Thors: Kehitysmaiden nuorille stipendejä Suomesta

Uusi Suomi/STT:
Thors: Kehitysmaiden nuorille stipendejä Suomesta
23.5.2009

Aamulehti/STT:
Thors haluaisi kehitysmaiden opiskelijoille Suomesta stipendejä

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) haluaisi Suomen tarjoavan kehitysmaiden nuorille opiskelustipendejä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoja varten. Nämä stipendit maksettaisiin Suomen kehitysavusta. Helsingissä puhunut Thors sanoi, että koulutuksen antaminen kehitysmaiden nuorille olisi erinomainen tapa edistää hyvää hallintotapaa.

Thorsin mukaan kehitysmaissa tarvitaan lisää ammattikoulutusta. Suomeen tulleissa pakolaisissa olisi hänen mielestään potentiaalia myös heidän lähtömailleen, kun opiskelijat matkustaisivat takaisin kotimaihinsa takataskussaan koulutus ja muutaman vuoden työkokemus tai työharjoittelu.

Vihreiden puheenjohtaja ja tuleva työministeri Anni Sinnemäki puolestaan vaatii, että siirtolaisilla on oltava oikeus samaan palkkaan ja samoihin työehtoihin kuin muillakin. Hän korosti vihreiden vaalitilaisuudessa Helsingissä kaikkien työntekijöiden oikeuksien takaamista.

Sinnemäen mukaan on kaikkien työntekijöiden etu, että vähemmistöryhmien oikeuksia ei poljeta. Taantuman aikana on tärkeää huolehtia työntekijöiden oikeuksista kaikkialla Euroopassa, hän sanoi.
______________________

Aamulehti/STT:

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) haluaisi Suomen tarjoavan kehitysmaiden nuorille opiskelustipendejä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoja varten. Nämä stipendit maksettaisiin Suomen kehitysavusta. Helsingissä lauantaina puhunut Thors sanoi, että koulutuksen antaminen kehitysmaiden nuorille olisi erinomainen tapa edistää hyvää hallintotapaa.

Thorsin mukaan kehitysmaissa tarvitaan lisää ammattikoulutusta. Suomeen tulleissa pakolaisissa olisi hänen mielestään potentiaalia myös heidän lähtömailleen, kun opiskelijat matkustaisivat takaisin kotimaihinsa takataskussaan koulutus ja muutaman vuoden työkokemus tai työharjoittelu.

- Kun olot lähtömaissa parantuvat, he voivat matkustaa takaisin niine tietoineen ja taitoineen, jotka he ovat täällä saaneet. Esimerkiksi Irakin Kurdistanin hallituksessa on useita sujuvaa ruotsia puhuvia jäseniä.

HS: Sinnemäki vaatii siirtolaisille samoja työehtoja kuin muillekin

Helsingin Sanomat/STT:
Sinnemäki vaatii siirtolaisille samoja työehtoja kuin muillekin
23.5.2009

YLE Uutiset:
Sinnemäki: Työntekijöiden oikeudet taattava kaikkialla Euroopassa

Vihreiden puheenjohtaja ja tuleva työministeri Anni Sinnemäki vaatii, että siirtolaisilla on oltava oikeus samaan palkkaan ja samoihin työehtoihin kuin muillakin. Hän korosti lauantaina vihreiden vaalitilaisuudessa Helsingissä kaikkien työntekijöiden oikeuksien takaamista.

Sinnemäen mukaan on kaikkien työntekijöiden etu, että vähemmistöryhmien oikeuksia ei poljeta. Taantuman aikana on tärkeää huolehtia työntekijöiden oikeuksista kaikkialla Euroopassa, hän sanoi.

Sinnemäki korosti myös, että suomen kielen osaaminen on tärkeää maahanmuuttajille.
_______________________

YLE Uutiset:

Vihreiden uusi puheenjohtaja Anni Sinnemäki korosti kaikkien työntekijöiden oikeuksien takaamista Helsingissä lauantaina. Hän painotti myös suomen kielen oppimisen tärkeyttä maahanmuuttajille.

Sinnemäen mukaan yhdenvertaisuus on sosiaalisen Euroopan kulmakiviä taantuman aikana.

- Myös siirtolaisilla pitää olla oikeus samaan palkkaan ja samoihin työehtoihin kuin muilla, vihreiden tuore puheenjohtaja totesi Vihreiden vaalikasvihuoneen avajaisissa Helsingissä.

Sinnemäki korosti, että kielen oppiminen on avainasemassa, jotta maahanmuttajat voivat osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tässä puolestaan työpaikoilla olisi parannettavaa.

- Meidän pitäisi nykyistä paremmin levittää ja jakaa parhaita käytäntöjä siitä, miten kielitaidon parantamista voidaan tukea työpaikoilla, Sinnemäki totesi.

Tilaisuudessa Vihreät ottivat esiin myös yhteisen eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan tarpeen.

Kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Johanna Sumuvuoren mukaan EU tarvitsee yhteistä, ihmisoikeuslähtöistä turvapaikkapolitiikkaa, sillä Suomeen tulee turvapaikanhakijoita esimerkiksi Kreikan ja Italian kautta, missä ihmisten oikeutettujakaan turvapaikkahakemuksia ei aina käsitellä.

Jukka Relander: Nettinatsit noloina

Kolumni Vihreiden vaalimainoksessa:
Jukka Relander: Nettinatsit noloina
22.5.2009

Miten tunnistaa rasisti näinä poliittisesti korrekteina aikoina? Syytä on ainakin epäillä, jos joku aloittaa lauseensa sanoilla "en ole rasisti, mutta...". Ja sitten vaaditaan tiukempaa rajavalvontaa, viitataan kulttuurieroihin tai ehdotetaan että ensin pitäisi hoitaa kotimaan asiat kuntoon ja saada kaikille suomalaisille työpaikka ennen kuin autetaan muita.

Taitavampiakin yrittäjiä on ilmaantunut. Miksi puhua pahaa somaleista, kun voi syyttää niitä, jotka antavat heidän muuttaa tänne? Kritiikin siirtäminen maahanmuuttajista maahanmuuttopolitiikkaan kätkee alleen sen, että pohjimmiltaan suurin ongelma on kuitenkin tulijoiden ihonväri, kiharat hiukset ja väärä uskonto.

Työperäisen maahanmuuton suosiminen taas tarkoittaa sitä, että maahan kyllä halutaan eurooppalaisia ja amerikkalaisia insinöörejä, mutta ei sisällissodan ahdistamia somaleita. Sekin usein unohtuu, että niin kutsuttu maahanmuuttokritiikki - miksei yksinkertaisesti voitaisi puhua pakolaisvastaisuudesta? - kohdistuu vain niihin, joiden on pakko muuttaa: heihin jotka pakenevat sotaa, kidutusta ja nälkää. Maahanmuuttokritiikki kohdistuu juuri niihin, joiden asema on kaikkein heikoin.

Lukiessa nettinatsien tekstejä "rikastajista" tai "moniosaajista", joilla viitataan virallisen maahanmuuttoliturgian käsityksiin ulkomaalaisista maan ja sen kulttuurin vaurastuttajina, alkaa jo kaivata vanhemman polven kallonmittaajia, jotka sentään puhuivat asioista suoraan.

Suomi on Euroopan etnisesti homogeenisin maa Islannin jälkeen. EU-maiden keskinäisessä vertailussa Suomi on myös tylyimpiä maita afrikkalaisperäisille maahanmuuttajille. Ehkä näiden asioiden välillä vallitsee yhteys. Emme ole ehtineet tottua, emme saaneet harjoitella kylliksi. Nettinatsit tarvitsevat siedätyshoitoa. Ehkä jokaiselle pitäisi osoittaa oma nimikkopakolainen, tehtävänä opetella yhdessä poimimaan mustikoita.

Turhaa hyssyttelyä on syytä välttää. Ongelmien sivuuttaminen johtaa vain siihen, että rasistit saavat vain tarkemman ristikon tähtäimeensä. Maahanmuuttajilla on ongelmia, ja he aiheuttavat ongelmia. Kuten kaikki muutkin ihmisryhmät.

Se tosin yleensä unohtuu, että Somaliasta muuttaneet ovat olleet moninkertaisesti epäonnekkaita. Somalian valtio romahti suunnilleen samaan aikaan kuin Suomen talous. Ensimmäinen merkittävä afrikkalainen ihmisryhmä muutti maahamme juuri kun vastaanottokykymme oli kaikkein heikoin. Somalien korkeat työttömyysluvut johtuvat tästä. Ei 90-luvulla kukaan muukaan saanut töitä, ja silloin työttömiksi jääneet ovat usein edelleenkin huonosti työllistettyjä.

Sekin kyllä oudoksuttaa, että keitä nämä maahanmuuttoa kritisoivat rotumme valiot oikein ovat. Nimeltä tiedetään kolme, neljä. Ehkä nettinatsismi on sittenkin aika noloa. Kun niin harva kehtaa riisua kommandopipoaan nimimerkkinsä yltä. Tai ehkä heitä ei ole enempää kuin nuo muutama, jotka ehtivät kaiket päivät roikkua netissä kertomassa, että somalit eivät käy töissä.

JUKKA RELANDER

Vihreä Lanka: EU voi mullistaa turvapaikkapolitiikan

Vihreä Lanka:
EU voi mullistaa turvapaikkapolitiikan
22.5.2009

Suomen turvapaikkapolitiikka muuttuu lähivuosina, kun Euroopan unioni harmonisoi omaansa.

Unioni haluaa, että turvapaikanhakijoita kohdellaan samojen periaatteiden mukaisesti kaikissa EU-maissa. Nyt käytännöt vaihtelevat suuresti.

Turvapaikanhakijat ovat eriarvoisessa asemassa, sillä vastaanottavien maiden tiedot lähtömaista vaihtelevat. Esimerkiksi irakilainen hakija saa yhdessä jäsenvaltiossa kansainvälistä suojelua 71 prosentin todennäköisyydellä, mutta toisessa todennäköisyys on vain 2 prosenttia.

Unioni perustaa turvapaikka-asioiden tukiviraston koordinoimaan turvapaikkapolitiikkaa. Paikka on vielä päättämättä, mutta virasto avannee ovensa lähivuosina.

Suomessa ulkomaalaislakia tänä keväänä uudistanutta maahanmuuttoministeriä Astrid Thorsia (r) syytettiin liian lepsun lain ajamisesta, vaikka todellisuudessa Thors lähinnä toteutti EU:n linjauksia.

Kuvateksti:
Tulilinjalla. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on vain tehnyt työtä käskettyä.

