Ilkka-lehden haastattelussa maahanmuuttoministeri Astrid Thors kertoi selvittävänsä ovatko Suomen kansalaisuuteen vaaditut kielikokeet liian vaikeita. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mielestä nykyiset kielikokeet syrjivät naisia, koska heillä on heikompi koulutustausta.
HS/STT:
Thors: Maahanmuuttajien kielikokeet saattavat olla liian tiukkoja
16.8.2008
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) selvityttää, ovatko Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksenä olevat kielikokeet liian tiukkoja. Syksyllä alkavan selvitystyön tekee sisäministeriön kansalaisuuslain uudistusta valmisteleva työryhmä, kertoo sanomalehti Ilkka.
Thors on kuullut epäilyistä, joiden mukaan monet kansalaisuutta hakeneet ovat reputtaneet kielitestissä, vaikka pärjäävät kielitaitonsa puolesta muuten yhteiskunnassa.
Myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää sanoo Ilkassa, että nykyiset kielikokeet syrjivät naisia.
"Tietyissä tapauksissa koko muu perhe voi saada kansalaisuuden paitsi äiti, joka ei selviä nykyisestä kielikokeesta, jonka vaatimukset on asetettu aika korkealle. Syynä on esimerkiksi heikompi koulutustausta tai lastenhoidosta johtuvat velvoitteet."
Vuosina 2007–2008 keskiasteen yleisen kielitutkinnon suoritti 5 410 ihmistä, joista 81 prosenttia läpäisi testin0
lauantai 16. elokuuta 2008
perjantai 15. elokuuta 2008
LakimiesUutiset: Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää: Paljon on vielä vinksin vonksin
LakimiesUutiset: Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää: Paljon on vielä vinksin vonksin 15.8.2008
Uusi vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää takoo suomalaisten kalloon ihmisoikeusajattelun alkeita isolla lekalla. Suomi ei ole etnisten vähemmistöjen onnela, kuten moni harhoissaan luulee.
Uusi vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää takoo suomalaisten kalloon ihmisoikeusajattelun alkeita isolla lekalla. Suomi ei ole etnisten vähemmistöjen onnela, kuten moni harhoissaan luulee.
sunnuntai 10. elokuuta 2008
Aamulehti: Kerjäläiset saivat töitä ja pikapotkut
Aamulehti:
Kerjäläiset saivat töitä ja pikapotkut
10.8.2008
Torikauppias Matti Valtakivi päätti auttaa Tammelantorilla pyörineitä romanialaisia kerjäläisiä. Hän lähetti heidät mansikanpoimijoiksi Pieksämäelle.
Seitsemän hengen romanialaisjoukko oli pyörinyt torin nurkilla toissa perjantaina. Ryhmän ainut englantia puhunut henkilö alkoi kysellä paikalle osuneelta Valtakiveltä, jos hänellä olisi ollut tarjota joukolle pientä työtä.
- Tiesin, että Savossa on ollut pulaa mansikanpoimijoista. Romanialaisille työ sopi, koska kaikki olivat kuulemma kotimaassaan olleet peltotöissä, Valtakivi kertaa tapahtumia.
Ryhmässä oli sekä miehiä että naisia, joiden ikähaarukka oli 25 - 65 vuotta. He kertoivat osaavansa auttavasti venäjää, mikä olisi eduksi mansikanpoiminnassa, jossa suuri osa työkavereista tulee juuri Venäjältä.
Valtakivi soitti viljelijä Ilpo Levalle tiedon poimijalähetyksestä. Valtakivi heitti autollaan viisi romanialaista Jämsään, josta heidät käytiin hakemassa Pieksämäelle. Loput matkustivat Tampereelta suoraan mansikkapellolle kuorma-autolla.
Haitarinsoitto olisi sujunut
Kerjäläisten työllistämiskokeilu loppui valitettavan lyhyeen, kun selvisi, ettei joukosta ollutkaan poimijoiksi.
- Toiset poimijat tulivat kertomaan aika äkkiä, ettei hommista tule mitään. Muutaman marjan taisivat laittaa suuhunsa, mutta vasuun niitä ei kertynyt. Oli vain sellaista pyörimistä ja istuskelua, kertoo viljelijä Leva Pieksämäeltä.
- Yhdestä romanialaisesta olisi korkeintaan ollut haitarinsoittajaksi pellonreunaan.
Romanialaisjoukolla ei ollut rahaa yösijan maksamiseen eikä ruuan ostoon, joten viljelijä katsoi parhaimmaksi laittaa heidät paluupostina Tampereelle. Osa sai autokyydin takaisin Tammelantorille, parille poimijakokelaalle Leva osti junaliput.
- En ollut itse hakemassa heitä Jämsästä. Jos olisin nähnyt porukan heti, niin olisin kyllä jättänyt sinne.
Mansikkatilan onneksi lisää poimijoita on jo saatu korjaamaan loppusatoa. Romanialaisten kerjäläisten työllistymisestä Tampereen seudulla ei ole uusia havaintoja.
Simo Holopainen
Moro, Tammelantori, Pieksämäki
maanantai 14. heinäkuuta 2008
HS: Opetuksen ammattilaiset kannattavat maahanmuuttajien lisäopetusta
Helsingin Sanomat:
Opetuksen ammattilaiset kannattavat maahanmuuttajien lisäopetusta
14.7.2008
Opetuksen asiantuntijat nyökkäilevät hyväksyvästi, kun opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) tarttui maahanmuuttajalasten valmistavan opetuksen pituuteen. Opetusministeri ilmaisi sanomalehti Kalevassa pitävänsä valtion rahoittamaa puolivuotista opetusjaksoa liian lyhyenä kulttuurin ja kielen omaksumiseen.
Opetuksesta huolehtivat kunnat. Moni niistä maksaa itse ministerin suosittelemat toiset puoli vuotta valmistavaa opetusta.
Näin Vantaallakin. Tosin valmistavan opetuksen konsultoiva opettaja, kieli- ja kulttuuriryhmien aluekoordinaattori Eini Nykvist ehdottaa, että valmistavan opetuksen ihannekesto olisi noin kaksi vuotta. Nyt sellainen toteutuu vain poikkeustapauksessa.
"Lapset tulevat erilaisista lähtökohdista. Pakolaisleiriltä tulevalla on tottumista jo luokkahuonetilaan. Traumaattiset kokemukset vaikeuttavat opetuksen vastaanottamista."
Ryhmäkokoa on harvassa kunnassa rajoitettu, ja lapset ovat ryhmässä hyvin eri-ikäisiä.
Vuosittain valmistavaa opetusta tarvitsee Vantaalla noin 200 peruskouluikäistä maahanmuuttajalasta. Peruste opetuksen saamiselle on kielitaidottomuus, eikä lapsia jaotella taustojensa mukaan.
Vantaan konsultoiva kieli- ja kulttuuriryhmien koulupsykologi Elise Sailas muistuttaa, että kielitaito vaatii kehittyäkseen 5–7 vuotta.
Opetusjakson pidentämisen Sailas arvelisi antavan joustoa ja jaksamista opetustyöhönkin. Vaihtuvuus työssä kun on kova.
Valmistava opetus on kunnille vapaaehtoista. Esimerkiksi Savonlinnassa valmistuvaa opetusta saavat vain pakolaislapset. Suurin maahanmuuttajaryhmä kaupungissa ovat silti venäläiset.
Todellisen syrjäytymisuhan alla ovat murrosikäiset maahanmuuttajat, jotka saavat valmistavaa opetusta kunnissa enää vaihtelevasti. Nyt viidennes maahanmuuttajanuorista jää ilman toisen asteen koulutusta.
torstai 3. heinäkuuta 2008
Helsingin Sanomat: Netin valvontaa halutaan tiukentaa rasismin pelossa
Helsingin Sanomien uutisen mukaan viranomaiset haluavat blogien ylläpitäjille vastuun valvoa ja poistaa rasistiset viestit. Valtakunnansyyttäjä Mika Illman pitäisi Ruotsista mallia ottavaa uudistusta nykytilannetta selkiyttävänä, ei kontrollia tiukentavana. Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppinen vastustaa ehdotusta. Hänestä rasistisen kirjoittelun rajanveto on vaikeaa ja suomalainen blogikirjoittelu on asianmukaista.
keskiviikko 18. kesäkuuta 2008
Turun Sanomat: Melkein kuin vankila
Turun Sanomat:
Melkein kuin vankila
18.6.2006
Sääli on viimeinen asia, jolla asiakkaita tuetaan.
Mikäs Guantánamo täällä on? Ja vielä keskellä Helsinkiä. Piikkilanka-aita kiertää punatiilistä, laatikkomaista rakennusta, ja yläkerran ikkunoita peittävät kalterit. Valvontakamerat vahtivat katolla ja aidan pielissä. Tämä ei ole vankila, vaan ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö Metsälä.
Mennään sisään.
Kaksikerroksisen rakennuksen pääovella säännöt tehdään heti selväksi. Alakerrassa, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa voi vierailla vapaasti. Toisen kerroksen säilöönottoyksikköön sen sijaan pääsee vain sopimuksen mukaan. Aikuisia saa tulla enintään kaksi kerrallaan ja korkeintaan tunniksi. Kaikki vieraat viedään turvatarkastukseen.
- Tämä on suljettu laitos. Yksikön sisällä on aika vapaata. Asiakkailla on omat asuinhuoneet, ja he saavat tulla ja mennä sisällä lähes minne vaan, säilöönottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen selittää.
Asukkaat tulevat sisään eri kautta kuin vierailijat ja henkilökunta - autotallista. Heidät tuodaan poliisiautolla. Kaikki kielletty otetaan pois: elintarvikkeet, huumeet, alkoholi, teräaseet. Rahat kirjataan ylös, ja varattomille myönnetään kahden euron päiväraha.
- Tämä on sosiaalialan laitos, Nuutinen johdattelee vieraita peremmälle.
Vastaavaa laitosta kuin Metsälä ei muualla Suomessa ole. Asukkaat ovat päätyneet säilöön eri syistä ja eri puolilta maata - tai maailmaa. Heitä ei epäillä rikoksesta, mutta rikollisiakin joukossa on. Säilöön heidät on suljettu ulkomaalaislain nojalla.
- Kyllä meille Oulustakin tullaan, Nuutinen kertoo asiakkaista.
He ovat pääasiassa turvapaikanhakijoita: viime vuoden 640 asukkaasta turvaa haki 503, joko ennen tai jälkeen säilöönoton.
Valtaosa on saanut tai saamassa lähtöpassit Suomesta, eri syistä. Säilössä he odottavat maastapoistamista.
Säilöön voi joutua kolmesta syystä: Jos viranomaiset epäilevät, että ulkomaalainen piileskelee tai yrittää muuten estää maastapoistamisen. Jos ulkomaalaisen henkilöllisyys on epäselvä, tai jos hänen epäillään syyllistyvän rikokseen Suomessa.
Säilöönotosta päättää poliisi. Neljän päivän sisällä sille on saatava käräjäoikeuden vahvistus. Sen jälkeen ulkomaalainen pääsääntöisesti kuljetetaan Metsälään. Jatkosta päätetään käräjillä kahden viikon välein.
Koska turvapaikka-asiat ovat salaisia, viranomaiset eivät voi kertoa yksittäistapauksista. Mutta mikään ei estä ulkomaalaisia kertomasta omia tarinoitaan.
Ukrainalainen Aleksej Jenin, 27, on asunut Metsälässä vajaan vuorokauden. Hänet tuotiin poliisiautolla Turusta, jossa hän vietti kolme päivää poliisivankilassa maahantulonsa jälkeen.
- Tämä on minulle paratiisi, mies kuvaa tilapäiskotiaan.
Hän on saanut katon päänsä päälle, päässyt suihkuun ja syömään.
- Ei tämä tunnu vankilalta. Parempi täällä kuin kadulla, mies kiittelee.
Hän lähti 19-vuotiaana kotoaan ja on sittemmin elänyt laittomana siirtolaisena ainakin Saksassa, Ranskassa, Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa ja Sveitsissä. Vuoroin kadulla, vuoroin kirkon hoteissa.
- Halusin uuden elämän, hän selittää lähdön syytä.
Viisi vuotta sitten hänestä tuli turvapaikanhakija Norjassa. Jenin meni Norjassa poliisilaitokselle, mutta ei anomaan turvapaikkaa vaan pyytämään ruokaa.
- Poliisi edustaa Norjan hallitusta, jonka pitäisi auttaa kaikkia, Jenin perustelee.
Kielteistä turvapaikkapäätöstä seurasi viiden vuoden matkustusrumba. Jenin palautettiin Ukrainaan, mutta hän pakeni takaisin Norjaan ja myöhemmin useasti Ruotsiin.
- Minut palautettiin Ruotsista Norjaan kahdeksan kertaa, Jenin kertoo.
Ja nyt hän on Suomessa.
Jenin on ns. Dublin-tapaus: Hän kulkee EU-maasta toiseen turvapaikan toivossa, mutta Dublinin sopimuksen nojalla hänet palautetaan aina sinne, mistä hän on ensimmäisenä hakenut turvaa. Myös Norja on mukana sopimuksessa.
Jeniniä edestakainen kulkeminen ei väsytä.
- En välitä. Minä etsin uusia teitä selviytyä Euroopassa.
Jeninin tulevaisuus näyttää usein yhden päivän mittaiselta.
