Turku: Maahanmuuttajien asumiskeskittymät ovat rakenteellisten tekijöiden ja maahanmuuttajien valintojen tulos

Turku: Maahanmuuttajien asumiskeskittymät ovat rakenteellisten tekijöiden ja maahanmuuttajien valintojen tulos 19.12.2014
Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa. Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimuskatsauksia 3/2014 (pdf)
Svenska Yle: Invandrare söker sig gärna till Åbo

Turku on ollut 1990-luvulta lähtien pääkaupunkiseudun jälkeen selkein maahanmuuton kohdealue Suomessa. Maahanmuuttajaväestö on keskittynyt etenkin muutamille lähiöalueille.

Turun kaupungin julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan maahanmuuttajien asumisen keskittymisen lähtökohdat ovat asuntomarkkinoiden rakenteellisissa tekijöissä, mutta maahanmuuttajien asumisvalinnat ja alueille kehittynyt, maahanmuuttajien tarpeisiin soveltuva palvelu- ja kulttuuriympäristö vahvistavat keskittymien pysyvyyttä.

Maahanmuuttajien asuminen keskittyy alueille, joissa hintataso on keskimääräistä huokeampi, ja joista on ollut hyvin saatavissa niin julkisia kuin yksityisiäkin vuokra-asuntoja. Moni maahanmuuttaja valitsee seuraavan tai seuraavat asunnon samalta alueelta. Hintatason lisäksi siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi lähellä asuvat sukulaiset tai ystävät, maahanmuuttajille suunnatut palvelut tai erilaiset oman kulttuurin ylläpitoa mahdollistavat tekijät.

Keskittymisen käynnistävänä rakenteellisena tekijänä 1990-luvulla oli nimenomaan sosiaalisten vuokra-asuntojen saatavuus. Sosiaalista asumista osoitettiin etenkin alueilta, joissa oli jo muita maahanmuuttajia ja heille suunnattuja sosiaalipalveluja. Keskittymisen mahdollisiin haittoihin ei kiinnitetty aluksi huomiota.

Asuminen monipuolistuu

Nykyään yksityisten vuokra-asuntojen saatavuus on yhtä tärkeää kuin sosiaalinen vuokra-asuminen. Myös maahanmuuttajien omistusasuminen on kasvussa.

– Selkein syy maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen on heidän kantaväestöä keskimäärin heikompi asemansa asuntomarkkinoilla, sanoo katsauksen kirjoittaja, yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.

Juuri tiettyjen alueiden valikoitumiseen keskittymiksi liittyy myös sattumanvaraisuutta. Keskittymiseen vaikuttavat myös kantaväestön asumisvalinnat. Näyttöä minkäänlaisesta näiltä alueilta ”paosta” ei ole, mutta jonkinasteisesta alueiden karttamisesta kyllä.

Eurooppalaisissa kaupungeissa on havaittu tiettyjen alueiden muodostuneen maahanmuuttajien niin sanotuiksi sisäänmuuttoalueiksi. Vertailu alueista, joihin yhtäältä suomen- ja ruotsinkieliset ja toisaalta muunkieliset muuttivat 2009-2010 muualta Suomesta tai ulkomailta, osoittaa että Varissuosta on kehittynyt juuri tämänkaltainen alue, monille maahanmuuttajille ”portti Turkuun” (kuvio).

Kieliryhmittäin sijoittumisessa keskittymiin tai niiden ulkopuolelle on silti suuriakin eroja. Ylipäätään Turun keskittymät ovat luonteeltaan monikulttuurisia: yksittäiset kieliryhmät eivät dominoi niistä yhtäkään.