HS: Pakkokeinot eivät ole ratkaisu kerjäläisongelmaan

Helsingin Sanomat:
Virpi Mäkinen: Pakkokeinot eivät ole ratkaisu kerjäläisongelmaan
22.5.2009

YLE Uutiset:
Kerjäläiset aiempaa röyhkeämpiä

Helsingin Sanomat:
Helsingin kaupunginjohtaja haluaa kieltää kerjäämisen
16.5.2009

Sosiaalijärjestelmä monine turvaverkkoineen on Suomessa ainakin toistaiseksi pystynyt huolehtimaan heikko-osaisimmista kansalaisista, eikä kenenkään ole tarvinnut lähteä kerjuulle. Tämän vuoksi maamme suurimpien kaupunkien kaduille pari vuotta sitten ilmaantuneet romanikerjäläiset ovat hätkähdyttäneet suomalaisia.

Vuosina 2007–2008 tulleista katukerjäläisistä suurin osa oli Romanian romaneja. Tänä vuonna heidän joukossaan on ollut myös Bulgarian ja Slovakian romaneja.

Kerjäläisyyden taustalla on monia syitä, erityisesti köyhyys, kouluttamattomuus ja työttömyys sekä romanien osalta myös etninen syrjintä lähtömaassa. Myös Romanian, Bulgarian ja Slovakian liittyminen EU:hun on vaikuttanut kerjäläisyyteen: jäsenyyden myötä syntynyt liikkumisvapaus on houkutellut monet liikkeelle paremman elämän toivossa. Puhutaan jopa itäeurooppalaisten katukerjäläisten kansainvaelluksesta.

Ulkomaalaisia kerjäläisiä on ollut Suomessa enimmillään vain noin 40–50. Tämän huomioon ottaen yhteiskunnallisten toimijoiden – ulkomaalaispoliisin, sosiaalityöntekijöiden ja ministeriöiden edustajien – suhtautumista ilmiöön on ollut hämmentävää seurata.

Kerjäläisyyden torjumiseksi on ehdotettu koviakin otteita, kuten kerjäämisen kieltämistä ja sakottamista. Esimerkiksi Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ilmaisi äskettäin, että hän haluaisi palauttaa kaupunkiin vanhat järjestyssäännöt, joissa kerjääminen ja kaupustelu on kielletty (HS 16. 5.).

Tällaisia toimia perustellaan ennen kaikkea sillä, että kadulla kerjääminen olisi muuttunut entistä aggressiivisemmaksi. On myös esitetty arvioita, joiden mukaan katukerjäläisten määrä kasvaisi tämän vuoden aikana ja heitä tulisi maahamme lisää sadoittain.

On epäselvää, mihin tällaiset arviot perustuvat. Helsingin kaupunki on joka tapauksessa varautumassa katukerjäläisten määrän kasvuun. Kaupunki aikoo muun muassa lisätä tulevana kesänä katupoliisien määrää keskustassa, jotta jo etukäteen pahenevaksi määritelty kerjäläisongelma saataisiin taltutettua. Poliisilaitosta yleensä vaivaava työvoimapulakaan ei tunnu olevan esteenä tällaisen valvonnan järjestämiselle.

Onko kuitenkaan kysymys todellisesta uhasta, joka edellyttäisi kontrollin lisäämistä esimerkiksi kerjäämistä koskevin kielloin?

Suomessa ei ole erillistä kerjäläislakia. Kerjuuta koskeva lainsäädäntö ja kerjäläiset ovat jääneet historiaan irtolaislain kumoutumisen ja sosiaaliturvan kehittymisen myötä.

Vuonna 2003 voimaan tulleen yleisen järjestyslain nojalla poliisi voi jo nyt puuttua aggressiiviseen kerjäämiseen, joka uhkaa yleistä turvallisuutta. Tästä näkökulmasta erillistä kerjuukieltoa ei siis tarvita.

Viime vuonna ilmestyneiden selvitysten mukaan Suomeen tulleet katukerjäläiset eivät ole osoittautuneet aggressiivisiksi vaan pikemminkin passiivisiksi toimijoiksi.

Sisäministeriön ja Helsingin kaupungin Katukerjääminen ja viranomaistoiminta -nimisen selvityksen mukaan kerjäämiseen ei myöskään ole liittynyt kansainvälistä rikollisuutta, esimerkiksi ihmiskauppaa. Tällaiseen tulokseen päätyi myös Helsingin Diakonissalaitos viime vuoden lopulla julkistetussa Rom po drom – Romanit tiellä -väliraportissaan.

Kerjääminen on laillinen toimeentulon hankkimisen muoto, vaikka sitä ei voidakaan pitää pysyväisluonteisena työnä. Pelkän kerjäämisen perusteella EU-kansalainen ei voi saada pysyvää oleskelulupaa toisesta EU-maasta. Kerjääminen on aina tilapäistä, ja kerjäläisen, myös EU-kansalaisen, on poistuttava maasta kolmen kuukauden mittaisen oleskeluluvan päättymisen jälkeen.

Kysymys ei kuitenkaan ole mistään mittavasta toimeentulosta. Toisaalta kerjäläisen saamat 15–20 euroa päivässä vastaavat noin kuukauden palkkaa Romaniassa.

Kotimaassaan kokemaansa syrjintää ja köyhyyttä pakoon lähtenyt ihminen kohtaa saman todellisuuden myös kerjuumaassa. Selvitysten mukaan katukerjäläiset eivät myöskään turvaudu suomalaisiin sosiaali- ja terveydenhoitopalveluihin, vaikka he EU-kansalaisina olisivatkin niihin oikeutettuja.

Tämä johtuu osaltaan siitä, että toistuva turvautuminen toisen maan sosiaaliturvaan saattaa olla maasta käännyttämisen peruste. Tällaista riskiä kerjäläiset eivät halua ottaa, mikä merkitsee köyhyyden noidankehän jatkumista myös kerjuumaassa.

Toisaalta esimerkiksi terveydenhoitopalvelujen käyttäminen edellyttäisi kansainvälistä sairaanhoitokorttia, jollaista monellakaan romanikerjäläisellä ei ole ollut. Joiltakin on puuttunut myös henkilöllisyystodistus.

Asiakirjat puuttuvat, koska heillä ei ole pysyvää asuinpaikkaa. Taustalla on myös syrjintää: viranomaiset saattavat esimerkiksi olla haluttomia auttamaan henkilöllisyyskorttihakemuksen teossa.

Kerjäläisiä on ollut aina, eikä suhtautuminen heihin ole koskaan ollut ongelmatonta. Kerjäläisyyden hoito on ollut enimmäkseen erilaisten kontrolli- ja pakkotoimien sävyttämää. Historia on kuitenkin osoittanut, että tämä ei ole oikea tie ongelman ehkäisemiseen eikä sen hoitoon.

Minkäänlaiset pakkokeinot eivät poista kerjäläisiä kaduilta, koska niihin tukeuduttaessa ei paneuduta kerjäämisen taustalla oleviin syvempiin sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin tai henkilökohtaisiin syihin.

Nämä syyt ovat ensisijaisesti ihmisoikeuskysymyksiä: romanien syrjintä lähtö- ja kerjuumaissa, puutteellinen koulutus, työllistymisen vaikeus ja äärimmäinen köyhyys.


virpi.makinen@helsinki.fi

Kirjoittaja on akatemiatutkija Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.
____________________

YLE Uutiset:

Romaniasta kotoisin olevat kerjäläiset ovat kevään myötä ilmaantuneet useiden suomalaiskaupunkien katukuvaan. Heitä on tänä keväänä tavattu pohjoista Suomea myöten. Oikeusministeri muistuttaa, että järjestyslaki kieltää aggressiivisen käytöksen kadulla.

Kerjäläisten päällekäyvä käytös on aiheuttanut suomalaisissa ärtymystä. Etenkään nuoret kerjäläismiehet eivät aina tyydy anelemaan rahaa kädet ristissä. Rahamukia helistetään suomalaisten edessä hieman vaativammin kuin ennen.

Osa tulokkaista on siirtynyt kerjäämisestä erilaisiin kaupustelun muotoihin tai esimerkiksi katumusisointiin. Ongelma ei ole kovin suuri, mutta poliisin mukaan esimerkiksi taskuvarkaudet lisääntyvät kerjäläisten myötä.

Poliisi voi puuttua vain selvästi häiritsevään tai aggressiiviseen kerjäämiseen. Helsingin kaupungin johto on esittänyt, että kerjääminen pitäisi kieltää lailla.
Hyökkäävä käytös rikkoo lakia

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) juistuttaa, että jo järjestyslain rikkominen on rikos.

- Korostan, että jos oikeasti on niin käynyt, että osa kerjäläisten toiminnasta on uhkaavaa ja aggressiivista, niin silloin täytyy muistaa, että järjestyslaki kieltää sen jo nyt, ministeri sanoo.

Suomalaisviranomaisten yhteinen toive on, että romanikerjäläisten ongelmia ryhdyttäisiin ratkomaan EU-tasolla.

MTV3: Kunnat nihkeitä pakolaisten kotiuttajia

MTV3/STT:
Kunnat nihkeitä pakolaisten kotiuttajia
22.5.2009

Helsingin Sanomat/STT:
Kunnat nihkeitä ottamaan vastaan pakolaisia

Iltalehti/STT:
Kunnat nihkeitä ottamaan pakolaisia vastaan

Pakolaisten kotouttamisessa löytyy yhä runsaasti pullonkauloja. Kotouttamista jarruttaa etenkin kuntapaikkojen puute. Tämän vuoksi moni oleskeluluvan saanut pakolainen joutuu odottamaan vastaanottokeskuksessa kuukausia muuttoa uuteen kotikuntaan.

- Keskimääräinen odotusaika oleskeluluvan saaneella turvapaikan hakijalla on 128 päivää, kertoo sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen.

Virtasen mielestä odotusaika on liian pitkä. Kuntapaikkajonoa on edeltänyt jo oleskelulupapäätöksen vähintään reilun puolen vuoden odottelu. Vasta muutto kotikuntaan aloittaa kotouttamisen.

- On arvioitu, että noin puolen vuoden oleilu tämmöisessä laitoksessa aiheuttaa ihmisten laitostumista ja näin heidän on paljon vaikeampi lähteä normaaliin elämään.

Pula kuntapaikoista on kestänyt jo vuosia. Tälle vuodelle sisäministeriö on asettanut TE-keskuksille tavoitteen hankkia 2000 kuntapaikkaa, joka ei sekään riitä.

Virtanen arvioi, että kuntien nihkeys vastaanottaa pakolaisia johtuu osaksi taantumasta, mutta myös koventuneista arvoista. Tässä on kuitenkin suuria alueellisia euroja. Esimerkiksi Rovaniemi on viime vuosina ottanut asukkaikseen runsaasti pakolaisia, kun taas Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta vain muutamia.