Suomessa on ollut säilöönottokeskus vuodesta 2002. Ensin se oli väliaikaisesti Katajanokalla entisen vankilan tiloissa, ja loppuvuodesta 2004 valmistui Metsälä. Entiseen teollisuusrakennukseen tehtiin tilat 40 ulkomaalaiselle. Ennen vuotta 2002 säilöönotetut olivat samoissa tiloissa rikoksesta epäiltyjen kanssa: poliisi- ja lääninvankiloissa.
- Sijainti on hyvä, kaupungin kupeessa. Lähellä lentokenttää ja Pasilan poliisitaloa, johtaja Nuutinen kiittää Metsälää.
Sisällä säilössä näyttää päällisin puolin siistiltä ja viihtyisältä: Keskellä yksikköä on yhteistilaa, jossa voi katsoa televisiota tai pelata pingistä ja pöytäjalkapalloa. On ruokala, pyykkitupa, hiljentymishuone, lasten leikkihuone ja atk-pisteet.
- Työntekijämme ovat sosiaalialan ohjaajia, eivät vartijoita, Nuutinen korostaa.
Silti vankilan tuntu on vahvasti läsnä. Siellä täällä näkyy, että talosta ei ole tarkoitus päästä pois. Rakennusta vartioidaan kellon ympäri.
Tupakkaparveke on kuin häkki. Sitä peittää tiheä ristikko, jonka raoista pilkottaa piikkilanka-aita. Sama näkymä on huoneiden ikkunoista, joissa on turvalasit ja kalterit.
Ulos pääsee kerran päivässä ulkoiluaikaan. Koulun jumppasalia pienempää ulkoilualuetta rajaavat korkeat seinät, joiden yli ei kiivetä.
Mutta on Metsälästä päästy karkuun, viime vuonna 31 ihmistä. Siksi talossa kuuluu nyt remontin pauke.
- Alkuvuodesta karkasi yksi asukas, mutta sen jälkeen ei enää yhtään, Nuutinen kertoo.
Metsälän käytävillä vastaan tulee lähinnä nuoria, alle kolmekymppisiä miehiä. He tulevat Venäjältä, Serbia-Montenegrosta, Nigeriasta, Bulgariasta, Somaliasta, Irakista, Turkista, Afganistanista, Romaniasta...
- Nuorin oli viime vuonna 15-vuotias, Nuutinen kertoo.
Asukkaita on nyt 21. He viettävät Metsälässä keskimäärin 17 päivää. Jotkut tekevät alle vuorokauden pikavisiitin, toiset viipyvät kolme kuukautta. Lain mukaan säilössä saa pitää kuinka kauan vaan.
- Oikeuskäytännössä maksimi on ollut kolme kuukautta. Jos ei asia siinä ajassa selviä, säilössä pitäminen on kohtuutonta. Kolme kuukautta on aika pitkä aika täällä, Nuutinen myöntää.
Asia voi pitkittyä esimerkiksi valitusten vuoksi tai siksi, että käännytystä ei saada järjestettyä.
Turvapaikan voi saada pakolaisaseman perusteella tai suojelun tarpeen vuoksi, jos hakijan ihmisoikeudet ovat vaarantuneet.
Somalialainen Abdi-Kadir Iman Mohomed, 25, on ollut säilössä vajaat kaksi viikkoa.
- Olen alkanut inhota tätä paikkaa, hän sanoo.
Abdi-Kadirkin on ”dublinilainen”. Hän pakeni Somaliasta loppuvuodesta 2002 ja haki Italiasta turvapaikkaa 2003. Hän sai luvan jäädä Italiaan, mutta rahaton, asunnoton ja kielitaidoton mies tuli pian levottomaksi. Norjassa asuva veli houkutteli hänet luokseen. Schengen-alueella Euroopassa on helppo liikkua, kun rajatarkastukset on poistettu.
Abdi-Kadir haki turvapaikkaa Norjasta, mutta sai Dublinin sopimuksen perusteella pakit. Kun Abdi-Kadir sitten karkasi Suomeen, poliisi otti hänet heti säilöön. Mutta hän tiesi, että jos hän menee poliisin luo, hän pääsee jonnekin.
Abdi-Kadir puhuu paljon stressistä. Hän kertoo nukkuvansa vain 3-5 tuntia yössä.
- Tämä on parempi kuin vankila, mutta olen valmis palaamaan Norjaan tai Italiaan mieluummin kuin olemaan täällä kaksi tai kolme kuukautta, hän sanoo.
Hän puhuu paljon myös rauhasta.
- Jos Somaliassa ei olisi ongelmia, en olisi riskeerannut henkeäni ja matkustanut Sudanin ja Libyan läpi. Jos olisin tiennyt, miten minulle käy, en olisi lähtenyt Italiasta.
Abdi-Kadir on väsynyt matkustamaan.
Sisäministeri Kari Rajamäki (sd) on ministerikaudellaan tarttunut tiukasti turvapaikkapolitiikkaan ja järjestelmän väärinkäyttöön, jota hän nimittää turvapaikkashoppailuksi.
Sillä tarkoitetaan Euroopan sosiaaliturvajärjestelmien hyväksikäyttöä: Turvapaikanhakijat kulkevat maasta toiseen saadakseen toimeentulotukia, jotka ovat monelle köyhästä maasta tulevalle suuria. Kiertolaiset vievät aikaa ”oikeilta turvapaikanhakijoilta”.
Osa turvapaikanhakijoista myöntää Ulkomaalaisviraston turvapaikkapuhuttelussa suoraan, ettei tarkoitus ole viipyä Suomessa kovin pitkään vaan saada vain avustusta jonkin aikaa.
Sisäministeriön työryhmä vaati tuoreeltaan tehokkaampaa puuttumista väärinkäytöksiin ja ulkomaalaisten katoamisiin vastaanottokeskuksista. Metsälän säilönottoyksikkö haluttaisiin työministeriöltä poliisin vastuulle ja maahanmuuttoasioiden päävastuu sisäministeriölle.
Vihreät eivät ole ainoita, jotka Rajamäki on puheillaan saanut takajaloilleen. Toiset taas ovat tyytyväisiä, että joku uskaltaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
Suomeen tuli vuonna 2004 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yli 3 800. Sen jälkeen määrät lähtivät laskuun, ja tänä vuonna ne ovat pudonneet rajusti. Euroopassa turvapaikanhakijat ovat vähentyneet reippaasti jo usean vuoden ajan.
Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista yli puolet on hakenut turvapaikkaa jo muualta EU-alueelta tai Norjasta. Näitä ”dublinilaisia” tulee Suomeen eniten Ruotsista ja Norjasta. Heillä on vain pieni mahdollisuus turvapaikkaan Suomessa, sillä hakemus voidaan käsitellä muussa kuin tulomaassa vain poikkeussyistä. Yli puolet kielteisistä turvapaikkapäätöksistä tehdään Suomessa Dublin-sopimuksen perusteella.
Dublin-kiertolaisten reittejä Euroopassa on helppo seurata, kun kaikkien turvapaikanhakijoiden sormenjäljet talletetaan yhteiseen rekisteriin. Vuonna 2004 dublinilaisia kiersi Euroopassa lähes 29 000, joista 1 460 tuli Suomeen. Luvuista puuttuvat alle 14-vuotiaat.
- On iso ongelma eurooppalaisittain, että kymmenettuhannet ihmiset kulkevat maasta toiseen. Järjestelmän kannalta ei ole mitään järkeä, että tuhannet viranomaiset ympäri Eurooppaa käsittelevät samaa asiaa ja vatvovat ihmisiä maasta toiseen, Metsälän johtaja Nuutinen miettii.
Maasta toiseen kiertämiseen kietoutuu monta motiivia ja selitystä. Yksi iso syy on turvapaikkamenettelyn kirjavuus EU-maissa. Asia tulee esille Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.
- Euroopassa ei ole yhtenäistä turvapaikkalainsäädäntöä ja mahdollisuudet saada turvapaikka ovat erilaiset. Se aiheuttaa kiertämisen, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Ritva Tuohiniemi selittää.
- Yksi iso ongelma on, että ihmisille annetaan kielteinen päätös, mutta heitä ei pystytä palauttamaan. Heidät ajetaan kuitenkin pois vastaanottokeskuksista ja toimeentulon piiristä. Monet eivät näe muuta vaihtoehtoa kuin lähteä toiseen EU-maahan, tiedottaja Reetta Helander Pakolaisneuvonnasta sanoo.
Jos hakija saa kielteisen päätöksen Suomessa, poliisi huolehtii palautuksesta. Kaikissa maissa niin ei tapahdu. Kaikkiin maihin ei turvallisuustilanteen vuoksi voi palauttaa ihmisiä.
Sinnikkääseen kiertämiseen ajaa myös kotimaan köyhyys.
- Euroopasta haetaan parempia elinolosuhteita, Ulkomaalaisviraston alueyksikön johtaja Esko Repo toteaa.
Algerialainen Fafeh Tigrine, 29, on asunut Metsälässä jo lähes kaksi kuukautta. Mies on turhautunut.
- Jos haluatte palauttaa minut, palauttakaa pian. En halua olla 24 tuntia vuorokaudessa vain täällä, Tigrine tuskailee.
Hänellä on takanaan melkoinen määrä Suomen-matkailua. Hän tuli maahan marraskuussa 2003 ja on sen jälkeen hakenut turvapaikkaa kahdesti. Ensimmäinen raukesi, kun hän häipyi Tampereen vastaanottokeskuksesta. Toiseen hän sai kielteisen päätöksen tammikuussa tänä vuonna. Tigrine on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Viranomaisten mukaan Tigrine on kadonnut paristakin vastaanottokeskuksesta, mutta omasta mielestään ei.
- Minut yritettiin aiemmin palauttaa Algeriaan, mutta Algeria ei hyväksy minua. Minulla ei ole papereita. Ei ole todistettu, että olen Algeriasta, hän selittää.
Tigrine tuli Euroopassa aluksi Espanjaan. Hänkin on siis Dublin-tapaus.
Miehen vasemmassa käsivarressa on arpia. Hän sanoo viillelleensä itseään.
- Olen sairas. En halua olla kuin vankilassa. Jos minulle annetaan lentolippu Espanjaan, menen sinne, hän vakuuttaa.
Tigrine haluaa pysyä Euroopassa.
Turvapaikanhakijoiden toivo ja epätoivo ovat läsnä päivittäin Metsälässä. Johtaja Nuutinen näkee, kuinka ihmisten pinna kiristyy.
- Jos on täällä töissä, pitää olla maalaisjärkeä. Sääli on viimeinen asia, jolla asiakkaita tuetaan, hän linjaa tiukasti.
MARJA SALEVA
maanantai 9. kesäkuuta 2008
HS: Kerjäläisetkin esillä Halosen Romanian-vierailulla
Kimmo Oksanen kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että katukerjäläisyys oli esillä presidentti Tarja Halosen Romanian-vierailun aikana. Halonen tapasi muun muassa Romanian presidentin Traian Basescun sekä pääministeri Calin Popescu-Tariceanun.
Helsingin Sanomat: uutinen
9.6.2008 12:02
...
"Kerroimme isännillemme, että suomalaiset ovat olleet shokeerattuja siitä, että keskellä talveakin kaduilla on nähty kerjäläisiä jopa lapsia mukanaan", vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kertoi maanantaina illansuussa Bukarestista Romaniasta.
Suurpää kuului valtuuskuntaan, jonka muut jäsenet olivat maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors sekä Euroopan romanifoorumin suomalainen varapuheenjohtaja Miranda Vuolasranta.
"Kerroimme, ettemme voi ymmärtää, että Euroopan unionin sisällä tapahtuu tällaista."
"Erityistä huomioita tulisi kiinnittää romanilasten ja -naisten aseman edistämiseen. Koulutus on avainasemassa romanien tilanteen parantamiseksi", presidentti Halonen sanoi Bukarestissa.
Presidentti sanoi puheessaan uskovansa "vahvasti, että romaneiden yhteiskunnallisten ja vähemmistöoikeuksien toteutuminen edellyttää erityisesti romanien oman äänen kuulumista päätöksenteossa".
...
Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa merkittävät romanialaiset romanijärjestöt.
"Järjestöt kertoivat, ettei heillä oikeastaan ole ollut kontaktia hallitukseen. Se tuntui aika uskomattomalta", Suurpää sanoi.
Suomessa esimerkiksi virallisen Helsingin viesti on ollut, ettei katukerjäläisille pidä antaa rahaa. Apu tulisi Helsingin mielestä ohjata romaneille näiden kotiseudulla.
...
"Romaniasioista vastaava valtiosihteeri Gruia Bumbu kertoi, että Romaniassa on hyvä laki ja hyvä integraatio-ohjelma. Mutta heillä ei ole asiantuntemusta, kuinka asiat saadaan toimimaan käytännössä", Miranda Vuolasranta kertoi Bukarestista.
Vuolasranta muistutti, kuinka Suomen ja Romanien presidentit ilmoittivat osaltaan maanantaina sitoutumisestaan romanikysymyksen ratkaisemiseksi. Nyt tarvittaisiin samaa sitoutumista koko EU:lta.
"Euroopan parlamentin tulisi sitoutua selkeään toimintaohjelmaan ja rahalliseen tukeen romanien integroimiseksi koko Euroopan alueella", Vuolasranta sanoi.
Helsingin Sanomat: uutinen
9.6.2008 12:02
...
"Kerroimme isännillemme, että suomalaiset ovat olleet shokeerattuja siitä, että keskellä talveakin kaduilla on nähty kerjäläisiä jopa lapsia mukanaan", vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kertoi maanantaina illansuussa Bukarestista Romaniasta.
Suurpää kuului valtuuskuntaan, jonka muut jäsenet olivat maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors sekä Euroopan romanifoorumin suomalainen varapuheenjohtaja Miranda Vuolasranta.
