HS: Monikulttuurisuus ei mene tasan Helsingin kouluissa

Helsingin Sanomat: Monikulttuurisuus ei mene tasan Helsingin kouluissa 29.9.2014

Helsinki on monikielinen kaupunki, mutta kaikkialla se ei näy. Kaupungissa on kouluja, joissa ei ole lainkaan vieraskielisiä oppilaita.

Toista ääripäätä edustavissa kouluissa yli puolet lapsista tulee kodista, jossa puhutaan jotain muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä.

Malmilla sijaitsevan Soinisen koulun oppilaista 63 prosenttia puhuu kotikielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Munkkiniemessä, Pakilassa, Paloheinässä ja Suomenlinnassa vieraskielisten osuus jää alle kahteen prosenttiin.

Selitys löytyy asuinalueiden eroista, sanoo Helsingin opetusviraston päällikkö Outi Salo.

"Oppilaaksiottoalueet tuottavat erilaisen oppilaspohjan. Koulut rakentuvat sitä mukaa kuin alueet rakentuvat."

Koulujen kehitys heijastelee myös sosioekonomisten erojen repeämistä.

"Ilmiön ytimessä on kaupungin eriytyminen ja asuntojen hinnat. Vuokratalovaltaisuus näkyy eri tavalla kuin omakotitaloalueet", sanoo Helsingin yliopiston tutkija Venla Bernelius.

Hän luonnehtii kaupunkia mosaiikiksi: Helsingin sosiaalinen rakenne on "valettu sementtiin".

Lähikoulun määrää lapsen asuinpaikka. Vanhemmat voivat valita toisenkin koulun, jos paikkoja on vapaana. Juuri tällaista "koulushoppailua" Bernelius on tutkinut.

Joissain kouluissa muutos on ollut erityisen vauhdikasta. Vieraskielisten osuus on kasvanut enimmillään jopa 20 prosenttiyksiköllä vuodesta 2008.

Eniten vieraskielisyys on lisääntynyt itäisissä ja keskisissä kaupunginosissa. Etelä-Helsingissä taas tilanne ei ole kuudessa vuodessa juuri muuttunut – vaikka Helsingin ulkomaalaisväestö kasvaa vauhdilla.

Eroja voi selittää sekin, että maahanmuuttajaperheillä on koulusuosikkeja.

"Jos perheiden elämänmuotoa on aiemmin kunnioitettu, he jatkavat koulun suosimista", kuvailee kasvatustieteen dosentti Mirja Talib, joka on tutkinut monikulttuurisuutta kouluissa.

Talib tuntee aiheen. Hän on työskennellyt Meri-Rastilan ala-asteella, jossa puolet lapsista asuu vieraskielisissä kodeissa.

Pitäisikö vastuuta monikielisyydestä jakaa kouluille tasaisemmin? Kenties, tuumii Talib.

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib sanoo mutta varoittaa tuijottamasta liikaa prosenttiosuuksia.

"Kaikki on kiinni opettajien motivaatiosta ja ammattitaidosta."

Soinisen ala-aste päätettiin äskettäin sulauttaa hallinnollisesti Pukinmäen ala-asteeseen (HS 12. 9.). Yhdistämistä perustellaan sillä, että koulusta hupenevat oppilaat.

Soinisen ala-asteen johtokunta puolsi yhdistämistä. Se piti huolena myös vieraskielisten kasvavaa osuutta.

"Ei ole suomen kielen oppimisen kannalta tarkoituksenmukaista, että heikommin suomea puhuvat ovat luokissa enemmistönä", johtokunta totesi lausunnossaan.

Helsinki jakaa erityistä tukea maahanmuuttajavaltaisille kouluille. Positiivisen diskriminaation rahalla koulut voivat palkata resurssiopettajia tai ylimääräisiä avustajia. Lisäksi on annettu vielä niin sanottua reppurahaa: jokainen vieraskielinen tuo koululle tietyn summan.

Opetusviraston Salon mukaan Helsinki on leikkaamassa positiivisen diskriminaation tukea noin 450 000 euroa vuositasolla, mutta leikkausten kohdennuksista ei ole vielä päätetty.

"Jos kouluilta kysytään, niin varmasti kaikki raha on hyväksi", hän kommentoi karsittavan tuen merkitystä.

Siitä ei ole näyttöä, että monikielisyys yksin johtaisi koulun kartteluun.

"Hupaisaa, että samanaikaisesti puhutaan maahanmuuttajakouluista ja kansainvälisistä kouluista. Ongelma on kouluihin kasautuva huono-osaisuus, ei oppilaiden kulttuuritausta", Bernelius sanoo.

Tutkijoiden mielestä koulujen pitäisi kääntää monikulttuurisuus vahvuudeksi.

Berneliuksen mukaan Suomessa on unohdettu lähikoulun merkitys lapselle.

"Lähikoulu kytkee lapsen ympäristöönsä sosiaalisesti. Koulujen pitäisi vahvistaa omaa rooliaan alueella, muuttua alueen sydämeksi."


Fakta
Helsingin vieraskieliset ovat nuoria
- Helsingin asukkaista 12 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin Suomen virallisia kieliä.
- Eniten äidinkielinä on venäjää, viroa, somalia ja englantia.
- Lasten ja nuorten osuus on suurempi kuin suomenkielisillä helsinkiläisillä. Syntyvyys on tavallista runsaampaa.
- Vieraskielisistä 28 prosenttia asuu itäisessä suurpiirissä.