Kuntien korvaukset liian pieniä

SPR:n pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg muistuttaa, että päävastuu pakolaisten suojelusta ja vastaanotosta on valtiolla.

- Nyt pitäisi saada nopeasti hallitukselta päätös, että kuntien pakolaisten vastaanotosta saamia korvauksia nostettaisiin.

Samaa mieltä on maahanmuuttojohtaja Virtanen.

Kunnille korvataan kolmen vuoden ajan esimerkiksi pakolaisen kaikki sosiaali- ja terveyskulut. Sen sijaan laskennallisia avustuksia ei ole nostettu vuoden 1993 jälkeen. Sen suuruus yli 6-vuotiaasta on vuodessa noin 2000 euroa.

- Laskennallisten avustusten tarkoituksena on, että kunta voisi palkata henkilöstöä tukemaan pakolaisia. 2000 tonnilla ei palkata ketään, toteaa Virtanen.

Hän myös muistuttaa, että kotouttamisella rakennetaan tulevaa yhteiskuntarauhaa.

- Ei meistä kukaan halua, että meille muodostuu syrjäytyneitä maahanmuuttajaryhmiä. Me pystymme estämään sen, jos me teemme töitä sen eteen ja työhön ohjataan riittävästi resursseja, lisää Åberg.

Viime vuonna oleskeluluvan sai noin 2000 pakolaista, kun Suomeen muutti viime vuonna kaikkiaan 29 000 ihmistä. Yleisimmät syyt muuttoon ovat perhe, työ ja opiskelu.

Kaleva: Tarkoin vartioitu raja vuotaa

Kalevan pääkirjoitus:
Tarkoin vartioitu raja vuotaa
21.5.2009

Kaleva:
Luvattomat rajanylitykset lisääntyneet
19.5.2009

YLE Uutiset:
Rajavartiosto etsii jälleen luvattomia maahantulijoita
17.5.2009

Monet kaakkoisrajan tuntumassa asuvat suomalaiset ovat tänä keväänä saaneet kotinurkillaan tutustua yllättäviin vieraisiin: väsyneisiin ja likaisiin miespuolisiin patikoijiin, jotka eivät ole kuitenkaan olleet luontoretkellä. Kulkijat ovat olleet laittomia rajanylittäjiä, joita tänä vuonna on tullut Venäjän puolelta Suomeen ennätystahtiin: huhtikuun puoliväliin mennessä rajanylityksiä oli kirjattu 21, kun koko viime vuonna tapausten määrä oli 22.

Kuten keskiviikon Kaleva kertoi, liikkeellä ovat nimenomaan afganistanilaismiehet. Rauhattomasta maasta lähdetään pois oman turvallisuuden takia ja paremman elämän toivossa. Sama ilmiöhän näkyy myös tilastossa, joka kertoo, mistä maista Suomeen tulee eniten turvapaikanhakijoita. Afganistan on senkin tilaston kärkimaita.

Vauraaseen länteen on viime aikoina pyrkinyt tuhansittain myös Iranista liikkeelle lähteneitä afganistanilaisia. He ovat paenneet sotaa ensin Iraniin, jossa heidän määränsä lasketaan sadoissa tuhansissa. Öljyvaltio on kuitenkin viime aikoina ryhtynyt ratkomaan pakolaisongelmaansa käyttämällä karkotuksia.

Mistä rajan yli pyrkijät ovat lähteneetkään, taustalla näkyy organisoitu rikollinen toiminta, jonka palveluihin kuuluvat lähtöhaluisille järjestetyt kuljetukset ja opastukset. Näistä tulijat maksavat tietojen mukaan tuhansia euroja - ilman että lopputuloksena edes varmuudella on uusi, parempi elämä lännessä.

Venäjän ja Suomen rajan sanotaan olevan EU:n tarkimmin vartioitu. Moni Suomeen pyrkivä onkin tänä vuonna jäänyt Venäjän rajavartiopalvelun seulaan, mutta yllättävän moni kuitenkin pääsee Suomen puolelle asti. Varmaa tietoa ei ole siitäkään, kuinka moni livahtaa vielä täkäläisen rajavalvonnan ohi. Suomi ei ole läheskään kaikkien tulijoiden lopullinen määränpää.

Venäjän rajavartiointi muuttui muutama vuotta sitten niin, että tuon tehtävän hoidosta jäivät pois varusmiehet ja tilalle tulivat yksinomaan ammattivartijat. Niin henkilöstön kuin toimivien vartioasemienkin määrä putosi selvästi. Vaikka Suomen rajavartiolaitoksesta kohteliaasti todetaan, että Venäjällä valvonta toimii tehokkaasti, ei raja selvästikään ole vedenpitävä.

Niin kauan kun kyseessä ovat vaarattomat tulijat, eivät esimerkiksi huumeiden salakuljettajat tai aseistautuneet rikolliset, ongelma ei Suomelle ole suuren suuri. Silti on syytä toivoa, että itärajan yli kulkevat vastedeskin vain ne, joilla paperit ja luvat ovat kunnossa.

YLE: Maahanmuutto lisääntyi viime vuonna

YLE Uutiset:
Maahanmuutto lisääntyi viime vuonna
20.5.2009

Tilastokeskuksen tiedote:
Maahanmuuttoa ja muuttovoittoa ennätysmäärä 2008

MTV3:
Viime vuonna ennätysmäärä maahanmuuttajia

Uusi Suomi:
Maahanmuutto ennätyslukemissa
Suomeen muutto kasvoi ennätysmäiseksi

Aamulehti:
Suomi suosiossa, tänne muutti ennätysmäärä ihmisiä

Helsingin Sanomat:
Maahanmuutto kasvatti Suomen väkilukua alkuvuonna

Suomeen muutti viime vuoden aikana yhteensä 29 100 ihmistä. Muuttajien määrä on 3 100 enemmän kuin vuonna 2007 ja suurin sitten maamme itsenäistymisen. Maasta muutti 13 650 ihmistä, joten muuttovoittoa kertyi ennätykselliset 15 450 ihmistä.

Muista Euroopan unionin jäsenmaista muuttovoittoa kertyi 5 200.Kaikkiaan maahanmuutto muista EU-maista Suomeen on lisääntynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1997.

Sen sijaan muutto Suomesta muihin EU-maihin on pysynyt viime vuosina ennallaan.

Lisäksi Suomen sisällä kuntien välillä muutettiin 269 800 kertaa. Määrä on 10 350 muuttoa pienempi kuin vuonna 2007. Maakuntien sisällä muuttojen määrä pieneni 11 700:lla. Kuntien sisällä tehtiin 560 300 muuttoa, viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007.

Eniten muuttovoittoa sai Uusimaa, 2 800 ihmistä. Toiseksi isoimman muuttovoiton kääri Pirkanmaa, 1 600 ihmistä.

Eniten muuttotappiota kertyi Kymenlaaksossa, 1 000 ja Lapissa 850. Suhteellisesti suurimmat muuttotappiot olivat Kainuussa ja Kymenlaaksossa.

YLE: Keskustan Takkula: Uusia ratkaisuja maahanmuuttoon

YLE Uutiset:
Keskustan Takkula: Uusia ratkaisuja maahanmuuttoon
20.5.2009

Keskustan EU-vaaliohjelma

Europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.) vaatii maahanmuuttoon uusia ratkaisuja, koska vastaanottokykyä ei ole rajattomasti. Hän puhui asiasta YLEn Radiouutisten Ykkösaamun vaalitentissä.

Takkula sanoi, että eräät Euroopan valtiot eivät enää kykene ottamaan vastaan Afrikasta tulevia siirtolaisia eikä tilanteen karkaaminen käsistä ole kenenkään etu.

Hänen mielestään nyt pitää käydä keskustelua siitä, paljonko maahanmuuttajia voidaan ottaa Suomeen ja Eurooppaan.

Keskustan vaaliohjelmassa vaaditaan EU:lle kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikka, mutta Takkulan mielestä jokaisen maan tulee saada päättää itse omasta maahanmuuttopolitiikastaan.

Maaseudun Tulevaisuus: Rasismi puskee kuoren alta

Maaseudun Tulevaisuus, kolumni:
Hanna Lensu: Rasismi puskee kuoren alta
20.5.2009

Suomessa asuvia ulkomaalaisia koskevat asiat ovat tänä keväänä olleet kovasti esillä. Media on antanut auliisti palstatilaa tässä aihepiirissä profiloituneelle pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuutetulle. Kun perussuomalaiset pitivät puoluekokoustaan, tätä kokouspaikalle saapunutta valtuutettua haastateltiin televisiouutisiin kuin suurempaakin merkkihenkilöä, vaikka hän ei edes ole koko puolueen jäsen.

Aina viime viikkoihin asti olen hämmästellyt sitä, miten muka maahanmuuttoasiat jaksavat kiinnostaa kansalaisia niin paljon, että he intoutuvat perustamaan yhden asian kansanliikkeitä. En ihmettele enää.

Runsas kuukausi sitten asuinpaikkakunnalleni Kristiinankaupunkiin perustettiin pakolaisten vastaanottokeskus. Päätös keskuksesta tehtiin nopeassa tahdissa, koska vastaanottopaikoista on kova pula. Asuntoja yli sadalle pakolaiselle löytyi muuttotappion vaivaamasta kunnasta helposti.

Vapaita asuntoja oli hyvin tarjolla myös naapurikunnassa Kaskisissa, joka hakee suuntaansa yli 200 ihmistä työllistäneen sellutehtaan lakkauttamisen jälkeen.

Mielenkiinnolla olen seurannut, miten suomenruotsalais-suomalaisen yhteisön sopeutuminen aika isoon tulijajoukkoon alkaa sujua. Kuten arvata saattaa, ryppyjä on tullut eikä koomisuuttakaan ole puuttunut.

Ensin tietysti alkoivat huhut kiertää siitä, mitä keneltäkin on kadonnut tai varastettu. Pieni kohu syntyi, kun jotkut miehet olivat viheltäneet naisille – maailmanlopun alkua.

Yleisönosastoilla ja etenkin niin kovin suosituilla tekstiviestipalstoilla alkoivat pian kukkia kriittiset viestit. Pakolaisten raha-asiat tuntuvat kaihertavan monia.

Eräs pikkupoika oli ihan vilpittömästi ihmetellyt, miten jotkut vielä trullittelevat, vaikka pääsiäisestä on monta viikkoa. Mistäpä hän olisi voinut tietää, että jotkut kulkevat hunnut päässä kaikkina vuodenaikoina.