"Kerroimme, ettemme voi ymmärtää, että Euroopan unionin sisällä tapahtuu tällaista."
"Erityistä huomioita tulisi kiinnittää romanilasten ja -naisten aseman edistämiseen. Koulutus on avainasemassa romanien tilanteen parantamiseksi", presidentti Halonen sanoi Bukarestissa.
Presidentti sanoi puheessaan uskovansa "vahvasti, että romaneiden yhteiskunnallisten ja vähemmistöoikeuksien toteutuminen edellyttää erityisesti romanien oman äänen kuulumista päätöksenteossa".
...
Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa merkittävät romanialaiset romanijärjestöt.
"Järjestöt kertoivat, ettei heillä oikeastaan ole ollut kontaktia hallitukseen. Se tuntui aika uskomattomalta", Suurpää sanoi.
Suomessa esimerkiksi virallisen Helsingin viesti on ollut, ettei katukerjäläisille pidä antaa rahaa. Apu tulisi Helsingin mielestä ohjata romaneille näiden kotiseudulla.
...
"Romaniasioista vastaava valtiosihteeri Gruia Bumbu kertoi, että Romaniassa on hyvä laki ja hyvä integraatio-ohjelma. Mutta heillä ei ole asiantuntemusta, kuinka asiat saadaan toimimaan käytännössä", Miranda Vuolasranta kertoi Bukarestista.
Vuolasranta muistutti, kuinka Suomen ja Romanien presidentit ilmoittivat osaltaan maanantaina sitoutumisestaan romanikysymyksen ratkaisemiseksi. Nyt tarvittaisiin samaa sitoutumista koko EU:lta.
"Euroopan parlamentin tulisi sitoutua selkeään toimintaohjelmaan ja rahalliseen tukeen romanien integroimiseksi koko Euroopan alueella", Vuolasranta sanoi.
sunnuntai 8. kesäkuuta 2008
HS: Kansalaisaktivistin käännytys Venäjälle yhä auki
Helsingin Sanomat kirjoittaa maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin saaneen tiedon, jonka mukaan Maria Kirbasovan Venäjälle käännytyksen käsittely on edelleen kesken Helsingin hallinto-oikeudessa. Maahanmuuttovirasto on hylännyt Kirbasovan oleskelulupa-anomuksen.
Helsingin Sanomat: uutinen
8.6.2008 19:10
...
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) kertoi kuitenkin sunnuntaina STT:lle saaneensa tiedon, jonka mukaan Kirbasovan asian käsittely on edelleen kesken Helsingin hallinto-oikeudessa. Thorsin tietojen mukaan oikeus on hylännyt vain vaatimuksen täytäntöönpanokiellosta, mutta käännytyksestä tehdyn valituksen käsittelyä jatketaan.
Vakavasti sairas Kirbasova on asunut viime syksystä lähtien Suomessa tyttärensä luona. Tytär on Suomen kansalainen, kuten myös hänen miehensä ja kaksi poikaansa. Perhe on tähän asti kustantanut itse Kirbasovan hoidon ja on edelleenkin valmis tarjoamaan hänelle apua ja hoitoa omalla kustannuksellaan.
...
Thors toivoo, että Kirbasovan asiaa ajavat tuovat kaikki tapauksen tosiasiat myös oikeuden tietoon.
Helsingin Sanomat: uutinen
8.6.2008 19:10
...
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) kertoi kuitenkin sunnuntaina STT:lle saaneensa tiedon, jonka mukaan Kirbasovan asian käsittely on edelleen kesken Helsingin hallinto-oikeudessa. Thorsin tietojen mukaan oikeus on hylännyt vain vaatimuksen täytäntöönpanokiellosta, mutta käännytyksestä tehdyn valituksen käsittelyä jatketaan.
Vakavasti sairas Kirbasova on asunut viime syksystä lähtien Suomessa tyttärensä luona. Tytär on Suomen kansalainen, kuten myös hänen miehensä ja kaksi poikaansa. Perhe on tähän asti kustantanut itse Kirbasovan hoidon ja on edelleenkin valmis tarjoamaan hänelle apua ja hoitoa omalla kustannuksellaan.
...
Thors toivoo, että Kirbasovan asiaa ajavat tuovat kaikki tapauksen tosiasiat myös oikeuden tietoon.
perjantai 23. toukokuuta 2008
HS: Syrjinnästä ilmoitetaan vähemmistövaltuutetulle yhä useammin
Helsingin Sanomat kirjoittaa, että vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpäälle tuli vuonna 2007 yhteydenottoja neljännes enemmän kuin vuonna 2006. Suurpään mukaan rasismi on kasvussa etenkin internetissä. Vähemmistövaltuutettu on tehnyt poliisille useita tutkintapyyntöjä rasistisesta, laillisuuden rajat ylittävästä kirjoittelusta.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.5.2008 12:19
...
Yhteensä vähemmistövaltuutettuun otettiin yhteyttä yli 1 600 kertaa, joista muodostui 737 asiakastapausta.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mukaan tapausten määrän kasvu kuvaa sitä, ettei yhdenvertaisuus vielä toteudu Suomessa, mutta taustalla on myös syrjinnän vastaisten lakien parempi tuntemus.
Rasismi on vähemmistövaltuutetun mukaan kasvussa erityisesti internetissä. Vähemmistövaltuutettu onkin tehnyt poliisille useita tutkintapyyntöjä rasistisesta, laillisuuden rajat ylittävästä kirjoittelusta. Tutkintapyynnöt ovat tämän vuoden puolella johtaneet myös tuomioihin.
Vähemmistövaltuutettu muistuttaa, että jo kouluissa on tärkeää puuttua rasistiseen kielenkäyttöön.
Yhteydenottojen mukaan uussuomalaiset kokevat työllistymisen Suomessa vaikeaksi. Vähemmistövaltuutetun mukaan erityisesti ylikorostuneet kielitaitovaatimukset vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä. Siksi olisi tärkeää esimerkiksi kehittää käytäntöjä, joissa kielen oppiminen tapahtuisi työn ohessa.
Palvelujen saamisessa ja asumisessa ongelmia on ollut niin uussuomalaisilla kuin Suomen perinteisellä vähemmistöllä romaneilla.
Helsingin Sanomat: uutinen
23.5.2008 12:19
...
Yhteensä vähemmistövaltuutettuun otettiin yhteyttä yli 1 600 kertaa, joista muodostui 737 asiakastapausta.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mukaan tapausten määrän kasvu kuvaa sitä, ettei yhdenvertaisuus vielä toteudu Suomessa, mutta taustalla on myös syrjinnän vastaisten lakien parempi tuntemus.
Rasismi on vähemmistövaltuutetun mukaan kasvussa erityisesti internetissä. Vähemmistövaltuutettu onkin tehnyt poliisille useita tutkintapyyntöjä rasistisesta, laillisuuden rajat ylittävästä kirjoittelusta. Tutkintapyynnöt ovat tämän vuoden puolella johtaneet myös tuomioihin.
Vähemmistövaltuutettu muistuttaa, että jo kouluissa on tärkeää puuttua rasistiseen kielenkäyttöön.
Yhteydenottojen mukaan uussuomalaiset kokevat työllistymisen Suomessa vaikeaksi. Vähemmistövaltuutetun mukaan erityisesti ylikorostuneet kielitaitovaatimukset vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä. Siksi olisi tärkeää esimerkiksi kehittää käytäntöjä, joissa kielen oppiminen tapahtuisi työn ohessa.
Palvelujen saamisessa ja asumisessa ongelmia on ollut niin uussuomalaisilla kuin Suomen perinteisellä vähemmistöllä romaneilla.
TS: ”Kyllä Ruotsiin ihmisiä mahtuu”
Turun Sanomat:
”Kyllä Ruotsiin ihmisiä mahtuu”
Maahanmuuttoministeri Tobias Billström ei pelkää pakolaisia
EU-parlamentti yrittää tiukentaa luvattomien tulijoiden palautusta
23.5.2008
Södertäljeläislähiön Hovsjön ala- ja yläkoulun rehtori, vaasalaistaustainen Tom Hagman, 59, sanoo, että pakolaiskysymyksissäkin ”kyse on ennen muuta ihmisyydestä - siitä mitä haluat asettaa etusijalle elämässäsi”.
- Tapaan sanoa, että Ruotsiin kyllä tässä suhteessa ihmisiä mahtuu.
Hagmanilla on yli 30 vuoden kokemus siirtolaisopetuksesta ja koulun johtamisesta Tukholman Rinkebyssä, Botkyrkassa ja Södertäljessä.
Ruotsissa muun muassa Irakin sodan vanaveden pakolaisvirta työllistää joitakin kuntia yli äyräiden. Södertälje on yksi sellainen kunta. Sen poliittinen johtaja Anders Lago kävi huhtikuussa Yhdysvaltain kongressissa Washingtonissa kertomassa, miten Södertälje voi ottaa vastaan Irakin-pakolaisia enemmän vuodessa kuin Yhdysvallat ja Kanada yhdessä.
Södertäljessä asuu 83 000 asukasta. Scanian ja Astra Zenecan myötä södertäljeläisyritykset vastaavat yli 20 prosentista Ruotsin viennistä. Göteborgin kauppakorkeakoulun tutkimus vuonna 2006 osoitti, kuinka Södertäljellä on parhaat kasvun edellytykset koko Ruotsissa. Yksi näistä edellytyksistä on yhdyskunnan monikulttuurisuus.
Turvapaikanhakijoita 1960-luvulta alkaen
1960- ja 1970-lukujen taitteessa Ruotsin silloisen demarihallituksen pääministeri Olof Palme myönsi kerta heitolla poliittisen turvapaikan Lähi-idästä saapuneille 70 000 assyyri- ja syriaaniortodoksille, jotka olivat paenneet kotimaansa paikallista muslimien ylivaltaa. Suuri osa heistä sijoittui Tukholman lounaispuolella sijaitsevaan Södertäljeen, joka tarjosi asuntoja ja työtä.
Tietoisuus Södertäljestä on irakilaisten ortodoksien keskuudessa säilynyt vuosikymmenet, mikä selittää Irakin-pakolaisten tuoreimman massamuuton tuohon Scania-kuorma-autojen ja lääkejätti Astra Zenecan kotikaupunkiin.
Tänään Södertälje kykenee tarjoamaan työtä, mutta ei enää asuntoja. Kolmen huoneen ja keittiön asunnossa elää kolme, neljäkin perhettä.
Ruotsissa on kuntia, jotka ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan pakolaisia. Siirtolaisvaltaiset kunnat vaativat, että hallitus kumoaisi penseiden kuntien autonomian, niin että myös ne kantaisivat oman osansa pakolaisten vastaanottovastuusta.
Kysymys on myös poliittinen. Muukalaisvastaiset liikkeet Ruotsissa eivät näe maahanmuuttoa Ruotsin tulevana resurssina, vaan tuijottavat piilorasismissaan niihin kustannuksiin, joihin pakolaisten ensi sijoitus johtaa.
Päinvastaisessa tilanteessa kohta
Hagman näkee pakolaiskysymyksen luonnollisesti myös omasta näkökulmastaan.
- Ellei meihin kohdistuisi pakolaisvirtaa, minunkin kouluni olisi kohta tyhjä ja 75 opettajaa työttömänä. Pakolaisia on palveltava, koska tulee aika, jolloin Euroopan maiden on työvoima- ja palvelupulassaan ryhdyttävä markkinoimaan itseään työmaana, jos kerran haluamme pitäytyä hyvinvointivaltiossa ja esimerkiksi turvata sen koulu-, opiskelu-, työelämä- ja vanhustenhuoltopalvelut. Muutoin romahtaa jopa koko eläkejärjestelmämme.
Hagman muistuttaa, kuinka myös pakolainen haluaa olla normaali ihminen ja miten sitä aivan erityisesti haluaa pakolaislapsi.
Hän kertoo, kuinka hän sijoittaa ekaluokkalaisten ikäryhmään kuuluvat pakolaislapset valmistavan luokan sijasta suoraan tavalliselle ekaluokalle. Samaa menettelyä hän haluaa toteuttaa jatkossa myös toisen ja kolmannen luokan oppilaiden iässä oleville pakolaislapsille.
- Opettaja saa heti kiitollisen palautteen, Hagman tiivistää.
-----------------
Ruotsin hallituksen epäkiitollisin ministerintuoli kuuluu 35-vuotiaalle Tobias Billströmille (kok).
Eri ministeriöiden virkamieslähteiden näkemyksen mukaan 60 prosenttia ruotsalaisista vastustaa maahanmuuttoministeri Billströmin jokaista ehdotusta, olivatpa ne minkä suuntaisia tahansa.
Billström ei kuitenkaan hätkähdä.
Ruotsalaiset eivät ole hänen mukaansa hänen suurin vastustajansa maahanmuuttokysymyksissä, vaan Euroopan unioni, jolta yhä puuttuu oma, kokonaisvaltainen, yhtenäinen linja turvapaikkakysymyksissä.
- Ruotsi on joutunut viimeksi kuluneina vuosina kokemaan, kuinka painava pienelle EU:n jäsenmaalle ovat juuri sellaiset kysymykset, joihin EU:lla ei vielä ole yhteistä säännöstöä. Pakolaispolitiikka on unionissa sellainen alue, Fredrik Reinfeldtin (kok) neljän puolueen porvarihallituksen maahanmuuttoministeri sanoo.
