HS: Tutkija: Osaa kouluista vältellään ”alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi”

Helsingin Sanomat: Tutkija: Osaa kouluista vältellään ”alemman yhteiskuntaluokan lapsien vuoksi” 10.8.2015

Suomen kaupunkeihin on vähitellen hiipinyt järjestelmä, jossa peruskoulun yläkoulut jakautuvat kahteen kastiin. Hyvämaineisiin ja haluttuihin kouluihin hakeutuu korkeasti koulutetun ylemmän keskiluokan lapsia. Sama keskiluokka välttelee osaa lähikouluista.

Tieto paljastuu syyskuussa julkaistavasta kirjasta Lohkoutuva peruskoulu – perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka.

Kirjaa varten on tehty kyselytutkimus 2 600 vanhemmalle Helsingissä, Turussa, Espoossa, Tampereella ja Vantaalla. Lisäksi tutkijat ovat haastatelleet 270 vanhempaa ja selvittäneet tutkimuskaupunkien koulutuspolitiikkaa.

Kirjan päätoimittajan, yliopistotutkija Piia Seppäsen mukaan kaikkiin kaupunkeihin on muodostunut kouluja, joita osa perheistä karttaa. Lisäksi näissä kaupungeissa on kouluja, joihin perheet haluavat lapsensa.

Toisin kuin julkisuudessa on arveltu, tiettyjen koulujen välttely ei Seppäsen mukaan liity maahanmuuttajataustaisiin lapsiin.

"Sen sijaan vanhemmat kertoivat, että he eivät halunneet lapsiaan kouluun, jossa on paljon levottomuutta, millä usein tarkoitettiin alemman yhteiskuntaluokan lapsia. Välteltiin vuokralähiöiden kouluja, joissa ajateltiin olevan paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Taustalla oli pelkoa esimerkiksi siitä, että koulun muut nuoret tupakoivat ja juovat kaljaa."

Näitä kouluja välteltiin hakemalla lapselle paikkaa painotetusta opetuksesta, kuten liikuntaluokalta, musiikkiluokalta, kaksikielisestä opetuksesta tai vaikkapa luonnontiedepainotteisesta koulusta.

Yhdeksäsluokkalaiset Sui Leung ja Ida Nordenswan tietävät, että heidän koulunsa, helsinkiläisen Vesalan yläkoulun, maine on huono.

"Tästä koulusta kerrotaan hurjia juttuja. Sanotaan, että täällä olisi väkivaltaa ja melkein kaikki nuoret tupakoisivat. Ei se pidä paikkaansa", Leung sanoo.

Molemmat nuoret epäilivät itsekin hakeutumista huonomaineiseen kouluun.

"Halusin kuitenkin luonnontiedepainotteiselle luokalle, joten hain silti. Olen ollut siitä todella iloinen. Täällä on ystävälliset opettajat, hyvä yhteishenki enkä ole oikeastaan nähnyt kiusaamistakaan. Etukäteen pelkäsin, että minua kiusattaisiin, koska alakoulussa minua oli nimitelty. Täällä ei ole tapahtunut mitään sellaista", Leung kertoo.

Vesalan yläkoulun vararehtori Niina Halonen-Malliarakis harmittelee koulun mainetta.

"Meille tulee paljon oppilaita, jotka ovat hakeneet jonnekin muualle, mutta eivät ole päässeet, vaan ovat "joutuneet" tänne meille. Se on monille elämän ensimmäinen suuri pettymys. Vastaavasti meidän alueeltamme hakeudutaan paljon muihin kouluihin. Me kutsumme sitä täällä koulussa älyvuodoksi."

Seppäsen mukaan koulujen eriytyminen on tapahtunut vähitellen painotetun opetuksen kautta. Ensin perustettiin musiikkiluokkia, sitten tulivat kielikylvyt ja muut erityispainotukset.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa esimerkiksi Turussa on koulu, johon 80 prosenttia oppilaista tulee pääsykokeiden kautta. Espoossa on kouluja, joiden oppilaista puolet on valikoitu.

"Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä nämä koulut on suljettu lähiseudun oppilailta. Meillä on käynyt niin, että yhtenäisen koulujärjestelmän sisään on syntynyt valikoiva järjestelmä", Seppänen sanoo.

Hän pitää kehitystä huolestuttavana. Vaarana on, että koulujen väliset erot kasvavat ja joihinkin kouluihin kerääntyy paljon erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Seppänen hillitsisi koulujen eriarvoistumista poistamalla pääsykokeet ja ohjaamalla kaikki lapset lähikouluun.

Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen Helsingin opetusvirastosta ei rajaisi perheiden valinnanmahdollisuuksia nykyisestä.

"Minusta hallittu valintojen tarjoaminen on parempi kuin vaikka se, että varakkaat perheet alkaisivat muuttaa jonkin tietyn lähikoulun alueelle saadakseen lapsen haluamaansa kouluun."

"Ehkä jotkut hakevat painotettuun opetukseen välttääkseen lähikoulua, mutta uskon, että suurin osa hakeutuu sinne siksi, että oppilas on erityisen kiinnostunut jostain tietystä aineesta."

Koulujen eriarvoistumista on yritetty hillitä Helsingissä pitämällä huolta siitä, että painotettua opetusta on tarjolla ympäri kaupunkia. Lisäksi niihin kouluihin, joissa on esimerkiksi liikunta- ja musiikkiluokkia on sijoitettu erityisopetusluokkia, jotta oppilasaines olisi monipuolista.


Fakta
Ekaluokkalaisen vanhempi – varmista nämä taidot
- Varmista, että lapsi osaa pukea, sulkea oven ja pakata reppunsa.
- Opeta lapselle kotiosoite ja vanhemman puhelinnumero ongelmatilanteita varten.
- Käykää lapsen päivä läpi hetki hetkeltä ja kerro lapselle, kuka aikuinen hänestä milloinkin on vastuussa. Jos välissä on hetkiä, että aikuista ei ole, kerro, keneen hän voi tarvittaessa ottaa yhteyttä.
- Älä tartuta omaa jännitystäsi lapseen. Älä kysy, jännittääkö lasta. Kysy mieluummin, mitä ajattelet koulun alkamisesta.
- Jos lapsi kieltää suukottamasta tai halaamasta koulun pihalla, ota pyyntö huomioon. Halatkaa kotona ennen lähtöä.
- Puhu koulun aikuisista myönteiseen sävyyn, vaikka itse olisitkin epäileväinen.