Eräänä aurinkoisena iltapäivänä jouduin itsekin todistamaan kummallista näytelmää kirjaston edessä. Paikallinen naispuolinen seniorikansalainen oli lähtenyt ulkoiluttamaan rollaattoriaan. Liekö hetken mielijohteesta vai pitkällisen harkinnan seurauksena hän päätti ryhtyä sättimään penkillä kaikessa rauhassa istuneita turvapaikanhakijoita, nuoria miehiä.

Ongelman syykin selvisi lopulta. Rouva oli pahastunut siitä, että miehet lähettivät kännyköillä tekstiviestejä, sillä hänellä itsellään ei ollut kännykkää. Ilmeisesti matkapuhelin oli hänen arvionsa mukaan jonkinlainen luksustavara, jollaista pakolaisella ei saisi olla hallussaan.

Tuskin hän kuitenkaan ihan kaikille kännykänomistajille tapaa räyhätä, tai muuten taitaisi aika kiirettä pitää.

Rouvan käytökselle on oikein erityinen nimikin, rasismi. Onneksi syyttelyn kohteeksi joutuneet miehet olivat tätä seniorikansalaista fiksumpia eivätkä olleet moksiskaan. Luultavasti he ovat kokeneet elämänsä aikana pahempiakin kolhuja.

Jostakin ihmeen syystä näissä ulkomaalaisasioissa kansalaiset ovat hämmästyttävän rohkeita ilmaisemaan mielipiteitään. Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi olisi vain toivottavaa, että mieltä osattaisiin purkaa oikeilla foorumeilla.

Esimerkiksi näin vaalien alla potentiaalisia päätöksentekijöitä kiertelee taajaan kaikenlaisilla parkkipaikoilla ja toreilla: he kuuntelevat mielellään äänestäjien mielipiteitä. Ja he ovat juuri ovat niitä, jotka pakolaisia koskevista ja monista muista asioista päättävät ja vastaavat.

On varmasti ihan hyvä ja tarpeen, että maahanmuutosta keskustellaan lehtien palstoilla ja politiikassa. Mieluummin siellä kuin ruohonjuuritasolla kylän raitilla.

YLE: Helsingin koulut eriytyvät voimakkaasti

YLE:
Helsingin koulut eriytyvät voimakkaasti
19.5.2009

Maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät entistä enemmän tiettyihin kouluihin Helsingissä. Tutkija Anna-Leena Riitaojan mukaan syynä on paitsi asuinalueiden jakautuminen maahanmuuttajien ja pääväestön kesken, myös vanhempien tekemät valinnat.

Jos sekä sosioekonomisesti vähäosaiset ihmiset että maahanmuuttajataustaiset keskittyvät samoille asuinalueille, on tutkijan mukaan vaarana sekä alueiden että koulujen eriarvoistuminen ja syrjäytyminen.

Riitaojan mielestä uhka voi kuitenkin muuttua mahdollisuudeksi, kunhan opettajille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua monikulttuurisuusasioissa ja luokkakoot pidetään riittävän pieninä.

-Näillä lapsilla, jotka tällaisessa ympäristössä on kasvaneet, on sisäsyntyinen mahdollisuus nähdä maailma eri tavalla ja kasvaa globaaliympäristöön. Paljon on myös kiinni siitä miten näitä kouluja resurssoidaan.

Ilmiö tuttu maailmalta

Riitaoja tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselle aiheenaan alueellisen eriytymisen heijastuminen peruskoulujen monikulttuurisuuskasvatukseen Helsingissä.

Hän sai kimmokkeen tutkimukselleen maantieteilijä Hille Koskelan 2000-luvun alussa tekemästä havainnosta, että Helsingissä on niin sanottuja monikulttuurisuustaskuja. Näillä suomen- ja ruotsinkielisten ympäröimillä alueilla asuu huomattavan paljon vieraskielisiä lapsia.

Riitaoja toteaa, että sama, maailman suurista kaupungeista tuttu ilmiö on nähtävissä myös Espoossa ja Vantaalla.

Helsingissä keskiarvotilastojen mukaan vielä vieraskielisten lasten ja asukkaiden määrät melko pieniä, mutta asuinalueiden ja koulujen välillä on suuriakin eroja.

Jos päättäjät pitävät kehitystä kielteisenä, muistuttaa Riitaoja, että siihen on mahdollisuus puuttua kaupunkipolitiikalla ja asuinalueiden tasapuolisella suunnittelulla.

HS: Wallin julisti rkp:n perussuomalaisten vastavoimaksi

Helsingin Sanomat:
Wallin julisti rkp:n perussuomalaisten vastavoimaksi
16.5.2009

Iltalehti:
Wallin arvostelee muita puolueita pujottelusta

YLE Uutiset:
Wallin arvosteli perussuomalaisia
Soini jatkaa perussuomalaisten johdossa

Cronberg: Vihreät on perussuomalaisten vastavoima

MTV3:
Soini jatkoon yksimielisesti

Ilta-Sanomat:
Soini tuohtui keskustan syytöksistä

HBL:
Wallin utlyser framtidsmöte om SFP
SFP vill vara Sannfinländarnas motpol
SFP återvalde Wallin
Halla-aho vill in i riksdagen

Verkkouutiset:
"Perussuomalaiset valehtelevat äänestäjille"
17.5.2009

Uusi Suomi/STT:
Halla-Aho ja kumppanit säikäyttivät: Perussuomalaiset tiukentavat jäsenehtojaan

Helsingin Sanomat/STT:
Perussuomalaiset haluaa vastedes riveihinsä vain "hyvämaineisia"

MTV3/STT:
Perussuomalaiset ei halua "huonomaineisia"

Aamulehti:
Perussuomalaisten peukku nousi Timo Soinille ja Jussi Halla-aholle

Ilkka:
Perussuomalaiset tiukensivat jäsenkriteereitään


Helsingin Sanomat:

Seinäjoella kokoustaan pitävät perussuomalaiset saivat pahiksen roolin, kun puheenjohtaja Stefan Wallin lauantaiaamuna avasi ruotsalaisen kansanpuolueen puoluekokouksen Helsingissä.

Wallin julisti, että jos EU-vaalien vastakkainasetteluinnossa rkp:ta halutaan pitää perussuomalaisten "ehdottomana vastavoimana", rkp on "enemmän kuin mielellään tämä selkeä vaihtoehto koko Suomen kansalle".
[...]
Hänen varsinainen moitteensa kohdistui kuitenkin siihen, että perussuomalaiset "ratsastaa muukalaisvihamielisyydellä ja lietsoo sitä".

Puolueen kieltäytyminen allekirjoittamasta rasisminvastaista vetoomusta on "yhtä tärkeää kuluttajavalistuksena kuin pelottavana taktiikkana", Wallin sanoi.

"Rkp ei koskaan käytä perustavia käsityksiä ihmisten samanarvoisuudesta tai kanssaihmisten humanitääristä hätää pelinappuloina saadakseen etua poliittisessa pelissä", Wallin ilmoitti ja sai puoluekokoukselta raikuvat aplodit.

Wallin varoitti äänestäjiä myös kristillisdemokraateista, koska se on vaaliliitossa perussuomalaisen kanssa ja ääni yhdelle puolueista voikin olla ratkaiseva toiselle.

Iltalehti:

RKP valmis taisteluun perussuomalaisten kanssa monikulttuurisuus-, maahanmuutto- ja kielikysymyksissä.

Ruotsalainen kansanpuolue hakee nostetta EU-vaalikampanjalleen siten, että puolue asettautuu perussuomalaisten vaihtoehdoksi monikulttuurisuus-, maahanmuutto- ja kielikysymyksissä.

RKP:n puheenjohtaja kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin arvosteli lauantaina nimeltä mainitsematta muita puolueita yrityksestä pujotella perussuomalaisten kantojen kanssa. Niissä saatetaan hänen mielestään ehkä ajatella, että perussuomalaisten kantojen takana olevat virtaukset ohjautuvat omiinkin osoitteisiin, jos pysyttäydytään "maton alla".

- RKP ei pysy maton alla mitä tulee perustaviin arvoihin, kuten ihmisten tasa-arvoon, monikulttuurisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja moniarvoisuuteen, Wallin sanoi Helsingissä alkaneessa puoluekokouksessa.
[...]

YLE Uutiset:

[...]
Puoluekokouksen järjestäjät olivat etukäteen huolissaan Jussi Halla-ahon villeimpien kannattajien käyttäytymisestä ja varasivat paikalle poikkeuksellisen paljon järjestysmiehiä. Kokous on sujunut ilman ongelmia.
[...]

---

RKP:n puheenjohtaja, kulttuuriministeri Stefan Wallin arvosteli puoluekokouksessa kovin sanankääntein Seinäjoella parhaillaan kokoontuvia perussuomalaisia.

Helsingissä pitämässään linjapuheessa Wallin arvosteli kovin sanankääntein perussuomalaisia ulkomaalaisvihamielisyydellä ratsastamisesta.

Wallin paheksui myös sitä, että perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei viime kuussa allekirjoittanut vetoomusta, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat sitoutuvat torjumaan rasistisia ilmiöitä tulevissa EU-vaaleissa.
[...]

Ilta-Sanomat:

Vihreiden väistyvä puheenjohtaja Tarja Cronberg kuvaa puoluettaan perussuomalaisten vastavoimaksi IS:n haastattelussa Jyväskylässä.

Myös Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin julisti puolueensa perussuomalaisten vastavoimaksi tänään Helsingissä.

Perussuomalaiset pitävät omaa puoluekokoustaan samaan aikaan Seinäjoella.

- Vihreät on aina ollut erittäin maahanmuuttoystävällinen puolue. Uskon, että jos vieraita ei kohdella hyvin, Suomen arvostus kansainvälisesti romahtaa. Nämä kaksi asiaa ovat suoraan verrannollisia toisiinsa, Cronberg pohtii.

Esimerkiksi Nokia on todennut, että yritys ei tuo ainoatakaan työpaikkaa paikkakunnalle, jossa maahanmuuttajia kohdellaan huonosti, hän huomauttaa.

- Ei voida erottaa toisistaan humanitäärisistä syistä maahan tullutta pakolaista tai yliopiston ulkomaalaista professoria. Molemmilla on lapsia, jotka joutuvat kohtaamaan aggressioita, väkivaltaa ja tönimistä kaduilla.

Cronberg toteaa, että esimerkiksi Tanskan vaikutusvalta heikkeni kansainvälisesti, kun hallitus joutui tukeutumaan äärioikeistolaiseen Tanskalaiseen kansanpuolueeseen (DF).

EU-ehdokkaana oleva Cronberg poseeraa puolueen vaalijulisteessa kebab-annoksen kanssa. Todellisuudessa Cronberg ei ole koskaan syönyt kebabia.