Kaikki EU-maat kärsivät nykyisestä
Billströmin mukaan nykymenettelystä kärsivät kaikki jäsenmaat, koska ne esimerkiksi joutuvat yhteisen säännöstön puuttuessa pohtimaan muun muassa pakolaiskiintiöitään, ja kaikkein eniten kärsivät pakolaiset itse, kun heidän oikeusturvansa horjuu pahan kerran.
- Jos vastuuta unionissa näissä kysymyksissä jaettaisiin yhteisvastuullisesti tasapuolisemmin, silloin myös useammat pakolaiset saisivat turvapaikan. Tänään käydään eteenpäin vain eri jäsenvaltioiden noudattamien minimisääntödirektiivien takia, valitettavasti.
Billströmin katsannossa vastuunjaon pakolaiskysymyksissä tulisi EU:ssa toimia yhteisvastuullisesti eikä niin kuten tänään - ”muutamat harvat maat tekevät valtavan paljon, mutta useimmat muut maat hyvin vähän”.
- Lopputuloksena ovat arpajaiset siitä, mikä maa saa pakolaisia eniten, mikä vähiten, Billström sanoo.
Ruotsi ottaa työn alle EU:ssa
Ruotsi on EU:n puheenjohtajamaa ensi vuoden syyspuoliskon.
- Ykköskysymys on puheenjohtajuuskaudellamme tietysti Itämeri, mutta sen rinnalle nostamme myös pakolaiskysymykset, unionin yhteisen pakolaispolitiikan luomisen, Billström tiivistää.
Billström haluaa EU:lle yhteisen juridisen instituution tulkitsemaan pakolaisten turvapaikkasäännöksiä.
- Se voisi tietysti olla EU:n tuomioistuin, joka määrittelisi, kuka unionin ulkopuolelta tuleva pakolainen on oikeutettu turvapaikkaan. Kun tämä on tehty, kansalliset elimet tekisivät punninnan, täyttävätkö pakolaisen uhkakuvat EU:n yhteiset turvapaikkakriteerit, Billström sanoo.
Hän vakuuttaa yhteistyön Suomen ja pakolaisministeri Astrid Thorsin kanssa toimivan pakolaiskysymyksissä ”erinomaisen moitteettomasti, samassa linjassa”.
Billström junailee pakolaiskysymyksiä Ruotsin hallituksessa oikeusministeriön kehyksissä. Mies ei ole kuitenkaan itse juristi, vaan historian maisteri. Loppututkinnon hän suoritti Lundin yliopistossa vuonna 2002 erikoistuen samalla Itä- ja Keski-Euroopan nykyhistoriaan.
Viime vuonna tuli 38 000
Ruotsissa päätökset turvapaikan myöntämisestä pakolaiselle tekee maahanmuuttovirasto. Pakolainen voi valittaa kielteisestä päätöksestä Ruotsissa kulloinkin kyseeseen tulevalle alueelliselle maahanmuutto-tuomioistuimelle.
Turvapaikka Ruotsissa ei ole sidottu juridisesti mihinkään maahan, vaan pakolaisen henkilökohtaiseen tilanteeseen, millaisia uhkia hän kokee. Lakitekstissä tämä ilmaistaan sanoilla ”perusteltu pelko”.
Vuonna 2007 Ruotsista poliittista turvapaikkaa haki noin 38 000 pakolaista, joista runsaat puolet - noin 20 000 - tuli Irakista. 75 prosenttia Irakin-pakolaisista sai turvapaikan.
Kuluvalta vuodelta maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat Ruotsiin suuntautuvassa pakolaisvirrassa hienoista taantumaa, mihin suuntaan vaikuttaa muun muassa kohentunut turvallisuustilanne Irakissa. Yhä useampien irakilaisten turvapaikkahakemus tulee hylätyksi.
Ruotsi palauttaa ja karkottaa pakolaisia, joilta turvapaikka on evätty, muun muassa Pohjois-Irakin kurdialueille. Menettelyä helpottaa Ruotsin ja Irakin hallitusten 18. helmikuuta allekirjoittama sopimus paluumuutosta.
Menettely on kuitenkin alkuvaiheissaan kohdannut - varsinkin Irakin päässä - paljon käytännön pulmia, joita vasta ollaan purkamassa.
13 000 odottaa karkotusta
Tänään Ruotsissa asuu noin 13 000 pakolaista odottamassa karkotuspäätöksen toimeenpanoa.
Pakolaisia Ruotsi palauttaa Dublinin sopimuksen hengessä takaisin Kreikkaan, joka on monelle pakolaiselle ensimmäinen askel Euroopan puolella.
Ruotsi ei kuitenkaan palauta Kreikkaan esimerkiksi lapsia, kun on käynyt ilmi, että heidät teljetään ulkomaailmasta jopa kahdeksi-kolmeksi viikoksi.
- EU:n komissio vastaa Dublinin sopimuksen mekanismeista ja valvoo, että menettely toimii. Mielestäni komissio työskentelee hyvin. Se on muun muassa vaatinut Kreikkaa nostamaan pakolaisten vastaanoton siedettävälle tasolle, Billström sanoo.
Billström ei ole vähääkään huolissaan muukalaiskaunaisesta puolueesta, Ruotsi-demokraateista. Puolue nousisi tuoreiden kyselyjen mukaan vaaleissa valtiopäiville, jopa suuremmaksi kuin kristillisdemokraatit.
- Ruotsalaiset oivaltavat vähin erin työvoiman maahanmuuton siunauksellisuuden. Keskustelu maahanmuuton rasituksista on lisäksi liiaksi polarisoitunut kuntia koskevaksi. Hallituksemme pitää parempana vaihtoehtona porkkanoiden tarjoamista, niin että kunnat lisäisivät yhteistyötä pakolaisten asian hoitumiseksi, maahanmuuttoministeri sanoo.
-----------------
Kauan odotettu EU-direktiivi kolmansista maista luvattomasti maahan tulleiden käännyttämisestä on käsittelyssä EU-parlamentissa kesäkuussa. Toteutuessaan direktiivi antaisi jäsenvaltioille nykyistä tehokkaammat mahdollisuudet palauttaa kolmansista maista tulleita ihmisiä.
Porkkanana laittomasti maahan tulleille direktiivi tarjoaa lievempää ”rangaistusta”, jos he lähtevät kuukauden kuluessa vapaaehtoisesti. Kiistaa on ollut lähinnä siitä, onko viiden vuoden maahanpaluukielto ehdoton vai ei.
Direktiivi on ensimmäinen aloite, jolla pyritään kehittämään EU-tason yhteinen politiikka laittomaan maahanmuuttoon. Direktiivissä määritellään yhteiset säännökset palauttamiselle, maastapoistamiselle, pakkokeinojen käytölle, väliaikaiselle säilöönotolle ja maahanpaluulle.
Suomalaismeppien kanta kolmansista maista tulleiden luvattomasti oleskelevien palauttamiseen vaihtelee melkoisesti. Periaatteessa yhtä mieltä ollaan siitä, että pelisääntöjä EU-maiden kesken on yhtenäistettävä. Sen sijaan sisällöstä ollaan toista mieltä.
- Toisaalta on hyvä, että ehdotuksesta päästään viimeinkin äänestämään. En kuitenkaan usko, että ehdotus menee sellaisenaan läpi. Euroopan unioni on nostamassa muureja ympärilleen, europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr) kommentoi.
Hassin mukaan EU:ssa puhutaan kolmansien maiden ihmisistä ja pakolaisista liian usein kielteisessä sävyssä.
Europarlamentaarikko Ville Itälä (kok) pitää direktiiviä tervetulleena. Toisin kuin Hassin mielestä, Itälän mukaan EU ei ole korottamassa muureja ympärilleen.
- Yhteinen sävel on tässä tärkeää, koska muutoin muulle maailmalle EU on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki, Itälä muistuttaa.
Hänen mielestään direktiivi on eduksi myös ihmisoikeusmielessä.
Europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk) pitää direktiiviehdotusta asiallisena.
- EU:ssa on joustettu tähän saakka aika paljon näissä asioissa. Yhtenäinen linja on hyvä, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö perustelluista syistä voisi osalle antaa turvapaikkaa.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus: Onko Suomi valmis kasvavaan maahanmuuttoon?
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomuksessa esitellään vähemmistövaltuutetun toimintaa vuonna 2007. Vähemmistövaltuutettu vaatii uusia keinoja rasistiseksi katsotun materiaalin julkaisemisen ehkäisemiseksi. Keinoina mainitaan vihjepalvelut, verkkokeskustelun ennakkomoderointi ja keskusteluryhmien pakolliset valvojat, joiden puuttumisesta voitaisiin rangaista.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus:
Onko Suomi valmis kasvavaan maahanmuuttoon? (pdf)
Tiedote
23.5.2008
Vähemmistövaltuutetun toimisto jatkoi rasististen ilmaisujen seurantaa muun muassa internetissä vuoden aikana. On tärkeää antaa signaali siitä, ettei rasistisille, kansanryhmiä selvästi halventaville ilmaisuille ole tilaa.
[...]
Poliisille suunnatussa koulutuksessa käsiteltiin myös muun muassa keinoja toimia tapauksissa, joihin liittyy epäily rasistisesta motiivista.
[...]
Nettirasismiin liittyen vähemmistövaltuutettu teki yhteistyötä muun muassa Pelastakaa Lapset ry:n, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sekä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Syksyllä 2007 vähemmistövaltuutettu järjesti yhteistyössä näiden järjestöjen kanssa seminaarin Nuoret ja arkipäivän rasismi - internet ongelmana ja tukimuotona. Seminaarissa muun muassa pohdittiin keskustelupalstoja ylläpitävien tahojen kanssa, miten tukea rasismia kokeneita nuoria ja miten internetissä esiintyvään rasismiin voi puuttua.
[...]
Vähemmistövaltuutetu kertoi vuosikertomuksessaan 2006 syrjintälautakunnan päätöksestä, jossa lautakunta oli valtuutetun hakemuksesta kieltänyt erästä kaupunkia ja sen ylläpitämää peruskoulua muodostamasta vuosiluokkia maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen perusteella. Hakemuksen ja päätöksen mukaan tapauksessa oli kyse kielletystä segregaatiosta eli erilliskohtelusta, jota tapahtuu esimerkiksi jos sisällöllisesti samanlaista palvelua tarjotaan erikseen eri väestöryhmille.
[...]
Vähemmistövaltuutettu katsoo, että muun muassa jo rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus edellyttää Suomelta nykyistä tehokkaampaa puuttumista rasistiseen propagandaan. Erityisesti internetissä lisääntyvä rasistinen aineisto on huolestuttava kehityssuunta. Käytössä olevia rajoittamiskeinoja tulisi hyödyntää ja toisaalta uusia keinoja rasistisen materiaalin julkaisemisen ehkäisemiseksi tulisi kehittää. Muunlaisen rikollisen aineiston osalta on jo olemassa esimerkiksi vihjepalveluita ja malleja kansainvälisestä yhteistyöstä.
[...]
Myös nykyisen lainsäädännön tehokkuuden arvioiminen olisi paikallaan. Yhtenä asiaan liittyvänä ehdotuksena valtionsyyttäjä Mika Illman on esittänyt, että keskustelupalstojen ylläpitäjät voitaisiin velvoittaa käyttämään valvojia ja että valvonnan puuttumisesta voitaisiin myös rangaista. (valtionsyyttäjä Illman, 13.5.2007). Julkisen Sanan Neuvosto on suosittanut (16.5.2007, 3741/L/07), että verkkokeskusteluun sovellettaisiin ennakkomoderointia lainvastaisen materiaalin levittämisen ehkäisemiseksi.
[...]
Vuoden 2007 aikana vähemmistövaltuutettu teki uusia tutkintapyyntöjä muutamasta videosta Youtubessa, noin kymmenestä internetsivustosta ja yhdestä artikkelista internetissä.
Tämän lisäksi vähemmistövaltuutettu teki ensimmäistä kertaa tutkintapyynnön keskustelupalstalla julkaistusta viestistä, keskustelupalstalla olleesta linkistä rasistisiin sivustoihin ja myös linkitetystä sivustosta.
[...]
Poliisi joutui kuitenkin keskeyttämään esitutkinnan, koska palvelujentarjoaja ei vapaaehtoisesti antanut poliisille tekijän tunnistamista varten tarvittavia tietoja ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnästä annetun lain (460/2003) määräämä kolmen kuukauden määräaika verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttamiselle umpeutui.
Saamelaisia solvaavista videoleikkeistä Youtubessa tehty tutkintapyyntö ei myöskään johtanut syytteisiin. Poliisi teki esitutkinnan keskeyttämispäätöksen, koska tekijöiden henkilöllisyyttä ei saatu selvitettyä. Yksityishenkilöiden pyynnöstä Youtuben ylläpitäjät kuitenkin poistivat videopätkät internetistä ja niiden tilalle laitettiin saamenkielisten TV-uutisten juttu koskien kiihottamista kansanryhmää vastaan.
[...]
Vähemmistövaltuutettu teki myös tutkintapyynnön rasistisista kannanotoista eräässä TV:n keskusteluohjelmassa. Asian käsittely oli vuoden 2007 lopussa vielä kesken.
[...]
Rikoksen rasistisen motiivin selvittämisessä lähtökohtana tulee Euroopan Neuvoston ECRIn suosituksen mukaan pitää uhrin kokemusta motiivista ja rikosilmoitus tulee kirjata rasistisena epäilynä mikäli uhri tai jokin muu taho pitää tekoa motiiveiltaan rasistisena.
