutta se on Seppäsen mukaan kaupunkilaislasten yleisin reitti valikoitua tavallisesta poikkeavalle koulutielle. Hänen mielestään on aiheellista pohtia, voidaanko Suomessa yhä puhua kaikille yhteisestä peruskoulusta.

– Siinä mielessä voidaan puhua, että perusopetussuunnitelma on kaikille yhteinen ja jatko-opintomahdollisuudet ovat kaikille samat, hän toteaa.

Riittävää oppimista

Painotetun opetuksen suosion kasvusta huolimatta vanhempien luotto peruskouluun ja tavallisiin luokkiin näyttää tutkimuksen perusteella yhä vahvalta. Iso osa kaupunkilaisvanhemmista toivoo koululta "riittäviä" oppimistuloksia ja sitä, ettei koulussa esimerkiksi kiusata, sanoo tohtorikoulutettava Sonja Kosunen Helsingin yliopistosta.

– Kovamaineisin koulu ei välttämättä ole vanhemmista se toivottavin. Eliittiluokan maineessa olevia luokkia vältetään siksi, että vanhemmat pelkäävät niiden olevan liian kova kilpailuympäristö lapselle, Kosunen toteaa.

______________________________________

MTV3: Koulushoppailu heikentää oppimistuloksia yhteiskunnassa

Koulujen oppimistuloksia voi ennustaa melko tarkasti koulun sijainnin perusteella, sanoo yliopistonlehtori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.

Suomessakin asuinalueiden eriytyminen näkyy jo oppimiseroissa koulujen välillä.

– Opetuksen eroista ei ole kyse, kun puhutaan oppimistulosten eroista, Bernelius huomauttaa.

Vaikka suurin osa suomalaiskoululaisista käy omaa lähikouluaan, kouluvalinnat ovat omiaan lisäämään eroja tuloksissa. Helsingin ja Turun yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa selvisi, että sosioekonomisesti heikoilla alueilla sijaitsevia kouluja vältetään.

Vaikka eriytyminen lisääntyy, erot suomalaiskoululaisten oppimistuloksissa ovat kansainvälisesti verrattuna pieniä.

Monissa maissa esimerkiksi mahdollisuus valita koulu vapaasti on lisännyt peruskoulujen eriarvoistumista. Muun muassa Ruotsissa tutkijat pitävät Pisa-tulosten romahtamisen syynä erojen kasvua koulujen oppilaspohjassa, Bernelius kertoo.

– Ruotsissa oppilaserot ovat kouluvalintojen vapautumisen jälkeen kasvaneet huikeasti ja oppimistulokset ovat tulleet alaspäin samaa tahtia, Bernelius sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi Puolassa oppilaspohjan sekoittamisen jälkeen oppimistulokset ovat parantuneet ja jatkaneet nousua, hän jatkaa.

Lähikoulun markkinoinnissa vanhemmille pitäisi Berneliuksen mukaan korostaa lapsen kaveripiirin muodostumista.

– Lasten sosiaaliset verkostot, siis ihan ystäväpiirien muodostuminen, alueellinen yhteisöllisyys on varmasti asia, joka jos perheet ajattelisi sitä enemmän, se voisi olla ihan merkittäväkin asia.