- Olen lihansyöjä, mutta enimmäkseen syön riistaa kotona Teerisaaressa. Julisteella otetaan kantaa juuri puolueen maahanmuuttopolitiikkaan, Cronberg selostaa.

MTV3:

Perussuomalaisten puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Timo Soini. Valinta oli Seinäjoen puoluekokouksessa yksimielinen.

Perussuomalaiset nostaa keskeiseksi eurovaaliteemakseen hallituksen maahanmuuttopolitiikan arvostelemisen. Soini ilkkui kokoomuksen kääntäneen takkinsa maahanmuuttopuheissaan vaalitaktisista syistä.
[...]

Ilta-Sanomat/STT:

[...]
Soini myös vastasi syytöksiin perussuomalaisten kielteisyydestä maahanmuuttajia kohtaan. Hän sanoi, että turvapaikanhakijoiden määrän kovassa kasvussa kypsyy ongelma, jonka perään on uskallettava kysyä.

Verkkouutiset:

Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakankaan mukaan perussuomalaiset johtavat äänestäjiä törkeästi harhaan Euroopan parlamentin vaalien alla.

- Timo Soinin on kerrottava suomalaisille, mitä mieltä hän oikeasti on Suomen linjasta Euroopan unionissa. Soini on kääntänyt takkiaan niin tiuhaan, että perussuomalaisten omat ehdokkaatkaan eivät pysy perässä. Perussuomalaisten linja tämän päivän tiedoilla on EU:n maatalouspolitiikan alasajo ja päätösvallan siirtäminen Brysseliin.

Rantakangas viittaa mm. MTV3:n eurovaalikyselyyn, jonka mukaan suuri osa Euroopan parlamenttiin ehdolla olevista perussuomalaisista kannattaa EU:lle yhteistä puolustusta ja pakolaispolitiikkaa. Ehdokkaiden enemmistö vastaa näihin asioihin selvästi puolueen virallisen linjan ja puheenjohtaja Soinin näkemysten vastaisesti.
[...]
- Viime vuosina perussuomalaiset ovat tuoneet eduskuntaan huumekoirat haistelemaan erään kansanedustajansa työhuonetta ja rikospoliisit selvittämään eduskuntaryhmänsä kavallusepäilyä. Lisäksi perussuomalaisissa toimii selvästi rasistisia ja sovinistisia ryhmiä, kuten viime aikojen ja päivien uutiset ovat kertoneet, lataa Rantakangas.

Aamulehti:

Puoluekokouksen varjopaikoilla liikuskellut kohuvaltuutettu Jussi Halla-aho sai tunnustusta vanhoilta smp:läisiltä perussuomalaisten puoluekokouksessa Seinäjoella.

- Halla-aho on edelläkävijä, joka panee itsensä likoon, Halla-ahon tekstejä netistä seuraillut kajaanilainen Matti Pehkonen sanoo.

- Halla-aho teki viisaasti, kun ei lähtenyt valitsijayhdistyksen eurovaaliehdokkaaksi. Hän on oikealla asialla. Maahanmuuttajien kotouttaminen on epäonnistunut täydellisesti, tuumi smp:n entinen kansanedustaja Pentti Kettunen.

Perussuomalaiset näkyy saaneen uutta pontta maahanmuuttokritiikilleen kokoomuksen kiristyneestä linjasta.

Kokoomuksen perässähiihtoa ilkkui juhlapuheessaan yksimielisesti puheenjohtajaksi valittu Timo Soini.

Puolueen eurovaaliehdokas Vesa-Matti Saarakkala pitää kokoomuksen liikettä vaalitaktisena vetona.

Jussi Halla-aho saapui torille vähin äänin vasta, kun muut olivat sieltä jo lähteneet.

Juhlasalissa hän joutui seisomaan saapuessaan paikalle liian myöhään.

Seisominen palkittiin, sillä Soini antoi tuen uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta syytteessä olevalle tohtorille.
[...]

HBL:

[...]
Det viktigaste etappmålet är enligt Wallin att hålla partiets mandat i EU-parlamentet. Han passade på att markera avståndet till Sannfinländarna, ett nytt orosmoment i kampen om mandaten.

– Vill man i EU-valets polariseringsiver uppfatta SFP som den absoluta motpolen till Sannfinländarna, som ett parti som ger fem års garanti för hårt arbete för tolerans och mångfald, ja då är vi mer än gärna detta klara alternativ för hela Finlands folk.

Partiledaren Timo Soinis envisa vägran att underteckna den appell mot rasism som SFP tog initiativ till är inte rätt sätt att möta det mångkulturella Europa, sade Wallin, och passade på att komma med en konsumentupplysning:

– Då Sannfinländarna går i armkrok med kristdemokraterna fungerar valmatematiken också i det mest tekniska av valförbund dessvärre så, att en röst på den ena kan bli avgörande för den andra. Sannfinländarnas sätt att bespetsa sig på tillfällig politisk turism i Bryssel och göra väljarna till valboskap på partiets färd mellan politikens busshållplatser skapar en enorm kontrast till alla de partier och kandidater som utgår från en annan innebörd med politiken.

---

Det är viktigt att inte hymla med den typ av fenomen som Sannfinländarna utgör i dagens Finland, säger SFP-ordföranden Stefan Wallin.

I sitt tal under partidagen i Helsingfors i går slösade Stefan Wallin en del krut på Sannfinländarna, de etablerade partiernas gemensamma orosmoln i EU-valet.
– Vill man i EU-valets polariseringsiver uppfatta SFP som den absoluta motpolen till Sannfinländarna, som ett parti som ger fem års garanti för hårt arbete för tolerans och mångfald, ja då är vi mer än gärna detta klara alternativ för hela Finlands folk.

Kritiken väckte genast genklang på Sannfinländarnas partikongress i Seinäjoki. Wallin tar uppståndelsen med ro.
– Jag nämnde ju inte ens Timo Soini vid namn i mitt tal. Om han tar åt sig så kan man fråga sig varför. Sannfinländarna är ett parti som utger sig för att vara något annat än vad de är, de fiskar i de underströmmar som vänder sig till främlingsfientliga element.

Sannfinländarnas envisa vägran att underteckna den appell mot rasism som SFP tog initiativ till är enligt Wallin inte rätt sätt att möta det mångkulturella Europa. Wallin passade också på att komma med konsumentupplysning.
– Då Sannfinländarna går i armkrok med kristdemokraterna fungerar valmatematiken också i det mest tekniska av valförbund dessvärre så, att en röst på den ena kan bli avgörande för den andra.

---

[...]
Partiledningen fick också igen kommentera Sannfinländarnas påhopp på presskonferensen efter valet.

–Det är viktigt att vi inte hymlar. Det är vår plikt att visa att vårt parti inte kan godkänna sådant här. Jag är säker på att det bland de finskspråkiga väljarna finns de som inte uppskattar Sannfinländarnas politik. Vi kan vara ett alternativ för dem, säger Wallin.

–Soinis kampanj organiserar sådana här främlingsfientliga tankar. Jag är inte säker på att Soini behärskar situationen, det bli plötsligt legitimt att säga det som inte är legitimt, sade Torvalds.

Bertills har också fått erfara direkt främlingsfientlighet.

–I en intervju i Pohjalainen sade jag att jag stöder Thors invandrarpolitik och visst blev min mailbox full av obehaglig respons. Men visst kör Sannfinländarna också med dubbla budskap, berättar Bertills.

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen: Vihapuherikollisuus leviää ja laajenee verkossa

Sisäasiainministeriön tiedote:
Kansliapäällikkö Ritva Viljanen: Vihapuherikollisuus leviää ja laajenee verkossa
17.5.2009

YLE Uutiset:
Suomi ryhtyy tilastoimaan viharikollisuutta

Helsingin Sanomat/STT:
Poliisi alkaa seurata tarkemmin viharikollisuutta

Ilta-Sanomat/STT:
Sisäministeriö pohtii viharikoksien koventamisperusteita

YLE Uutiset:
Internet lisäsi viharikosten määrää (05:25-07:50)
31.5.2009

Viharikokset vahvistavat ennakkoluuloja, pelkoa ja vihamielisyyttä eri ihmisryhmien välillä. Internetin myötä viharikokset ovat kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan huomattavasti yleistyneet ja verkkoon on syntynyt erityisiä viharyhmiä. Ns. vihapuherikollisuus on globalisoitunut. Valtioiden rajat ylittävä kyberavaruus mahdollistaa kansallisen lainsäädännön kiertämisen ja siksi vihapuherikoksien tekijöitä on vaikea saattaa edesvastuuseen.

- Viharikoksia yhdistää se, että ne kohdistuvat yksilön kautta koko yksilön edustamaan ryhmään ja näin niiden seuraukset ovat yksilökohtaisia seurauksia laajemmat. Ne ovat usein ns. tavallisen ihmisen toiseen tavalliseen ihmiseen kohdistamaa rikollisuutta. Koska uhriksi joutumisen syynä on henkilön oma ominaisuus, kuten vammaisuus, etninen tausta tai seksuaalinen suuntautuneisuus, rikoksilta ei juuri voi suojautua, kertoi Viljanen tänään sunnuntaina 17.5 kansainvälisessä homofobian vastaisessa tilaisuudessa Helsingissä.

- Viharikokset ovat aina kulttuurisidonnaisia. Niihin liitetty kansallinen lainsäädäntö kertoo yhteiskunnan arvoista, joita halutaan suojella. Onkin aika miettiä, olisiko myös Suomen lainsäädännössä tunnistettava viharikollisuus omana lajinaan. Nykyisin lainsäädäntömme ei sitä tunnista eikä ilmiön laajuutta systemaattisesti seurata, ainoastaan rasististen rikosten osalta seuranta on jo olemassa. Rasistinen motiivi on myös rikoksen koventamisperuste, sanoi Viljanen.

Mitään muuta lähtökohtaa ei Viljasen mukaan Suomessa voi olla kuin se, että ihmisellä on oikeus aina tulla kohdelluksi tasavertaisesti seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus ei tulisi jäädä vain juhlapuheisiin. Toisten ihmisten eriarvoisen kohtelun salliva julkinen keskustelu on Viljasesta huolestuttava ilmiö.

- Homokulttuuri ei saa tämän päivän Suomessa olla vain selviytymisen kulttuuria, jossa uhkana on pelko syrjinnästä, vaan sen on oltava osa tasa-arvoisen ja perusoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan kulttuuria, Viljanen painotti.