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus:
Onko Suomi valmis kasvavaan maahanmuuttoon? (pdf)
Tiedote
23.5.2008
Vähemmistövaltuutetun toimisto jatkoi rasististen ilmaisujen seurantaa muun muassa internetissä vuoden aikana. On tärkeää antaa signaali siitä, ettei rasistisille, kansanryhmiä selvästi halventaville ilmaisuille ole tilaa.
[...]
Poliisille suunnatussa koulutuksessa käsiteltiin myös muun muassa keinoja toimia tapauksissa, joihin liittyy epäily rasistisesta motiivista.
[...]
Nettirasismiin liittyen vähemmistövaltuutettu teki yhteistyötä muun muassa Pelastakaa Lapset ry:n, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sekä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Syksyllä 2007 vähemmistövaltuutettu järjesti yhteistyössä näiden järjestöjen kanssa seminaarin Nuoret ja arkipäivän rasismi - internet ongelmana ja tukimuotona. Seminaarissa muun muassa pohdittiin keskustelupalstoja ylläpitävien tahojen kanssa, miten tukea rasismia kokeneita nuoria ja miten internetissä esiintyvään rasismiin voi puuttua.
[...]
Vähemmistövaltuutetu kertoi vuosikertomuksessaan 2006 syrjintälautakunnan päätöksestä, jossa lautakunta oli valtuutetun hakemuksesta kieltänyt erästä kaupunkia ja sen ylläpitämää peruskoulua muodostamasta vuosiluokkia maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen perusteella. Hakemuksen ja päätöksen mukaan tapauksessa oli kyse kielletystä segregaatiosta eli erilliskohtelusta, jota tapahtuu esimerkiksi jos sisällöllisesti samanlaista palvelua tarjotaan erikseen eri väestöryhmille.
[...]
Vähemmistövaltuutettu katsoo, että muun muassa jo rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus edellyttää Suomelta nykyistä tehokkaampaa puuttumista rasistiseen propagandaan. Erityisesti internetissä lisääntyvä rasistinen aineisto on huolestuttava kehityssuunta. Käytössä olevia rajoittamiskeinoja tulisi hyödyntää ja toisaalta uusia keinoja rasistisen materiaalin julkaisemisen ehkäisemiseksi tulisi kehittää. Muunlaisen rikollisen aineiston osalta on jo olemassa esimerkiksi vihjepalveluita ja malleja kansainvälisestä yhteistyöstä.
[...]
Myös nykyisen lainsäädännön tehokkuuden arvioiminen olisi paikallaan. Yhtenä asiaan liittyvänä ehdotuksena valtionsyyttäjä Mika Illman on esittänyt, että keskustelupalstojen ylläpitäjät voitaisiin velvoittaa käyttämään valvojia ja että valvonnan puuttumisesta voitaisiin myös rangaista. (valtionsyyttäjä Illman, 13.5.2007). Julkisen Sanan Neuvosto on suosittanut (16.5.2007, 3741/L/07), että verkkokeskusteluun sovellettaisiin ennakkomoderointia lainvastaisen materiaalin levittämisen ehkäisemiseksi.
[...]
Vuoden 2007 aikana vähemmistövaltuutettu teki uusia tutkintapyyntöjä muutamasta videosta Youtubessa, noin kymmenestä internetsivustosta ja yhdestä artikkelista internetissä.
Tämän lisäksi vähemmistövaltuutettu teki ensimmäistä kertaa tutkintapyynnön keskustelupalstalla julkaistusta viestistä, keskustelupalstalla olleesta linkistä rasistisiin sivustoihin ja myös linkitetystä sivustosta.
[...]
Poliisi joutui kuitenkin keskeyttämään esitutkinnan, koska palvelujentarjoaja ei vapaaehtoisesti antanut poliisille tekijän tunnistamista varten tarvittavia tietoja ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnästä annetun lain (460/2003) määräämä kolmen kuukauden määräaika verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttamiselle umpeutui.
Saamelaisia solvaavista videoleikkeistä Youtubessa tehty tutkintapyyntö ei myöskään johtanut syytteisiin. Poliisi teki esitutkinnan keskeyttämispäätöksen, koska tekijöiden henkilöllisyyttä ei saatu selvitettyä. Yksityishenkilöiden pyynnöstä Youtuben ylläpitäjät kuitenkin poistivat videopätkät internetistä ja niiden tilalle laitettiin saamenkielisten TV-uutisten juttu koskien kiihottamista kansanryhmää vastaan.
[...]
Vähemmistövaltuutettu teki myös tutkintapyynnön rasistisista kannanotoista eräässä TV:n keskusteluohjelmassa. Asian käsittely oli vuoden 2007 lopussa vielä kesken.
[...]
Rikoksen rasistisen motiivin selvittämisessä lähtökohtana tulee Euroopan Neuvoston ECRIn suosituksen mukaan pitää uhrin kokemusta motiivista ja rikosilmoitus tulee kirjata rasistisena epäilynä mikäli uhri tai jokin muu taho pitää tekoa motiiveiltaan rasistisena.
torstai 15. toukokuuta 2008
Seura: Espoon raiskauksista 70% ulkomaalaisten tekemiä
Seura 21/2008: Espoon raiskauksista 70% ulkomaalaisten tekemiä
Joka viides poliisin tietoon tulleista raiskauksista on ulkomaalaisen tekemä.
Viime vuonna poliisin tietoon tuli 739 raiskaustapausta, joista epäiltynä oli 475 miestä. Epäillyistä joka viides oli syntyperältään ulkomaalainen. Se on hurja luku, sillä ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä on alle neljä prosenttiyksikköä.
Eniten ulkomaalaisten raiskausepäilyjä oli pääkaupunkiseudulla, missä on myös suhteellisesti paljon nuoria ulkomaalaismiehiä. Helsingissä ulkomaalaisten tekemien raiskausten osuus oli noin 50 prosenttia.
Espoossa luku on vielä synkempi, lähes 70 prosenttiyksikköä.
Espoon poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja rikoskomisario Jukka Kaskelle tieto tulee täytenä yllätyksenä.
”En yhtään osaa sanoa, mistä noin suuri luku johtuu. Me emme katso epäiltyjen kansalaisuuksia. Poliisin näkökulmasta rikos ei ole kulttuurikysymys. Vaikka omassa kulttuurissa ajateltaisiin mitä, se ei oikeuta ketään toisen ihmisen vahingoittamiseen”, Kaski sanoo.
Suomessa on yksi laki, jonka edessä kaikki ovat yhdenvertaisia. Mutta silti lainvalvojan lausunto kuulostaa erikoiselta. Eri kulttuureissa vallitsee hyvin erilaiset rangaistukset raiskauksesta. Jossain siitä saa kuolemantuomion. Pakistanissa naisia on ruoskittu julkisesti, jos he ovat myöntäneet joutuneensa raiskatuksi. Muslimivaltioissa avioliiton sisällä tapahtuvaa raiskausta ei ole ylipäätään kriminalisoitu lainkaan. Olisi suoranainen ihme, elleivät kulttuurien väliset erot heijastuisi maahanmuuttajien ajattelutapoihin.
Maahanmuuttajat eivät saa erityiskohtelua myöskään Raiskauskriisikeskus Tukinaisen suunnalta. Tukinainen auttaa naisia, jotka ovat joutuneet raiskauksen uhriksi.
”Raiskaajan kansalaisuus ei ole meidän työmme kannalta tärkeää. Problematiikka on samanlaista, olipa tekijä kotimainen tai ulkomainen”, kriisityöstä vastaava Heli Heinjoki sanoo.
Aiemmin Tukinainen keräsi tietoa raiskaajien kansalaisuudesta, mutta ei enää. Heinjoki ei suostu kertomaan, mistä tilastointitavan muutos johtuu. Kriisityöntekijän mielestä suomalaisten naisten ei tarvitse olla sen tietoisempia vieraista kulttuureista kuin tähänkään asti.
”Täällä eletään suomalaisessa kulttuurissa, Suomen lakien mukaan. Nuorille pitäisi antaa kasvatuksessa riittävän hyvä itsetunto, jotta he pystyvät sanomaan napakasti ei. Välineet ovat ihan samat, tapaa kenet tahansa”, Heli Heinjoki arvelee.
Valtaosa jää ilmoittamatta
Miksi poliisi ja kriisityöntekijä eivät ole kiinnostuneempia ulkomaalaisten tekemistä raiskauksista, vaikka ne ovat poliisin tilastoissa näin yleisiä? Yksi syy on tilastoissa itsessään. Oikeastaan ne eivät kerro paljoakaan todellisuudesta.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että Suomessa tapahtuu vuosittain 15 000 raiskausta. Yli 14 000 tapausta jää ilmoittamatta poliisille.
Ylivoimaisesti suurin osa raiskauksista on suomalaisten miesten tekemiä. Melko usein tekijä kuuluu uhrin lähipiiriin, joten kynnys ilmoittaa asiasta viranomaiselle on korkealla. Ulkomaalaiset ovat poliisin tilastoissa näkyvä ryhmä, mutta koko ongelmaan suhteutettuna he ovat pisara meressä.
Yhdessä suhteessa Heli Heinjoki on kuitenkin väärässä: tutkimus osoittaa, että ulkomaalaisten tekemät raiskaukset eroavat suomalaisten tekemistä.
Raiskaukset voidaan jakaa neljään ryhmään tekijän mukaan. Joka kolmannessa tapauksessa raiskaaja on naisen tuttava. Yleisiä ovat myös parisuhteen sisällä tapahtuvat raiskaukset. Puskaraiskauksessa täysin tuntematon mies hyökkää naisen kimppuun.
Tutustumisraiskauksissa nainen ja mies tutustuvat samana päivänä, ja tapahtumat johtavat raiskaukseen. Ulkomaalaiset miehet syyllistyvät usein tutustumisraiskauksiin.
Kaava on usein sama
Sosiologian dosentti, tutkija, kunnallispoliitikko (vihr.) Sari Näre tutki vuosituhannen vaihteessa 10–20-vuotiaiden tyttöjen raiskauksia. Hän käytti tutkimuksensa pohjamateriaalina nimenomaan Raiskauskriisikeskus Tukinaisen aineistoja 90-luvulta. Siihen aikaan tilastoissa vielä mainittiin tietoja tekijöistä.
Näreen tutkimuksesta selvisi, että ulkomaalaisten tekemissä raiskauksissa rikos noudattaa usein samaa kaavaa: nainen tutustuu ulkomaiseen mieheen ravintolassa, taksijonossa tai vaikka kadulla. Nainen lähtee uuden tuttavuuden mukaan ja joutuu raiskatuksi. Tällaisissa tutustumisraiskauksissa ulkomaalaisten miesten osuus oli jopa 40 prosenttia.
”Nuoret naiset joutuvat tutustumisraiskauksen uhriksi useammin kuin vanhemmat, sillä nuoret päätyvät helpommin tällaisiin tilanteisiin. Monesti uhri oli lähtenyt miehen mukaan käytännön sanelemasta syystä. Ei ollut rahaa viimeiseen kyytiin tai ei ollut yösijaa. Seksiä ei haluttu”, Näre sanoo.
Tutkija näkee tapausten taustalla pitkälti kulttuurien välisen yhteentörmäyksen.
”Suomalainen seksuaalikulttuuri perustuu luottamukseen. Meillä nainen helposti luottaa siihen, että mies pystyy kontrolloimaan seksuaalisia toimintojaan. Eivät naiset lähtisi niin helposti vieraan mukaan, ellei taustalla olisi tällaista käsikirjoitusta, että nainen saa viime kädessä päättää”, Näre sanoo.
Poliisin raiskaustilastoista pomppaa esiin muutama kansallisuus: Irak, Iran, Turkki, Somalia, Afganistan, Uzbekistan, Pakistan, Nigeria. Kaikki maita, joissa muslimikulttuuri on osa valtakulttuuria. Kun ulkomaalaisten raiskaustapaukset laskee yhteen, yli puolet epäillyistä on kotoisin muslimikulttuurista.
Muslimikulttuuri on valtava käsite, joka kattaa suuren joukon maita. Niiden väliltä on vaikea löytää yhtä yhteistä nimittäjää. Mutta jos kulttuurilla ylipäätään on merkitystä, on syytä miettiä, miten islam suhtautuu miehen ja naisen rooleihin. Yksi on ainakin varma: muslimimaissa seksuaalikulttuuri on erilainen kuin siideriin ja napapaitoihin tottuneessa Suomessa.
Huntu on yksityisyyden symboli
Muodollisesti islam suhtautuu äärikielteisesti avioliiton ulkopuoliseen seksiin. Monissa maissa on vallalla järjestetty avioliitto, eikä deittailua katsota hyvällä. Tapakulttuurin pelisäännöt eivät ole aivan yhtä jyrkät. Aika ja paikka ratkaisevat, mihin miehen ja naisen välinen tilanne kehittyy.
”Muslimikulttuurissa nainen edustaa yksityistä tilaa, ja huntu on sen yksityisyyden symboli. Jos raja rikotaan, nainen on itse siitä vastuussa. Monen turistinaisen kannalta muslimimaissa on kaikkien raivostuttavinta se, että miehet eivät siellä tunnu kokevan syyllisyyttä, kun he häiritsevät naista kadulla”, Näre sanoo.
Näre eläytyy raiskaustilanteeseen: ”Ehkä naisen motiivi lähteä vieraan miehen matkaan on, että hän haluaa tutustua mieheen paremmin riippumatta tämän kulttuuritaustasta. Nainen jättää pelin auki. Lopputulos riippuu siitä, miten vuorovaikutus etenee. Kun tilanne alkaa tökkiä, nainen vetäytyy. Silloin mies kokee oikeudekseen näiden merkkien perusteella päästä päämääräänsä.”
