YLE: Venäläiset maahanmuuttajat törmäävät byrokratiaan Suomessa

YLE Etelä-Karjala: Venäläiset maahanmuuttajat törmäävät byrokratiaan Suomessa 19.11.2009

Kielen ja kulttuurierojen tuomat ongelmat ovat yleisiä Suomeen muuttaneilla venäläisillä. He kokevat Etelä-Karjalassa muukalaisvihaa enemmän kuin muualla.

Venäläisillä maahanmuuttajilla on usein vaikeuksia suomalaisen byrokratian kanssa. Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran Timo Tynkkysen mukaan monet seurakunnan venäläisjäsenet kokevat, että esimerkiksi tiedonsaanti on vaikeaa.

- Toisaalta sen ymmärtää siitä näkökulmasta, että kaikki pitää opetella uudestaan. Lohdutuksena se, että ainakin kreikkalainen byrokratia on vaikeampaa, Isä Timo sanoo.

Venäläiset maahanmuuttajat ovat kokeneet myös muukalaisvihaa.

- Valitettavasti täytyy sanoa, että meillä Etelä-Karjalassa törmää tälläisiin tilanteisiin enemmän kuin muualla Suomessa. Ei niinkään seurakunnan sisällä ja seurakuntalaisten keskuudessa, mutta välillisesti näitä asioita huomaa. Esimerkiksi siitä, miten he kuvaavat näitä asioita ja elämänkohtaloitaan.

Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan jäsenistä 35 prosenttia on venäläisiä maahanmuuttajia. Määrä on yhä kasvamaan päin. Tynkkysen mukaan venäläisten on helppo tulla suomalaiseen ortodoksiseen kirkkoon, sillä uskonto on kansainvälistä.

Maahanmuuttajat hakevat kirkosta hengellisten asioiden ja kirkollisten toimitusten lisäksi neuvoja arkipäivän ongelmiin. He kyselevät muun muassa sosiaalitoimesta tai mistä löytävät viranomaisapua.

- Ongelmat eivät ole niinkään toimeentuloon liittyviä vaan perheongelmia. Avioliittoon liittyviä, perheen sisäisiä ongelmia, lapsen kasvatukseen ja koulutukseen liittyviä asioita.

Yksi ryhmä, jolla ongelmia esiintyy, ovat suomalaisten miesten kanssa avioituvat venäläiset naiset.

- Usein kyse on uusperheistä. Voi olla kolmas avioliitto ja lapsia edellisistä liitoista. Ei ole yhteistä kieltä, vaimo ei osaa suomea eikä mies venäjää, jolloin ei osata ratkaista ongelmia.

Kielitaidottomuus yllättää, koulussa löysempi kuri

Tynkkysen mukaan venäläisillä on halukkuutta oppia suomea. Joskus tulee kuitenkin vastaan tapauksia, jotka eivät halua tai pysty oppimaan. Monille maahanmuuttajavenäläisille on yllätys, ettei Etelä-Karjalassa puhuta paljoa venäjää. Haluttomuus opetella kieltä voi kummuta historiasta.

- Vanhempien sukupolvien kohdalla vastenmielisyys venäjän kieltä kohtaan on hyvinkin ymmärrettävää. Surullista on, että vastenmielisyys monesti siirtyy nuorempaan sukupolveen, joka on elänyt jo toisella tavalla.

Maahanmuuttajien lapsille suomalainen koulujärjestelmä on hyvinkin erilainen venäläiseen verrattuna.

- Varsinkin lasten vanhempien mielestä ei ole kouluissa tarpeeksi kuria. Siellä on kasvettu erilaisessa kouluympäristössä, on tiukat säännöt ja opettajalla tiukka auktoriteetti. Oppilailla ei ole omaa tahtoa tai jos on, sitä ei saa tuoda esille.

Lapset ja nuoret kokevat myös ikävää Venäjälle.

- Etelä-Karjala on lähellä venäjää, siellä vietetään lomia ja viikonloppuja esimerkiksi isovanhempien luona. Ei ole selkeää vahvaa kotia, missä eletään.

Kirkkoherra Timo Tynkkynen kuulee venäläisten suusta paljon positiivisiakin Suomea koskevia asioita.

- Meillä on rauhallisuutta, turvallisuutta, luonto lähellä. Kyllä suomalaisia kehutaan, suomalaisista löydetään positiivisia asioita.

Isä Timo puhui venäläisistä Suomessa Imatralla mielenterveysfoorumissa torstaina.