Viharikollisuuden tilastointia kehitetään

Sisäasiainministeriö käynnistää ensimmäisen viharikollisuutta koskevan tilastojulkaisun kokoamisen tänä vuonna. Rasistiset rikokset poimitaan poliisin tietojärjestelmästä ensin ja muut viharikokset sen jälkeen, kun käsitteiden määrittely on saatu loppuun. Tavoitteena on, että tiedot kerätään jatkossa vuosittain.

Kysymys ei ole varsinaisesta tutkimushankkeesta, vaan viharikollisuutta kuvaavan tilastoinnin kehittämisestä. Kehittämistyön aikana pyritään saattamaan alulle myös poliisin rikosilmoitusjärjestelmän (Patja) kehittäminen vastaamaan paremmin rasististen ja muiden viharikosten luokittelua.

- Hankkeen loppupuolella järjestetään seminaari, jossa kehitystyön tuloksista ja mahdollisista muista uudistuksista voidaan keskustella käytännön työtä tekevien kanssa, Viljanen kertoi.

Poliisiammattikorkeakoulussa ja sisäasiainministeriön poliisiosastolla on seurattu rasististen rikosten kehitystä noin kymmenen vuoden ajan. Seuranta on perustunut rikosilmoitustietoihin. Poliisin sähköisessä rikosilmoituslomakkeessa on eräitä perusteita, joiden mukaisesti ilmoituksen vastaanottajan tulee luokitella tekemänsä ilmoitus. Yksi näistä perusteista on ollut rasismi. Rasistinen rikos on käsitteenä suppeampi kuin viharikoksen käsite.

Nyt meneillään olevan hankkeen tarkoituksena on Viljasen mukaan kehittää suomalaista rasistisen rikollisuuden tilastointia ja seurantaa laajemmaksi viharikollisuuden seurannaksi. Tärkeä osuus uuden menetelmän kehittämistä on oikeiden hakusanojen löytäminen ja testaaminen.

- Tällaisia järjestelmiä on käytössä ainakin Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Projektiryhmä on tutustunut Ruotsin käytäntöihin. Ruotsissa hakusanoja on käytössä yhteensä 265.

Viljasen mukaan on tärkeää pitää sanalista ajankohtaisena ja yhteiskunnan ilmiöiden mukaisena päivittämällä sitä tarpeen mukaan. Jos rikosilmoituksesta on havaittavissa useita vihamotiiveja, valitaan niistä tilastoitavaksi motiivi, joka selvimmin ilmoituksessa tulee esiin.

Sisäasiainministeriö on vuodesta 2008 lähtien vastannut yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten yhteensovittamistehtävistä. Tähän tehtäväalueeseen kuuluvat mm. yhdenvertaisuussuunnittelun ohjaus ja edistäminen, syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpano ja yhteistyö Euroopan unionin komission ja muiden jäsenmaiden kanssa syrjinnän torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

HS: Suomessa asuvat thainaiset usein perheväkivallan uhreja

Helsingin Sanomat:
Suomessa asuvat thainaiset usein perheväkivallan uhreja
Perheväkivalta ja lupaongelmat ajavat thainaisia maan alle
17.5.2009

YLE Uutiset:
HS: Moni thainainen elää Suomessa maan alla

Aamulehti/STT:
Lehti: Väkivalta ajaa thainaisia maan alle

MTV3/STT:
Sadat thainaiset seksityöläisenä Suomessa

Ilta-Sanomat/STT:
HS: Väkivalta ajaa thainaisia maan alle

Helsingin Sanomat:
Holmlund ja Thors kaipaavat järjestöiltä apua thainaisille
21.5.2009

Sisäministeriön poliisiosasto laatii toukokuun loppuun mennessä paikallispoliisille ohjeet perheväkivaltaa kohdanneiden thaimaalaisten naisten auttamiseksi.

Samaan aikaan tarvitaan myös entistä tehokkaampia kotouttamistoimenpiteitä muualla yhteiskunnassa, sanoo poliisin vt. lupahallintopäällikkö Minna Gråsten.

Suomessa elää perheväkivallan uhreina tai seksityöläisinä satojen thainaisten joukko, jonka on pudonnut suomalaisen yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle.

Tämä selviää sisäministeriön maahanmuutto-osaston vasta valmistuneesta thainaisten kotouttamistoimenpiteistä sisältävästä raportista.

Maahanmuutto-osaston mukaan juuri poliisin lupakäytännöissä osoittama inhimillisyys sekä herkkyys puuttua perheväkivaltaan voisi estää naisten ajautumisen hierontapaikkojen seksityöläisiksi. Myös vähemmistövaltuutettu on jättänyt samasta asiasta poliisille kirjelmän jo viime syksynä.

Thaimaalais-suomalaisissa perheissä perheväkivalta on yleistä, eivätkä naiset uskalla erota, koska pelkäävät menettävänsä oleskelulupansa, varsinkin jos heillä on lapsia. Niinpä he joko kärvistelevät avioliitossa tai pakenevat maan alle, usein hierontapaikkojen seksityöläisiksi.

Jotkut naiset käyvät hierontapaikoissa ansaitsemassa lisävaroja jo avioliitossa ollessaan. Naiset haluavat auttaa Thaimaassa asuvia sukulaisiaan, mutta suomalaiset miehet eivät aina ymmärrä rahan tarvetta.
______________

YLE Uutiset:

Thaimaasta Suomeen tulleista naisista jopa puolet elää "maan alla" yhteiskunnan suojaverkkojen ulkopuolella, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Lehti lainaa sisäministeriön tuoretta raporttia, jonka mukaan sadat thainaiset elävät joko väkivaltaisen miehen armoilla tai seksityöläisinä.

Kaikkiaan thainaisia on Suomessa 800 - 1 200, ja moni elää ilmeisesti tyytyväistä kotirouvan elämään, lehti toteaa. Sadat thainaiset kuitenkin joutuvat kärsimään perheväkivaltaa tai työskentelemään seksityöläisinä hieromalaitoksissa. Joka kymmenennellä naisista ei ole vakituista asuntoa ja osalla heistä ei ole edes oleskelulupaa.

Sisäministeri Anne Holmlund (kok.) pyysi kaksi vuotta sitten nousseen hieromalaitoskohun jälkeen selvitystä siitä, mitä thainaisten aseman parantamiseksi voisi tehdä. Thainaisten sopeutumista koskevan tuoreen raportin kirjoittaja, ylitarkasta Tiina Pesonen toteaa, että vieläkään ei tiedetä, kuinka moni on aidosti syrjäytynyt.

Avioliiton kautta tulleet eivät pääse mukaan virallisiin kotouttamistoimiin ja usein puolisot jopa tahallisesti estävät vaimojaan sopeutumasta, raportissa todetaan.

Raportin mukaan perheväkivalta on thaimaalais-suomalaisissa perheissä yleistä. Se on myös yksi syy, miksi thainaisia päätyy seksitöihin. Naiset pelkäävät erota, koska pelkäävät menettävänsä oleskelulupansa. Mieluummin he menevät maan alle.

Naiset eivät raportin mukaan yleensä tiedä, että eron jälkeen uuden oleskeluluvan voi saada lasten tai muiden painavien inhimillisten syiden perusteella.

Raportissa ehdotetaan, että jos poliisi toimisi pontevammin ja auttaisi perheväkivaltaa kohdanneita naisia saamaan sekä apua että uuden oleskeluluvan, naiset eivät ehkä päätyisi seksityöläisiksi.

Helsingin Sanomien mukaan sisäministeriön poliisiosasto laatii toukokuun loppuun mennessä paikallispoliisille ohjeet perheväkivaltaa kohdanneiden thaimaalaisten naisten auttamiseksi. Poliisin vt. lupahallintopäällikön Minna Gråstenin mukaan samaan aikaan tarvitaan myös entistä tehokkaampia kotouttamistoimenpiteitä muualla yhteiskunnassa.

HS: Helsingin kaupunginjohtaja haluaa kieltää kerjäämisen

Helsingin Sanomat:
Helsingin kaupunginjohtaja haluaa kieltää kerjäämisen
16.5.2009

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toivoisi, että kerjääminen kiellettäisiin lailla.

Helsingin Sanomiin tekemässään kirja-arviossa Pajunen myös haikailee vanhoja kaupungin järjestyssääntöjä, joissa kerjääminen oli usein kielletty.

Monet kaupunkilaiset ovat johtajansa linjoilla. Kerjäämisen sanotaan muuttuneen entistä aggressiivisemmaksi.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) ei innostu lakiehdotuksesta: "Rikoslain pitää olla viimekätinen keino."

Poliisi puolestaan ei tyrmäisi ajatusta. Valvontakin olisi viranomaisten mukaan mahdollista.

Sosiaaliviraston "Rom po drom - romanit tiellä" -projektin puheenjohtaja Jarmo Räihä huomauttaa, että rahaa antamalla ei ratkaista kerjäläisten ongelmia.

Helsingin keskustassa näkyy päivittäin kolmisenkymmentä kerjäävää romania, joista useimmat ovat kotoisin Romaniasta.

Samalla kun kerjäläisten käytös on muuttunut aggressiivisemmaksi, myös helsinkiläisten asenteet ovat muuttuneet kovemmiksi.

"Useat kerjäävistä eivät hahmota suomalaisten oman henkilökohtaisen tilan reviiriä ja voivat tunkea siksi liian lähelle", sanoo Diakonissalaitoksen projektipäällikkö Tuomo Leinonen.

YLE: Kokoomus tiukentaisi turvapaikkasääntöjä

YLE Uutiset: Kokoomus tiukentaisi turvapaikkasääntöjä 15.5.2009
TV-uutiset 18:00 (08:40-10:50)
Uusi Suomi: Nyt kokoomuskin haluaa tiukennuksia maahanmuuttoon
Ilta-Sanomat: Kokoomus lyhentäisi turvapaikkajonoja
Aamulehti/STT: Kokoomus haluaa turvapaikanhakijat ikätestiin
Thors tahtoo kokoomukselta malttia pakolaiskeskusteluun
Kokoomus koukkaa kohti perussuomalaisia
Helsingin Sanomat/STT: Kokoomus haluaa eroon perusteettomista turvapaikanhakijoista

Kokoomuksen tiedote: Satonen: Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen

Arto Satosen Maahanmuuttotyöryhmän Väliraportti (.doc)
Arto Satosen blogi: Kokoomuksen maahanmuuttopolitiikasta 19.5.2009

Kokoomus haluaa tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa. Tavoitteena on saada turvapaikkahakemusten määrä laskuun karsimalla perusteettomia hakijoita. Kokoomus esittää muun muassa ikätestauksen kirjaamista lakiin ja entistä tiukempaa suhtautumista perheiden yhdistämiseen.


