Helsingin Sanomat: Pukinmäen koulun vanhemmat: Olemme leimaantuneet maahanmuuttovastaisiksi 10.9.2014
Huonontaako maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuri osuus koulun vai ei? Tämä oli peruskysymys, kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Malmilla sijaitsevan Soinisen ja Pukinmäen peruskoulujen hallinnollisesta yhdistämistä.
Pukinmäen koulussa oli viime syksynä 596 oppilasta, joista 114 opiskeli suomea toisena kielenään.
Soinisen koulussa puolestaan oli viime syksynä 152 heistä 96 eli noin 63 prosenttia opiskeli suomea toisena kielenään. Määrä on suuri, sillä keskimäärin Helsingin peruskouluissa suomea toisena kielenä opiskelee noin 18 prosenttia oppilaista.
Soinisen koulun johtokunta päätyi itsekin kannattamaan koulujen yhdistämistä. Päättäjille toimitetussa lausunnossa todetaan, ettei muuta realistista vaihtoehtoa ole näkyvissä.
Ennen kaikkea kyse on oppilaiden hupenemisesta. Vielä syksyllä 2012 koulussa aloitti 182 uutta lasta. Seuraavana syksynä aloittajien määrä oli vähentynyt 30 oppilaalla.
Soinisen koulun tilanne on kokoomuksen Kauko Koskisen mielestä käsittämätön.
"Kun maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä lisääntyy, vanhemmat eivät halua enää laittaa lapsiaan kyseiseen kouluun", Koskinen sanoi keskiviikkona valtuustosalissa.
"Ihmettelen suuresti opetusviraston toimintaa, miten Soinisen koulu on päästetty tähän tilaan."
Kokoomuksen Timo Raittinen esitti huolensa opetuksen tasosta.
"Ei ole opetuksen kannalta tarkoituksenmukaista, että huonosti suomea puhuvat ovat koululuokassa enemmistössä."
Koulutusasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) sanoi, ettei Soinisen koulussa ole merkkejä oppimisvaikeuksista.
"Soinisen koulu on tuloksiltaan ja toimintatavoiltaan aivan erinomainen. mistään ongelmakoulusta ei ole kyse."
Koulujen yhdistämistä vastustivat Pukinmäen peruskoulun johtokunta ja vanhempainyhdistys. Vanhempainyhdistys vaatii, että päätös perutaan.
Syynä ei ole kuitenkaan Soinisen koulun maahanmuuttajavaltaisuus, painotti puheenjohtaja Marika Mantere torstaina. Hänen mielestään valtuustokeskustelu leimasi Pukinmäen vanhemmat aiheetta maahanmuuttajavastaisiksi.
”Monikulttuurisuus on ollut Pukinmäen peruskoulussa arkipäivää 1980-luvulta alkaen. Se ei ole todellakaan ollut meidän pointtimme.”
Mantereen mukaan vanhempien huoli nousi sen sijaan Pukinmäen koulun jatkuvista muutoksista. ”Koulu on ollut jatkuvien yhdistämisten kohteena.”
Lisäksi vanhemmat pitävät opetusviraston ennustuksia Pukinmäen oppilasmääristä riittämättöminä. Heidän mukaansa vaarana on ahtaus ja luokkakokojen kasvaminen. Yhdistys ehdottaa, että koulujen sulauttamisen sijaan ”Soinisen koulun tilannetta parannetaan” muuttamalla alueen koulujen oppilaaksiottorajoja.
Soinisen koulun johtokunta toteaa lausunnossaan, että ”Soinisen koulu lienee erityisen vaikea pala yhdistettäväksi juuri maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suuren määrän takia”.
Pukinmäen koulun johtokunta puolestaan pohtii lausunnossaan uuden jättikoulun mainetta.
”Jos yhdistetään kaksi koulua, jossa kummallakin heikko maine (vetovoimaisuus), laskeeko uuden yhdistyneen koulun vetovoima entisestään?”
Jotkut Soinisen koulun vanhemmista ottivat uutisen vastaan myrtyneinä.
”Se on ollut turvallinen pieni yhteisö, vähän kuin kyläkoulu. Rakennuskin on suhteellisen uusi,” sanoo viidesluokkalaisen tytön äiti Jaana Kurki.
Soinisen koulu jatkaa vielä kaksi lukuvuotta. Koulut yhdistetään hallinnollisesti elokuussa 2016. Opetusvirasto arvioi, että säästöä kertyy 140000 euroa vuodessa.
Vasemmistoliiton ja Skp:n mielestä koulujen lakkauttamisia tai yhdistämisiä ei pitäisi käsitellä erikseen vaan kouluverkkoa pitäisi käsitellä kokonaisuutena. Salin vasemmalla laidalla ihmeteltiin myös Raittisen ja Koskisen näkemyksiä maahanmuuttajista.
"Ei se tee alueesta huonoa, että siellä asuu maahanmuuttajia tai että siellä on vuokra-asuntoja", sanoi Sdp:n Jape Lovén.
Samaa mieltä olivat myös vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Veronika Honkasalo ja vihreiden Jukka Relander.
"Sanoudun vahvasti irti oikeanlaidan näkemyksistä, mitkä liittyvät kouluihin ja maahanmuuttajiin", Honkasalo sanoi.
"Kyllä koulu voi olla ihan hyvä vaikka siellä onkin erivärisiä oppilaita", Relander muistutti.