Mies ja nainen lukevat tilannetta eri tavalla.
”Jos mies toimii oman kulttuurinsa koodeilla, hän voi ajatella, että naisen neuvottelu on vain osa peitetarinaa. Aika ja paikka ovat merkittävämpi tekijä. Mies ei ehkä koe tekevänsä mitään väärää, vaikka pakottaisikin”, Näre arvelee.
”Osa miehistä saattaa myös käyttää hyväkseen kaksoiskoodistoa. Ensin he ovat naiselle mieliksi, mutta neljän seinän sisällä he alkavat toimia oman koodistonsa mukaan. Voi olla, että miehen omassa kulttuurissa on naisen omalla vastuulla, jos hän herättää miehen halut”, Näre sanoo.
Islamin määritelmän mukaan mies ja nainen ovat erilaisia, ja heillä on yhteiskunnassa selkeästi omat roolinsa. Moderni länsimainen kulttuuri taas lähtee ajatuksesta, että mies ja nainen voivat toteuttaa itseään tasavertaisesti elämän eri alueilla.
”Sopimus edellyttää mieheltä viettisääntelyä. Se on rankka vaatimus yhteiskunnassa, jossa keskeinen toimintaperiaate on sukupuolten välinen työnjako. Sellainen jako herkistää varsinkin nuoria miehiä, jotka joutuvat tilanteeseen, jossa on seksuaalisia ärsykkeitä. Heidän oma kulttuurinsa ei anna kauhean paljon mahdollisuuksia harjaantua tällaisissa asioissa”, Näre sanoo.
Tutustumisraiskauksien kohdalla nainen saattaa myös itse hakeutua vierasmaalaisen miehen seuraan. Neuvojen jakaminen voi tuntua uhrin syyllistämiseltä, mutta silläkin uhalla: jos ulkomaiset miehet kiinnostavat, vieraaseen kulttuuriin tutustumisesta ei ole ainakaan haittaa.
Sari Näre olettaa naisten olevan kiinnostuneita vierasmaalaisista miehistä, koska he suhtautuvat naiseen eri tavalla kuin suomalaiset miehet. Tutkija puhuu naiseuden kannattelusta.
”Ehkä suomalaisnaiset hakevat sitä tunnetta, että heidät tunnistetaan naisina. Suomalaisessa kulttuurissa sukupuolten välinen ihailu on osittain näivettynyt – pikemminkin ollaan kilpasilla. Meillä voi olla aika välinpitämätöntä toisen huomioonottaminen sukupuolisena olentona. Osalla suomalaisnaisista saattaa olla nälkää kulttuurille, jossa sukupuolet ovat erilaisia.”
teksti: Mikael Vehkaoja
Helsingin Sanomat: Valtionsyyttäjä: Keskustelupalstoja tarvitsisi moderoida vasta jälkikäteen
Valtionsyyttäjä Mika Illman oli Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa vaatinut internetin keskustelupalstoille lakisääteisiä valvojia seuraamaan keskustelua ja blokkaamaan lainvastaiset viestit pois. Valvojan puuttuminen tai olennainen tehtävien laiminlyönti voitaisiin määrätä rangaistavaksi, vaikka sakkoihin, Illman pohti.
Kari Haakana on blogissaan julkaissut Illmanin vastaukset tarkentaviin kysymyksiin. Niiden mukaan valtionsyyttäjä tarkoitti viestien jälkikäteistä moderointia. Illman haluaisi ulottaa rikosoikeudellisen julkaisuvastuun myös yksityisiin toimijoihin sekä IRC:hen ja pikaviestiohjelmiin.
Sunnuntaisuomalainen: (Mika Illmanin haastattelu)
Tarvitaanko Lex Kuronen?
15.15.2008
Helsingin Sanomat:
Valtionsyyttäjä: Keskustelupalstoja tarvitsisi moderoida vasta jälkikäteen
15.5.2008
Helsingin Sanomat/STT:
Nettikeskusteluille ehdotetaan pakollisia valvojia
13.5.2008
YLE Uutiset:
Keskustelupalstat kuriin lakimuutoksilla?
13.5.2008
Kari Haakanan blogi:
Kommentit kiinni
Illman täsmentää
Illman Huomenta Suomessa
14.-16.5.2008
Helsingin Sanomat:
Sananvapauden palvojat ja valvojat
20.5.2008
Valtionsyyttäjä Mika Illman vaatii verkkokeskusteluihin lisää valvontaa, mutta vasta jälkikäteen.
[...]
Illmanin mukaan keskustelupalstan ylläpitäjän olisi jatkossa poistettava sisällöltään selvästi lainvastaiset viestit. Ennakkoon viestejä ei siis tarvitsisi moderoida, mutta valvojia olisi oltava riittävästi.
Keskustelupalstan Illman määrittelee hyvin laajasti.
[...]
Säännös koskisi Illmanin mukaan jossain määrin myös IRC:n tai pikaviestimien avulla käytäviä keskusteluja.
"Ymmärrän toki, että po. levitysväline on sellainen, ettei sen valvominen ole kovin helppoa. Se ei kuitenkaan ole peruste jättää keskustelut täysin valvomatta. Sallitun ja kielletyn raja kulkee nimittäin aivan samalla kohtaa netissä kuin netin ulkopuolellakin."
Nykyään keskustelupalstan ylläpitäjä ei ole vastuussa viestien sisällöstä, jos se ei käsittele niitä etukäteen.
[...]
Kari Haakana on blogissaan julkaissut Illmanin vastaukset tarkentaviin kysymyksiin. Niiden mukaan valtionsyyttäjä tarkoitti viestien jälkikäteistä moderointia. Illman haluaisi ulottaa rikosoikeudellisen julkaisuvastuun myös yksityisiin toimijoihin sekä IRC:hen ja pikaviestiohjelmiin.
Sunnuntaisuomalainen: (Mika Illmanin haastattelu)
Tarvitaanko Lex Kuronen?
15.15.2008
Helsingin Sanomat:
Valtionsyyttäjä: Keskustelupalstoja tarvitsisi moderoida vasta jälkikäteen
15.5.2008
Helsingin Sanomat/STT:
Nettikeskusteluille ehdotetaan pakollisia valvojia
13.5.2008
YLE Uutiset:
Keskustelupalstat kuriin lakimuutoksilla?
13.5.2008
Kari Haakanan blogi:
Kommentit kiinni
Illman täsmentää
Illman Huomenta Suomessa
14.-16.5.2008
Helsingin Sanomat:
Sananvapauden palvojat ja valvojat
20.5.2008
Valtionsyyttäjä Mika Illman vaatii verkkokeskusteluihin lisää valvontaa, mutta vasta jälkikäteen.
[...]
Illmanin mukaan keskustelupalstan ylläpitäjän olisi jatkossa poistettava sisällöltään selvästi lainvastaiset viestit. Ennakkoon viestejä ei siis tarvitsisi moderoida, mutta valvojia olisi oltava riittävästi.
Keskustelupalstan Illman määrittelee hyvin laajasti.
[...]
Säännös koskisi Illmanin mukaan jossain määrin myös IRC:n tai pikaviestimien avulla käytäviä keskusteluja.
"Ymmärrän toki, että po. levitysväline on sellainen, ettei sen valvominen ole kovin helppoa. Se ei kuitenkaan ole peruste jättää keskustelut täysin valvomatta. Sallitun ja kielletyn raja kulkee nimittäin aivan samalla kohtaa netissä kuin netin ulkopuolellakin."
Nykyään keskustelupalstan ylläpitäjä ei ole vastuussa viestien sisällöstä, jos se ei käsittele niitä etukäteen.
[...]
maanantai 5. toukokuuta 2008
YLE: Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa
YLE Uutisten mukaan Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia rasistisia ääriryhmiä uhkana arjen turvallisuudelle. Valtionsyyttäjä Mika Illman vaatii jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan. Illman haluaa Suomeen Ruotsin mallin mukaisen lain, joka asettaa sivustojen ylläpitäjät vastuuseen julkaistuista teksteistä.
YLE Uutiset:
Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa
5.5.2008
Uusi Suomi:
Nettirasistien rajoittamiselle tukea
5.5.2008
Rasististen rikosten yleistyttyä Suomessa internetistä on tullut ääriliikkeille ja vähemmistövihamielisille ryhmille yhä merkittävämpi kasvualusta. Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia ääriryhmiä jo uhkana arjen turvallisuudelle.
Ulkoministeriön ulkoasiainneuvos, turvallisuusasiantuntija Kirsi Westphalen arvioi, että rasististen rikosten määrä on Suomessa merkittävässä nousussa.
- Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös negatiiviset ilmiöt, kuten rasismi näyttävät siirtyneen nettiin, hän kertoo.
Kuitenkin vain harva verkkorasisti jää kiinni. Syyttäjäviranomaiset kaipaavat jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan.
- Esimerkiksi Ruotsissa on laki, joka edellyttää sivuston ylläpitäjää valvomaan siinä esiintyvää aineistoa. Itse pitäisin tarpeellisena harkita tämän tyyppisen lainsäädännön säätämistä myös Suomeen, valtionsyyttäjä Mika Illman toteaa.
Verkko kokoaa myös uskonnollisia ja poliittisia ääriliikkeitä. Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa useita rasistista materiaalia ja äärioikeiston propagandaa ulkomaita myöten levittäviä verkkokauppoja.
Netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän. Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkistetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi.
- Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa, valtionsyyttäjä Illman sanoo.
-----
Myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää lainsäädäntöä mahdollisena keinona nettirasismin rajoittamiseksi. Ylläpitäjien vastuuta pitäisi vähemmistövaltuutetun mielestä kuitenkin tutkia vielä enemmän.
- Tällä hetkellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata tekstejä ja viedä loukkaavien tekstien kirjoittajia tuomiolle, Suurpää kertoo uusisuomi.fi:lle.
Nettikirjoittamisen rajoittamiseen tai tiettyjen sanojen ja ilmausten kieltoon Suurpää ei usko.
- Jos jonkin sanan kieltää, niin sille keksitään nopeasti jokin kiertoilmaus.
[...]
Täysin rasististen sivustojen ja ”kovemman aineiston” taustalla on vähemmistövaltuutetun mukaan pienehköjä porukoita, joita ei voi suoraan yhdistää kaikkiin keskustelupalstojen kommentteihin. Teksteistä on Suurpään mukaan tullut myös aiempaa hienotunteisempia.
- Tekijät ovat tulleet tietoisiksi siitä, että he ovat rikosoikeudellisisesti vaastuussa omista teksteistään. Tämä on tärkeä signaali varsinkin nuorille. Sananvapaus ei ole täysin rajoittamatonta eikä kukaan saa sanoa ihan mitä tahansa, Suurpää toteaa.
YLE Uutiset:
Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa
5.5.2008
Uusi Suomi:
Nettirasistien rajoittamiselle tukea
5.5.2008
Rasististen rikosten yleistyttyä Suomessa internetistä on tullut ääriliikkeille ja vähemmistövihamielisille ryhmille yhä merkittävämpi kasvualusta. Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia ääriryhmiä jo uhkana arjen turvallisuudelle.
Ulkoministeriön ulkoasiainneuvos, turvallisuusasiantuntija Kirsi Westphalen arvioi, että rasististen rikosten määrä on Suomessa merkittävässä nousussa.
- Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös negatiiviset ilmiöt, kuten rasismi näyttävät siirtyneen nettiin, hän kertoo.
Kuitenkin vain harva verkkorasisti jää kiinni. Syyttäjäviranomaiset kaipaavat jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan.
- Esimerkiksi Ruotsissa on laki, joka edellyttää sivuston ylläpitäjää valvomaan siinä esiintyvää aineistoa. Itse pitäisin tarpeellisena harkita tämän tyyppisen lainsäädännön säätämistä myös Suomeen, valtionsyyttäjä Mika Illman toteaa.
Verkko kokoaa myös uskonnollisia ja poliittisia ääriliikkeitä. Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa useita rasistista materiaalia ja äärioikeiston propagandaa ulkomaita myöten levittäviä verkkokauppoja.
Netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän. Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkistetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi.
- Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa, valtionsyyttäjä Illman sanoo.
-----
Myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää lainsäädäntöä mahdollisena keinona nettirasismin rajoittamiseksi. Ylläpitäjien vastuuta pitäisi vähemmistövaltuutetun mielestä kuitenkin tutkia vielä enemmän.
- Tällä hetkellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata tekstejä ja viedä loukkaavien tekstien kirjoittajia tuomiolle, Suurpää kertoo uusisuomi.fi:lle.
Nettikirjoittamisen rajoittamiseen tai tiettyjen sanojen ja ilmausten kieltoon Suurpää ei usko.
- Jos jonkin sanan kieltää, niin sille keksitään nopeasti jokin kiertoilmaus.
[...]
Täysin rasististen sivustojen ja ”kovemman aineiston” taustalla on vähemmistövaltuutetun mukaan pienehköjä porukoita, joita ei voi suoraan yhdistää kaikkiin keskustelupalstojen kommentteihin. Teksteistä on Suurpään mukaan tullut myös aiempaa hienotunteisempia.