Kokoomuksen maahanmuuttopoliittinen työryhmä esitteli tänään raporttinsa turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta. Siinä vaaditaan lukuisia tiukennuksia nykyiseen käytäntöön.

-Tavoitteena on saada turvapaikkahakemusten määrä laskuun perusteettomia hakijoita karsimalla, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) linjaa.

Hänen mukaansa riman nostaminen hyödyttää niitä, jotka ovat oikeasti turvapaikan tarpeessa.

-Näin resursseja vapautuu turvapaikan saaneiden tehokkaaseen kotouttamiseen, Satonen perustelee.

Houkuttelevat etuudet pois

Kokoomus haluaa karsia suomalaisesta järjestelmästä ne etuudet, jotka puolueen mielestä tekevät Suomesta naapurimaita houkuttelevamman kohteen turvapaikanhakijoille.

Puolue vaatii ikätestauksen kirjaamista lakiin ja entistä tiukempaa suhtautumista perheiden yhdistämiseen. Lisäksi kokoomus harkitsisi toimeentulotuen poistamista vastaanottokeskuksissa asuvilta nuorilta. Puolueen mielestä turvapaikanhakijoille annettava käteinen raha on omiaan houkuttelemaan Suomeen perusteettomia turvapaikanhakijoita.

Kokoomus toivoo myös, että maahanmuuttohallinnon rahat irrotettaisiin budjettikehyksestä. Niin voitaisiin vastata nopeammin turvapaikkahakemusten lisääntymiseen.

-Suomeen pitää voida jäädä siksi, että on oikeutettu turvapaikkaan eikä siksi, ettei asiaa ole ehditty käsitellä ajoissa, puolueen maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja Arto Satonen sanoo.

Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa selvästi viimeksi kuluneen vuoden aikana.
____________________________

Kokoomuksen tiedote:

Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttopoliittisen työryhmän mielestä lainsäädännön, turvapaikkaprosessin kehittämisen ja resursoinnin tulee lähteä kansainvälistä suojelua aidosti tarvitsevan ihmisryhmän tarpeista.

"Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on saatava taittumaan perusteettomien hakemusten määrää vähentämällä. Kun rima on saatu oikealle tasolle ja käsittelyprosessi ripeämmiksi, vapautuvat resurssit on kohdennettava turvapaikan saaneiden tehokkaaseen kotouttamiseen", kansanedustaja Arto Satonen vaatii. Järkeistämisen on syytä lähteä Suomen turvapaikkapolitiikan yhdenmukaistamisesta muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa.

Työryhmän mielestä kotouttamispalveluita tulisi saada yhdeltä luukulta. Palveluiden tulisi olla kaikkien saatavilla ja kieliopinnot olisi syytä tuoda osaksi työelämää. Erityishuomio on kohdistettava myöhään maahan tulleisiin nuoriin, joiden koulutustarpeet ovat moninaiset. Myös kolmannen sektorin hankkeiden tukeminen on oiva tapa auttaa maahanmuuttajanuorten kotoutumista. Tämän lisäksi lapsiaan kotona hoitavat maahanmuuttajanaiset, jotka eivät ole työttömiä työnhakijoita, on saatava kotouttamisohjelman piiriin.

Työryhmä linjaa, että turvapaikanhakijoiden määrän vaihtelun vuoksi maahanmuuttohallinnon varat olisi syytä erottaa budjetin menokehyksen ulkopuolelle seuraavalla vaalikaudella. "Suomeen pitää saada jäädä siksi, että on oikeutettu turvapaikkaan eikä siksi, että asiaa ei ole ehditty käsitellä määräajassa", Satonen muistuttaa.

Muita työryhmän esityksiä ovat ikätestauksen kirjaaminen lakiin sekä perheenyhdistämisen ulottaminen vain ydinperheeseen. Yksin tuleen nuoren kohdalla perheen yhdistämisprosessin saisi käynnistää vain alaikäinen. Lisäksi yksin tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan kohdalla, tulisi ensisijaisesti kartoittaa mahdollisuutta yhdistää perhe lähtömaahan pohjoismaisten käytäntöjen mukaisesti.

Lisätietoja:

Työryhmän puheenjohtaja Arto Satonen, gsm 050 511 3110, arto.satonen@eduskunta.fi

Työryhmän sihteeri Anna Anttinen, gsm 040 759 7883, anna.anttinen@eduskunta.fi
___________________________

Aamulehti:

Raportti: Kokoomus kiristäisi Suomen ja yhtenäistäisi pohjoismaiden turvapaikkapolitiikkaa

Kokoomus jatkaa reipasta askeltamista maahanmuuttopolitiikan kritiikin ohuella jäällä. Perjantaina puolue julkisti väliraportin, jossa vaaditaan Suomen turvapaikkapolitiikan kiristämistä.

Kokoomuksen maahanmuuttotyöryhmää vetävä Arto Satonen arvelee, että hakijoiden määrän kasvu taittuisi karsimalla perusteettomia turvapaikkahakemuksia.

Hakemusten käsittelyä sekä palautuksia pitäisi nopeuttaa ja kotouttamisesta tulisi tehdä tehokkaampaa ottamalla kieliopinnot osaksi työelämää. Lakiin pitäisi kirjata alaikäisten ikätestit.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) epäilee, että ruiskukkapuolue vääntää maahanmuuttoasioita liiaksi rautalangasta.

- Ovatko he ryhtyneet myöskin vähän yksinkertaistamaan asioita? Maltti olisi valttia tässä tilanteessa. Meidän hakijalukumme ovat aivan eri luokkaa kuin Ruotsilla ja Norjalla, Thors sanoo.

Kokoomus ilmoittaa tavoitteeksi turvapaikkapolitiikan yhtenäistämisen muiden pohjoismaiden kanssa. Thors muistuttaa, että Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa 4 000 henkilöä. Ruotsissa luku oli 24 000 ja Norjassa 14 000.

- Pitäisi olla vähän suhteellisuudentajua. Suomessa hakijoiden määrä on lähtenyt laskuun, Thors sanoo.

Satonen sanoo Ruotsin vetäneen pakolaispolitiikassa omaa linjaansa. Ruotsin lakien tiukennukset ovat lisänneet painetta Suomessa. Tiukennuksista Satonen ottaisi oppia Suomeen.

Kokoomus rajaisi perheenyhdistämiset ydinperheeseen. Nykyään myös kasvattilapset voivat tulla perheen mukana Suomeen. Lisäksi alaikäisenä maahan tulleet aikuiset voivat yhdistää lähiperheensä.

Suomeen on pelkästään Somaliasta tulossa seuraavan parin vuoden sisällä perheenyhdistämisten kautta 3 000-4 000 ihmistä.

- Enimmillään yhden perheenyhdistämisen kautta on tullut 42 ihmistä Suomeen. Maahan tullessa olisi ilmoitettava oikeat perheenjäsenet eikä vasta jälkeenpäin, Satonen sanoo.

Ex-sisäministeri Kari Rajamäen (sd) mukaan hakemusten käsittelyaikojen piteneminen kolmesta kuukaudesta vuoteen lisää kustannuksia miljoonilla euroilla vuodessa. Maahanmuuttovirasto on saanut lisää henkilökuntaa, mutta vielä ei tiedetä riittääkö se.

- Maahanmuuttopolitiikan pitää olla sellaista, että kansalaiset sen hyväksyvät. Nyt niin ei ole. Meillä on Suomessa sotkettu laittomat ja lailliset turvapaikanhakijat keskenään, Rajamäki suomii.

Sisäministeriö on laatimassa selvitystä siitä, onko Suomessa erityisiä vetovoimatekijöitä, jotka houkuttavat turvapaikanhakijoita maahan. Raportin pitäisi valmistua kesän kynnyksellä.

Fakta: Hakijoiden määrä on hieman taittunut

Viime vuoden elokuusta lähtien kasvanut turvapaikanhakijoiden jono tasaantui hieman huhtikuussa 2009.

Tulijoiden kuukausittainen määrä putosi ensimmäistä kertaa alle 400:n sitten elokuun 2008.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kokonaiskustannukset olivat lähes 36 miljoonaa euroa vuonna 2008.

Yksi turvapaikanhakija maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 14 000 euroa vuodessa.

Toni Viljanmaa

Aamulehti, Helsinki

---

Kokoomus ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) ovat nokitelleet viime syksystä lähtien. Syksyllä kokoomuksen nuoret vaativat Thorsin eroa, koska tämä oli liian vapaamieliseksi haukutun maahanmuuttolain kätilö. Kokoomus oli hallituspuolueena lain takana, mutta puolueen kansanedustajat olivat keskeisessä osassa korjaamassa lakia kireämmäksi.

Huhtikuussa Thors ojensi Ben Zyskowiczia (kok) pelisääntöjen rikkomisesta. Zyskowicz oli arvellut eduskunnassa, että Thorsilla on asenneongelma, kun turvapaikkahakemusten jonoa ei saada purettua.

Rkp:n kansanedustaja Håkan Nordman myöntää, että hallituspuolueiden asenteissa on eroa.

- Minua yllättää, että kokoomus on nostanut profiiliaan tällä tavalla. Ei mikään puolue ole samalla lailla julkisuudessa kyseenalaistanut nykyistä linjaa. Vasemmistoliitto, sdp ja vihreät ovat olleet varsin ymmärtäväisiä.

Nordman ei ole huolissaan turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta. Häntä arveluttaa se, että Suomesta leviää maailmalle kuva maahanmuuttokielteisenä maana.

- En pelkää tilannetta, kuten kokoomus nyt tekee. Tärkeintä on, että yhteiskunta pystyy edesauttamaan kotouttamista. Vaikeudet kotiutua ympäristöön johtuvat osittain siitä, ettei tueta tarpeeksi.

Perussuomalaisten Pirkko Lernerille kokoomuslaisten kriittisyys ei tule yllätyksenä. Hän pitää kokoomuslaisille tyypillisenä, että vahditaan kärppänä kustannuksia, joita maahanmuutostakin aiheutuu.

- Tämä on taloudellisesti iso kysymys, josta on vasta nyt päästy keskustelemaan. Aiemmin asiasta ei kehdattu puhua, koska puhe sekoitettiin aina rasismiin, Lerner sanoo.

Toni Viljanmaa

Aamulehti, Helsinki

Iltalehti: Vauva kaapattiin keskellä päivää Helsingissä

Iltalehti:
Vauva kaapattiin keskellä päivää Helsingissä
15.5.2009

Ilta-Sanomat:
Rikospoliisi selvittää outoa vauvan sieppausväitettä

Helsingin Sanomat:
Vauva yritettiin siepata kadulta Helsingissä

Taustaa:

Mediaseuranta:
Ilta-Sanomat/STT: Rasistisesti käyttäytynyt mies töni 8-vuotiaan tytön ulos junasta
13.5.2009


Isoäiti taisteli vastaan, kun kolme miestä vei vaunuissa nukkuvan pikku-Miisan.

- Anna minulle kaunis lapsi, anna minulle kaunis lapsi, tuntematon mies hokee ja yrittää riistää vaunut, joissa lapsenlapsi nukkuu.

Tällaista isoäiti ei voinut kuvitella tapahtuvan, kun lähti viettämään keväistä päivää keskiviikkona tyttärensä ja lapsenlapsiensa kanssa Helsingin keskustaan.

Hetkeä aiemmin 57-vuotias isoäiti oli odottamassa Aleksanterinkadulla tytärtään ja tämän 5-vuotiasta poikaa.

Kolme siistinoloista, tummaa miestä käveli tuomiokirkon suunnasta ja pysähtyi vaunujen kohdalle. Mummon yllätykseksi noin kolmikymppiset miehet laskivat yhtäkkiä vaunujen kuomun alas ja ottivat valokuvan nukkuvasta Miisasta.

Kaikki tapahtui hetkessä. Ennen kuin isoäiti ehti tajuta, mitä tapahtuu, miehet alkoivat työntää vaunuja vauhdilla kohti Mannerheimintietä.

Parinkymmenen metrin kamppailun jälkeen miehet ilmeisesti huomasivat kadun toisella puolella olleet vartijat. Miehet pelästyivät ja lähtivät juoksemaan kohti Mannerheimintietä, ilman vaunuja ja Miisaa.

Tapausta tutkivan Helsingin poliisin mukaan kyseessä on yksittäistapaus.

Kaappaajien henkilöllisyydestä ei ollut vielä torstaina tietoa.

Lue päivän Iltalehdestä (15.5.2009), millaisen hurjan kamppailun isoäiti kävi kaappaajien kanssa.
______________________

Ilta-Sanomat:

Helsingin rikospoliisi myöntää, että sillä on selvittelyssä outo tapahtumasarja, jossa kolmen miehen väitetään yrittäneen viedä isoäidiltä vaunut, jossa oli pieni lapsi.

- Juttua tutkitaan vapauden riistona, kertoi rikoskomisario Arto Karalahti Ilta-Sanomille perjantaina.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

- Väitteen mukaan kolmikko olisi riistänyt lastenvaunut ja kuljettanut niitä kymmenen metriä, ennen kuin he luopuivat väitetystä sieppausaikeesta, sanoo Karalahti.

Tapaus sattui Helsingin Aleksanterinkadulla keskiviikkona puolen päivän jälkeen. Lapsen äiti oli kaupassa ja isoäiti ulkona pikkutytön kanssa.

- Toistaiseksi mikään ei ole tukenut kertomusta, huomautti Karalahti.

- Emme ole löytäneet tähän mennessä tapahtumalle yhtään silminnäkijää ja kertomuksissa mainitut vartijat eivät ole raportoineet mitään asiasta työnantajalleen. Selvittely kuitenkin jatkuu.

Poliisi pyrkiikin löytämään vartijat, jotka lehtiuutisen mukaan pelästyttivät ulkomaalaisperäiset sieppaajat.

Rikospoliisi toteaa, ettei mistään valvontakamerasta ole toistaiseksi löytynyt taltiointia lastenvaunujen sieppaamisesta. Tälläkin rintamalla jatketaan selvittelyjä, Karalahti huomautti.

Lasten sieppaamiset ovat Suomessa äärettömän harvinaisia.
________________________

Helsingin Sanomat:

Helsingin rikospoliisi tutkii tapausta, jossa kolmen miehen kerrotaan yrittäneen siepata vaunuissa nukkunut pikkuvauva aivan kaupungin ydinkeskustassa Aleksanterinkadulla. Tapaus sattui keskiviikkona puolen päivän jälkeen.

Rikoskomisario Arto Karalahden mukaan poliisi on toistaiseksi vauvaa vahtineen isoäidin kertomuksen varassa. Karalahti kertoi perjantaina, että alueella olevista valvontakameroista ei ole ollut tutkinnassa apua.

Vauvan isoäiti kertoi Iltalehdelle, että kolme tummaihoista miestä yritti viedä lapsen vaunuineen Dinsko -kenkäliikkeen liepeiltä.

Isoäidin mukaan Tuomiokirkon suunnasta saapuneet miehet laskivat yllättäen vaunun kuomun ja ottivat kuvan vauvasta. Tämän jälkeen miehet lähtivät työntämään vaunuja kovaa vauhtia Mannerheimintien suuntaan.

Vaunuissa roikkuneen isoäidin mukaan miehet keskeyttivät aikeensa pelästyttyään ilmeisesti kadun toisella puolella olleita vartijoita.

Päiväunilla ollut vauva ei herännyt tilanteessa. Vauvan äiti ja isoveli olivat tapauksen sattuessa ostoksilla.

Karalahti ei muista, että poliisi olisi joutunut selvittämään vastaavia tapauksia aiemmin. Poliisi tutkii asiaa yksittäistapauksena.

Epäiltyjen tuntomerkit ovat hatarat. Isoäidin mukaan he olivat noin kolmikymppisiä ja yksi puhui suomea murtaen.

Poliisi pyytää tapauksen silminnäkijöitä soittamaan virka-aikana numeroon 071 877 5409. Virka-ajan ulkopuolella päivystää poliisin vihjepuhelin numerossa (09) 189 5189.

Etelä-Saimaa: Turvapaikanhakijoita vihitään löysin perustein

Etelä-Saimaa:
Turvapaikanhakijoita vihitään löysin perustein
15.5.2009

Hyvinkään maistraatti vihkii turvapaikanhakijoita jopa ilman henkilöllisyystodistusta. Hyvinkään maistraatti on saanut kansainvälistäkin huomiota löysin perustein tapahtuvista turvapaikanhakijoiden vihkimisistä. Hyvinkäälle on hakeutunut monien vuosien ajan vihittäviä, joita ei muissa maistraateissa ole suostuttu vihkimään puutteellisten asiakirjojen vuoksi.

Turvapaikka-asioita käsittelevän Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Lappeenrannasta sanoo asian käyneen ilmi esimerkiksi turvapaikanhakijoille tehdyistä haastatteluista. Hyvinkäällä on käynyt vihillä turvapaikanhakijoita myös Etelä-Karjalasta.

Löperö vihkimispolitiikka on Hyvinkäällä henkilöitynyt maistraatin päällikköön Pentti Ristikankaaseen. Ristikangas tunnustaa, että maistraatin muut henkikirjoittajat eivät ole ollenkaan samoilla linjoilla hänen kanssaan.

Närää aiheuttanutta asiaa pyöritteli käsissään muun muassa ministeriöiden ja maistraattien edustajista koostunut työryhmä, joka sai loppuraporttinsa valmiiksi jo 2007. Raportti makaa vieläkin oikeusministeriössä.

Aika hoitanee ongelman, sillä Ristikangas on jäämässä pian eläkkeelle

Kuvateksti:
Hyvinkään maistraatti on suosittu vihkipaikka, koska sen henkikirjoittajat vihkivät auliisti myös iltaisin ja viikonloppuisin ja missä päin Suomea hyvänsä.

Aamulehti: Maahanmuuttajat ovat innokkaita oppimaan ruotsia

Aamulehti/STT:
Maahanmuuttajat ovat innokkaita oppimaan ruotsia
14.5.2009

Vasabladet:
Kenneth Myntti: Invandrarna kan säkra isflaket
20.5.2009

Ajatuspaja Magman tiedote:
En kommentar till undersökningen om hur invandrare förhåller sig till det finlandssvenska

Tutkimuksen yhteenveto:
Hur förhåller sig invandrare till det finlandssvenska? (pdf)

Tuoreen tutkimuksen mukaan monet maahanmuuttajat Suomessa haluaisivat oppia ruotsin kieltä. Erityisen innokkaita tähän olisivat pääkaupunkiseudulla asuvat korkeamman koulutuksen saaneet maahanmuuttajat.

- Se, että niin monet haluaisivat opiskella ruotsin kieltä, kertoo hyödyntämättömistä mahdollisuuksista, selittää tutkimuksen tehneen ajatuspaja Magman johtaja Nils Erik Forsgård.

Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet maahanmuuttajat luonnehtivat ruotsin kielen taitoaan heikoksi tai olemattomaksi, mutta kaksi kolmesta opiskelisi sitä mielellään. Forsgårdin mielestä kuntien tulisi ottaa enemmän vastuuta maahanmuuttajien integroimisessa työelämään. Työmarkkinoilla olisi nimittäin valmiuksia työllistää maahanmuuttajia, jotka osaavat ruotsia edes vähän.

Tutkimukseen osallistui 510 maahanmuuttajaa, joiden äidinkieli ei ollut suomi tai ruotsi. He edustivat 79:ää kansallisuutta.
___________________

[...]
Den absoluta merparten av de svarande har inga eller dåliga kunskaper i svenska, men fler än två tredjedelar är beredda att lära sig svenska om det befrämjar deras karriär. Svenskan är alltså attraktiv i all synnerhet om den befrämjar ett socialt avancemang. Frågan är om minoritetskulturen (på sitt eget språk) kan erbjuda de samhälleliga strukturer som behövs för ett tillfredsställande socialt avancemang.
[...]
____________________

Would you like to learn Swedish?
67% would be ready to learn Swedish if it helped them with their career.

HS: Maahanmuuttajien tukiyhdistyksen rikossyytteet koventuneet

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien tukiyhdistyksen rikossyytteet koventuneet 14.5.2009
Ilta-Sanomat/STT: Rikosepäilyt maahanmuuttajien tukiyhdistyksen jutussa koventuneet
Iltalehti/STT: Katulapsille tarkoitetut rahat menivät yhdistyksen johtajien taskuihin

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien tukiyhdistyksen johto sai rikossyytteet 10.10.2008

Keskisuomalainen: Tukiyhdistyksen ex-johtajia epäillään petoksesta 20.12.2007

Synergian silta - rasismin ja muukalaisvihan torjunta työmarkkinoilla:
ESR-projektin kuvaus
Loppuraportin tiivistelmä
29.9.2005

Maahanmuuttajien tuki -järjestön entisiä johtajia syytetään entistä kovemmista avustusrikoksista. Syyttäjä Jaakko Tapala ja ulkoministeriö aikovat vaatia oikeudessa heille rangaistusta 148 000 euron avustuspotin käyttämisestä väärään tarkoitukseen.

Syytteet avustusten väärinkäytöstä ja kirjanpitorikoksesta on nostettu toiminnanjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimineita miehiä vastaan. He ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.