- Tekijät ovat tulleet tietoisiksi siitä, että he ovat rikosoikeudellisisesti vaastuussa omista teksteistään. Tämä on tärkeä signaali varsinkin nuorille. Sananvapaus ei ole täysin rajoittamatonta eikä kukaan saa sanoa ihan mitä tahansa, Suurpää toteaa.
lauantai 22. maaliskuuta 2008
Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien luottamusta Suomen poliisiin pitää vahvistaa
Arno Tanner kirjoittaa Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla poliisista ja maahanmuuttajista. Tannerin mielestä suomalaisen poliisin tasa-arvoa korostava linja ei riitä, vaan maahanmuuttajien kulttuurit ja taustat pitäisi ottaa huomioon jo poliisikoulutuksessa. Monikulttuurikoulutuksen ohella Tanner ehdottaa erityisiä yhdyspoliiseja ja maahanmuuttokoordinaattoreita poliisin ja maahanmuuttajien suhteiden parantamiseksi. Tannerin mukaan Suomessa on vielä tilaisuus rakentaa hyvä suhde poliisin ja maahanmuuttajien välillä, toisin kuin Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajien luottamusta Suomen poliisiin pitää vahvistaa
22.3.2008
[...]
Poliisilla voisi olla nykyistä suurempi, luonnollisesti lankeava tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Siihen sisältyisi muutakin kuin taistelua rasismia vastaan, rikosten selvittelyä ja lupahallintoa. Poliisi voisi osaltaan tuoda maahanmuuttajille turvaa ja estää heitä syrjäytymästä.
Poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta rasittaa kuitenkin kaksi tekijää. Ensiksi, monen maahanmuuttajan on vaikea ymmärtää, että yli 90 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin kuin muuriin.
[...]
Pahinta on, että kielteisyys vahvistuu, jos maahanmuuttaja näkee pienenkään viitteen poliisin suvaitsemattomuudesta, tulkitsee väärin tämän leikinlaskun tai näkee poliisin virheet tahallisina tekoina. Seuraus on, että maahanmuuttaja sulkeutuu eikä halua olla missään tekemisissä poliisin kanssa.
[...]
Toinen poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta vaikeuttava seikka on, että suomalaisen poliisin tietämys eri kulttuureista on yhä puutteellista. Poliisin ammattitaidoksi ei enää riitä, että laillinen ja asiallinen poliisitoiminta hallitaan.
Vaikka poliisin koulutuksessa kuinka korostettaisiin yhdenvertaisuutta, tasapuolisuutta ja suvaitsevaisuutta, maahanmuuttajien kohtaaminen tulee eteen aina haasteena. Ongelmia voi ilmetä siinä, miten osapuolet lähestyvät toisiaan tai miten maahanmuuttaja tulkitsee sinänsä asiallisen poliisitoiminnan.
Mikäli maahanmuuttaja on kotimaassaan voinut lähestyä poliisia tuttavallisesti ja muissakin kuin akuuteissa asioissa, voi suomalaisen poliisin jäykkyys, etäisyys tai "tulemme kun jotain on tapahtunut" -mentaliteetti koventaa hänen asenteitaan. Tasa-arvoa korostavan "kukaan ei ole erityisasemassa" -mentaliteetin maahanmuuttaja voi taas tulkita kolkkoudeksi ja välinpitämättömyydeksi.
[...]
Poliisin ei tarvitse tinkiä laillisuudesta ja yhdenvertaisuudesta, vaikka hän ottaa huomioon, että maahanmuuttaja toimii oman kulttuurinsa ja taustansa perusteella. Maahanmuuttajan kulttuuritaustan tuntemus, asioiden perusteellinen selvitys, tahdikas käytös ja varautuminen monenlaisiin reaktioihin vievät pitkälle.
[...]
Poliisin käytössä nyt olevat eri kulttuureja koskevat ohjeet kattavat pähkinänkuoressa jo hyvin suurimmat uskonnot, etniset ryhmät ja muut vähemmistöt. Ohjeita pitää kuitenkin laajentaa ja ajanmukaistaa, jotta ne ottaisivat huomioon lähtömaiden tavat, arkipäivän tilanteet ja huomispäivän suunnat. Tehtävää varten tulisi perustaa monietninen ja monikulttuurinen työryhmä ja ottaa siihen mukaan opetus- ja kulttuurielämän edustajia.
[...]
Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajien luottamusta Suomen poliisiin pitää vahvistaa
22.3.2008
[...]
Poliisilla voisi olla nykyistä suurempi, luonnollisesti lankeava tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Siihen sisältyisi muutakin kuin taistelua rasismia vastaan, rikosten selvittelyä ja lupahallintoa. Poliisi voisi osaltaan tuoda maahanmuuttajille turvaa ja estää heitä syrjäytymästä.
Poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta rasittaa kuitenkin kaksi tekijää. Ensiksi, monen maahanmuuttajan on vaikea ymmärtää, että yli 90 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin kuin muuriin.
[...]
Pahinta on, että kielteisyys vahvistuu, jos maahanmuuttaja näkee pienenkään viitteen poliisin suvaitsemattomuudesta, tulkitsee väärin tämän leikinlaskun tai näkee poliisin virheet tahallisina tekoina. Seuraus on, että maahanmuuttaja sulkeutuu eikä halua olla missään tekemisissä poliisin kanssa.
[...]
Toinen poliisin ja maahanmuuttajien suhdetta vaikeuttava seikka on, että suomalaisen poliisin tietämys eri kulttuureista on yhä puutteellista. Poliisin ammattitaidoksi ei enää riitä, että laillinen ja asiallinen poliisitoiminta hallitaan.
Vaikka poliisin koulutuksessa kuinka korostettaisiin yhdenvertaisuutta, tasapuolisuutta ja suvaitsevaisuutta, maahanmuuttajien kohtaaminen tulee eteen aina haasteena. Ongelmia voi ilmetä siinä, miten osapuolet lähestyvät toisiaan tai miten maahanmuuttaja tulkitsee sinänsä asiallisen poliisitoiminnan.
Mikäli maahanmuuttaja on kotimaassaan voinut lähestyä poliisia tuttavallisesti ja muissakin kuin akuuteissa asioissa, voi suomalaisen poliisin jäykkyys, etäisyys tai "tulemme kun jotain on tapahtunut" -mentaliteetti koventaa hänen asenteitaan. Tasa-arvoa korostavan "kukaan ei ole erityisasemassa" -mentaliteetin maahanmuuttaja voi taas tulkita kolkkoudeksi ja välinpitämättömyydeksi.
[...]
Poliisin ei tarvitse tinkiä laillisuudesta ja yhdenvertaisuudesta, vaikka hän ottaa huomioon, että maahanmuuttaja toimii oman kulttuurinsa ja taustansa perusteella. Maahanmuuttajan kulttuuritaustan tuntemus, asioiden perusteellinen selvitys, tahdikas käytös ja varautuminen monenlaisiin reaktioihin vievät pitkälle.
[...]
Poliisin käytössä nyt olevat eri kulttuureja koskevat ohjeet kattavat pähkinänkuoressa jo hyvin suurimmat uskonnot, etniset ryhmät ja muut vähemmistöt. Ohjeita pitää kuitenkin laajentaa ja ajanmukaistaa, jotta ne ottaisivat huomioon lähtömaiden tavat, arkipäivän tilanteet ja huomispäivän suunnat. Tehtävää varten tulisi perustaa monietninen ja monikulttuurinen työryhmä ja ottaa siihen mukaan opetus- ja kulttuurielämän edustajia.
[...]
keskiviikko 19. maaliskuuta 2008
Maahanmuuttovirasto: Kansalaisuus myönnetään usein poikkeussäännösten perusteella
Maahanmuuttovirasto: Kansalaisuus myönnetään usein poikkeussäännösten perusteella 19.3.2008
Jotta Suomen kansalaisuuden voi saada hakemuksesta, on täytettävä selvitetyn henkilöllisyyden vaatimus sekä kuusi yleistä edellytystä, joihin kuuluvat asumisaika-, kielitaito- ja nuhteettomuusedellytys. Kansalaisuuslaissa on kuitenkin säännökset siitä, millä perusteella näistä edellytyksistä voidaan poiketa.
Poikkeussäännöksiä sovelletaan jatkuvasti. Tammikuussa 2008 kansalaisuusyksikössä tehtiin hakemuksiin 293 myönteistä päätöstä, joista 102 perustui poikkeussäännöksiin. Yli 35 prosentissa tapauksista oli siten poikettu asumisaika-, kielitaito- tai nuhteettomuusedellytyksestä. Eniten, yhteensä 86 tapauksessa, oli poikettu nuhteettomuusedellytyksestä.
Nuhteettomuusedellytys
Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa sitä, että hakija ei ole saanut syyllistyä rangaistavaan tekoon eikä hän saa olla määrättynä lähestymiskieltoon. Rangaistavasta teosta ei silti välttämättä tule kansalaistamisen estettä, vaan nuhteettomuusedellytyksestä voidaan poiketa, jos rikos ja siitä seurannut rangaistus on pieni eikä rikoksia ole paljon.
Huomiota voidaan kiinnittää myös siihen, kuinka pitkä aika rikoksista on kulunut. Harkinnan apuna käytetään kansalaisuusyksikössä erityistä taulukkoa, jonka tarkoituksena on se, että nuhteettomuusedellytystä koskevia sääntöjä sovelletaan samalla tavalla.
Esimerkiksi rikesakkorikoksesta ei siten tule kansalaistamisen estettä, vaan hakemukseen sovelletaan nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamista koskevaa säännöstä.
Kielitaitoedellytys
Kielitaitoedellytys puolestaan tarkoittaa sitä, että hakijalla tulee olla tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaito on osoitettava esimerkiksi perusopetuksen päättötodistuksella, ylioppilastodistuksella tai todistuksella yleisen kielitutkinnon suorittamisesta (yleistaitotaso 3).
Esimerkiksi yli 65-vuotiailta hakijoilta ei kuitenkaan vaadita kielitaidon osoittamista samalla tavalla. Toisaalta yli 15-vuotiaat kanssahakijat, jotka eivät ole vielä saaneet perusopetuksen päättötodistusta, voivat osoittaa kielitaitonsa myös muilla koulutodistuksilla. Lisäksi kielitaitoedellytyksestä voidaan poiketa sellaisen lääkärintodistuksen perusteella, josta ilmenee, että kielitaidon osoittaminen vaaditulla tavalla on hakijan terveydentilan vuoksi mahdotonta.
Asumisaikaedellytys
Asumisaikaedellytys taas tarkoittaa sitä, että hakijan on tullut asua Suomessa luvallisesti
* joko kuusi vuotta yhtäjaksoisesti
* tai pätkissä yhteensä kahdeksan vuotta, joista kaksi viimeistä vuotta yhtäjaksoisesti.
Laissa on säädetty myös tietyille ryhmille (esim. Suomen kansalaisen puoliso, pakolaiset) yksilölliset poikkeamisedellytykset asumisaikaedellytyksestä, joita ei poikkeuksia tilastoitaessa ole otettu huomioon.
Jotta Suomen kansalaisuuden voi saada hakemuksesta, on täytettävä selvitetyn henkilöllisyyden vaatimus sekä kuusi yleistä edellytystä, joihin kuuluvat asumisaika-, kielitaito- ja nuhteettomuusedellytys. Kansalaisuuslaissa on kuitenkin säännökset siitä, millä perusteella näistä edellytyksistä voidaan poiketa.
Poikkeussäännöksiä sovelletaan jatkuvasti. Tammikuussa 2008 kansalaisuusyksikössä tehtiin hakemuksiin 293 myönteistä päätöstä, joista 102 perustui poikkeussäännöksiin. Yli 35 prosentissa tapauksista oli siten poikettu asumisaika-, kielitaito- tai nuhteettomuusedellytyksestä. Eniten, yhteensä 86 tapauksessa, oli poikettu nuhteettomuusedellytyksestä.
Nuhteettomuusedellytys
Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa sitä, että hakija ei ole saanut syyllistyä rangaistavaan tekoon eikä hän saa olla määrättynä lähestymiskieltoon. Rangaistavasta teosta ei silti välttämättä tule kansalaistamisen estettä, vaan nuhteettomuusedellytyksestä voidaan poiketa, jos rikos ja siitä seurannut rangaistus on pieni eikä rikoksia ole paljon.
Huomiota voidaan kiinnittää myös siihen, kuinka pitkä aika rikoksista on kulunut. Harkinnan apuna käytetään kansalaisuusyksikössä erityistä taulukkoa, jonka tarkoituksena on se, että nuhteettomuusedellytystä koskevia sääntöjä sovelletaan samalla tavalla.
Esimerkiksi rikesakkorikoksesta ei siten tule kansalaistamisen estettä, vaan hakemukseen sovelletaan nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamista koskevaa säännöstä.
Kielitaitoedellytys
Kielitaitoedellytys puolestaan tarkoittaa sitä, että hakijalla tulee olla tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaito on osoitettava esimerkiksi perusopetuksen päättötodistuksella, ylioppilastodistuksella tai todistuksella yleisen kielitutkinnon suorittamisesta (yleistaitotaso 3).
Esimerkiksi yli 65-vuotiailta hakijoilta ei kuitenkaan vaadita kielitaidon osoittamista samalla tavalla. Toisaalta yli 15-vuotiaat kanssahakijat, jotka eivät ole vielä saaneet perusopetuksen päättötodistusta, voivat osoittaa kielitaitonsa myös muilla koulutodistuksilla. Lisäksi kielitaitoedellytyksestä voidaan poiketa sellaisen lääkärintodistuksen perusteella, josta ilmenee, että kielitaidon osoittaminen vaaditulla tavalla on hakijan terveydentilan vuoksi mahdotonta.
Asumisaikaedellytys
Asumisaikaedellytys taas tarkoittaa sitä, että hakijan on tullut asua Suomessa luvallisesti
* joko kuusi vuotta yhtäjaksoisesti
* tai pätkissä yhteensä kahdeksan vuotta, joista kaksi viimeistä vuotta yhtäjaksoisesti.
Laissa on säädetty myös tietyille ryhmille (esim. Suomen kansalaisen puoliso, pakolaiset) yksilölliset poikkeamisedellytykset asumisaikaedellytyksestä, joita ei poikkeuksia tilastoitaessa ole otettu huomioon.
sunnuntai 16. maaliskuuta 2008
MTV3: Akateeminen maahanmuuttaja jää suometta vaille työtä
MTV3: Akateeminen maahanmuuttaja jää suometta vaille työtä 16.3.2008
Koulutussuunnittelija Outi Karjalaista harmittaa se, miten paljon osaamista Suomi hukkaa. Akateemisten maahanmuuttajien koulutuspääomaa ei vieläkään täysin hyödynnetä, vaikka ala kuin ala pelkää työvoimapulaa ja kaipaa kansainvälisiä kontakteja.
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian EU-hanke on osoittanut pahimmaksi pulmaksi sen, ettei tarjolla ole asiantuntija-ammattien vaatimaa suomen kielen opetusta.
- Akateeminen kielitaito vaatii viiden, seitsemän vuoden opiskelun ja oman alan erikoissanastoa, Karjalainen korostaa.
Koulutussuunnittelija Outi Karjalaista harmittaa se, miten paljon osaamista Suomi hukkaa. Akateemisten maahanmuuttajien koulutuspääomaa ei vieläkään täysin hyödynnetä, vaikka ala kuin ala pelkää työvoimapulaa ja kaipaa kansainvälisiä kontakteja.
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian EU-hanke on osoittanut pahimmaksi pulmaksi sen, ettei tarjolla ole asiantuntija-ammattien vaatimaa suomen kielen opetusta.
- Akateeminen kielitaito vaatii viiden, seitsemän vuoden opiskelun ja oman alan erikoissanastoa, Karjalainen korostaa.
perjantai 14. maaliskuuta 2008
Kotimaa: Ministeri Thors epäilee: Suomessa kunniamurhia viranomaisten huomaamatta
Kotimaa: Ministeri Thors epäilee: Suomessa kunniamurhia viranomaisten huomaamatta 14.3.2008
Viranomaisten mukaan Suomessa ei vielä ole tapahtunut kunniamurhia. Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan kunniaväkivaltaan perehtyneillä järjestöillä on omat epäilyksensä.
- Olen kuullut sellaistakin, että Suomessa kunniamurhia on saattanut olla ilman, että ne ovat tulleet viranomaisten tietoon. Tärkeää on, että asiasta keskustellaan, jotta tutkintaviranomaiset pystyvät varmuudella hallitsemaan kunniamurhien piirteitä, Astrid Thors sanoo.
Viranomaisten mukaan Suomessa ei vielä ole tapahtunut kunniamurhia. Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin mukaan kunniaväkivaltaan perehtyneillä järjestöillä on omat epäilyksensä.
- Olen kuullut sellaistakin, että Suomessa kunniamurhia on saattanut olla ilman, että ne ovat tulleet viranomaisten tietoon. Tärkeää on, että asiasta keskustellaan, jotta tutkintaviranomaiset pystyvät varmuudella hallitsemaan kunniamurhien piirteitä, Astrid Thors sanoo.
torstai 13. maaliskuuta 2008
HS: Poliisiylitarkastaja: Suomessa mahdollisesti tuhansia ulkomaalaisia luvattomasti
Helsingin Sanomien haastattelema poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen arvioi Suomessa olevan jopa tuhansia ulkomaalaisia laittomasti. Monet heistä ovat jääneet maahan oleskeluluvan umpeuduttua. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää on arvostellut poliisin tekemiä oleskelulupien tarkastuksia, koska ne kohdistuvat lähinnä olemukseltaan ulkomaalaisen näköisiin.
Helsingin Sanomat: uutinen
13.3.2008 20:05
Suomessa on mahdollisesti tuhansia ulkomaalaisia luvattomasti, arvioi poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen sisäministeriön poliisiosastolta.
"Esimerkiksi rikostapausten yhteydessä tulee aika usein ilmi tällaisia henkilöitä, jotka ovat olleet maassa pitkäänkin ilman lupaa."
Monet ovat tulleet Suomeen luvallisesti, mutta ovat jääneet maahan pidemmäksi aikaa, jolloin heillä ei enää ole oleskeluoikeutta. Suuri osa luvattomista ulkomaalaisista on poliisin arvioiden mukaan Helsingin seudulla.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina 11. maaliskuuta, että poliisi tekee pääkaupunkiseudulla muun muassa asemilla ja kauppakeskuksissa pistotarkastuksia, joilla se selvittää ulkomaalaisten oleskeluoikeuksia Suomessa.
Helsingin poliisin esikuntapäällikkö Teuvo Saikkonen ja Vantaan poliisipäällikkö Yrjö Laihio painottavat, että tarkastukset ovat osa normaalia poliisitoimintaa ja että niille löytyy perusteet.
"Meillä on olemassa oma teemaluontoinen juttu. Sisämaan ulkomaalaisvalvonnasta on sisäministeriön ohjeistukset ja niitä me sovellamme. Emme ota kaikkia ulkomaalaisia tai vierasta kieliä puhuvia tarkastettavaksi". Laihio kertoo.
Saikkosen mukaan "ei ole tarkoitus luoda mitään ratsiasysteemejä", eikä ketään poimita tarkastukseen sattumanvaraisesti.
"Schengeniin liittyvässä EU-lainsäädännössä sanotaan, että poliisi voi suorittaa pistokokeita valvonnassaan ja nimenomaan rajojen sisäpuolella", Saikkonen toteaa.
"Kun Schengen-alue vuoden vaihteessa laajeni ja Helsingin satamassa passintarkastukset loppuivat lähes täysin, ainoa keino selvittää ulkomaalaisten maassaolo-oikeuksia on, että poliisi suorittaa ulkomaalaisvalvontaa pistokokeilla", Saikkonen sanoo.
...
Ruokonen toteaa, että valvonnan tarve on joka tapauksessa lisääntynyt. "Vapaa liikkuvuus tuo mukanaan lieveilmiöitä, myös rikollisten liikkuminen helpottuu."
Helsingin Sanomat: uutinen
13.3.2008 20:05
Suomessa on mahdollisesti tuhansia ulkomaalaisia luvattomasti, arvioi poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen sisäministeriön poliisiosastolta.
"Esimerkiksi rikostapausten yhteydessä tulee aika usein ilmi tällaisia henkilöitä, jotka ovat olleet maassa pitkäänkin ilman lupaa."
Monet ovat tulleet Suomeen luvallisesti, mutta ovat jääneet maahan pidemmäksi aikaa, jolloin heillä ei enää ole oleskeluoikeutta. Suuri osa luvattomista ulkomaalaisista on poliisin arvioiden mukaan Helsingin seudulla.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina 11. maaliskuuta, että poliisi tekee pääkaupunkiseudulla muun muassa asemilla ja kauppakeskuksissa pistotarkastuksia, joilla se selvittää ulkomaalaisten oleskeluoikeuksia Suomessa.
Helsingin poliisin esikuntapäällikkö Teuvo Saikkonen ja Vantaan poliisipäällikkö Yrjö Laihio painottavat, että tarkastukset ovat osa normaalia poliisitoimintaa ja että niille löytyy perusteet.
"Meillä on olemassa oma teemaluontoinen juttu. Sisämaan ulkomaalaisvalvonnasta on sisäministeriön ohjeistukset ja niitä me sovellamme. Emme ota kaikkia ulkomaalaisia tai vierasta kieliä puhuvia tarkastettavaksi". Laihio kertoo.
Saikkosen mukaan "ei ole tarkoitus luoda mitään ratsiasysteemejä", eikä ketään poimita tarkastukseen sattumanvaraisesti.
"Schengeniin liittyvässä EU-lainsäädännössä sanotaan, että poliisi voi suorittaa pistokokeita valvonnassaan ja nimenomaan rajojen sisäpuolella", Saikkonen toteaa.
"Kun Schengen-alue vuoden vaihteessa laajeni ja Helsingin satamassa passintarkastukset loppuivat lähes täysin, ainoa keino selvittää ulkomaalaisten maassaolo-oikeuksia on, että poliisi suorittaa ulkomaalaisvalvontaa pistokokeilla", Saikkonen sanoo.
...
Ruokonen toteaa, että valvonnan tarve on joka tapauksessa lisääntynyt. "Vapaa liikkuvuus tuo mukanaan lieveilmiöitä, myös rikollisten liikkuminen helpottuu."
tiistai 11. maaliskuuta 2008
HS: Vähemmistövaltuutettu paheksuu poliisin ulkomaalaisratsioita
Helsingin Sanomien mukaan vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää on huolissaan, että poliisi leimaa ihmisryhmiä, kun se selvittää oleskeluoikeuksia pistotarkastuksilla, joihin valitaan ulkomaalaisilta näyttäviä tai kuulostavia. Suurpään mielestä tällainen toiminta saattaa olla kiellettyä etnistä profilointia.
Helsingin Sanomat: uutinen
11.3.2008 22:01
...
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että Helsingissä ja Vantaalla poliisi seuloo maassa luvatta olevia näkö- ja kuulohavaintojen perusteella muun muassa kauppakeskuksista, rautatieasemilta ja satamista.
Suurpään mielestä tällainen toiminta "tulee ainakin hyvin lähelle etnisen profiloinnin käsitettä", koska pistotarkastuksen kohteeksi joutuminen riippuu lähinnä ulkonäöstä.
Euroopan neuvoston rasisminvastaisen komission kannan mukaan etninen profilointi pitäisi olla poliisitoiminnassa kiellettyä tai ainakin se pitäisi määrittää tapauskohtaisesti erittäin tarkasti.
"On ongelmallista, jos ihonvärin tai muun ulkomuodon perusteella pitää varautua siihen, että joutuu kadulla tarkastettavaksi. Se on leimaavaa", Suurpää kuvailee.
Pistotarkastuksiin joutuneet eivät ole olleet vähemmistövaltuutettuun aiemmin yhteydessä, mutta eilen tiistaina yhteydenottoja tuli useita.
"Juttu herätti tunteita. Suomessa ollaan vielä tottumattomia tällaiseen toimintaan. Ihmiset ovat kysyneet, onko tällainen ihan laillista ja asetetaanko heidät nyt eriarvoiseen asemaan ihonvärinsä takia."
"Kuten poliisi ilmoitti, nyt tehdään vähän uudenlaista tarkastustoimintaa. Siinä mielessä on myös uudenlaisen harkinnan paikka, miten se tapahtuu niin, ettei ihmisiä leimata?"
Vähemmistövaltuutettu uskoo, että tavanomaisen poliisitoiminnan yhteydessä tehtävät oleskeluoikeuksien tarkastukset ovat riittävät luvattoman maassa olon estämiseksi.
Lisäksi tarkastusten pitäisi perustua siihen, että on aihetta epäillä henkilön olevan ilman oleskeluoikeutta.
"Ulkomaalaisvalvontaa pitää tehdä, se on lakiin perustuvaa toimintaa. Mutta tähänastisetkin keinot ovat tehokkaasti johtaneet siihen, ettei täällä ainakaan kovin pitkiä aikoja pysty oleskelemaan ilman oleskeluoikeutta."
Helsingin Sanomat: uutinen
11.3.2008 22:01
...
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että Helsingissä ja Vantaalla poliisi seuloo maassa luvatta olevia näkö- ja kuulohavaintojen perusteella muun muassa kauppakeskuksista, rautatieasemilta ja satamista.
Suurpään mielestä tällainen toiminta "tulee ainakin hyvin lähelle etnisen profiloinnin käsitettä", koska pistotarkastuksen kohteeksi joutuminen riippuu lähinnä ulkonäöstä.
Euroopan neuvoston rasisminvastaisen komission kannan mukaan etninen profilointi pitäisi olla poliisitoiminnassa kiellettyä tai ainakin se pitäisi määrittää tapauskohtaisesti erittäin tarkasti.
"On ongelmallista, jos ihonvärin tai muun ulkomuodon perusteella pitää varautua siihen, että joutuu kadulla tarkastettavaksi. Se on leimaavaa", Suurpää kuvailee.
Pistotarkastuksiin joutuneet eivät ole olleet vähemmistövaltuutettuun aiemmin yhteydessä, mutta eilen tiistaina yhteydenottoja tuli useita.
"Juttu herätti tunteita. Suomessa ollaan vielä tottumattomia tällaiseen toimintaan. Ihmiset ovat kysyneet, onko tällainen ihan laillista ja asetetaanko heidät nyt eriarvoiseen asemaan ihonvärinsä takia."
"Kuten poliisi ilmoitti, nyt tehdään vähän uudenlaista tarkastustoimintaa. Siinä mielessä on myös uudenlaisen harkinnan paikka, miten se tapahtuu niin, ettei ihmisiä leimata?"
Vähemmistövaltuutettu uskoo, että tavanomaisen poliisitoiminnan yhteydessä tehtävät oleskeluoikeuksien tarkastukset ovat riittävät luvattoman maassa olon estämiseksi.
Lisäksi tarkastusten pitäisi perustua siihen, että on aihetta epäillä henkilön olevan ilman oleskeluoikeutta.
"Ulkomaalaisvalvontaa pitää tehdä, se on lakiin perustuvaa toimintaa. Mutta tähänastisetkin keinot ovat tehokkaasti johtaneet siihen, ettei täällä ainakaan kovin pitkiä aikoja pysty oleskelemaan ilman oleskeluoikeutta."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
