Kouvolan Sanomat, mielipide:
Juha Päivärinta: Maahanmuuton linja tiukkenee - vai tiukkeneeko? 19.11.2009
Keskustelu maahanmuutosta tuli pinnalle viime vuonna hallituksen esitettyä uuden ulkomaalaislain. Hallitushan väittää, että se oli muutettu laki, mutta todellisuudessa kyseessä oli aivan uusi laki, joka avasi portit Suomeen turvapaikanhakijoille.
Lakimuutoksen jälkeen Suomeen hakevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut huomattavasti. Hallitus heräsi ongelmaan ja antoi eduskunnalle ehdotuksen muutoksista ulkomaalaislakiin tarkoituksena hillitä tarpeettomien turvapaikkahakemusten käsittelyä.
Lehdistö on uskaltanut nykyään keskustella maahanmuuton aiheuttamista ongelmista ja tuoda maahanmuuttoa kritisoivia mielipiteitä esille. Tämä huomattiin esimerkiksi Kouvolan Sanomien pääkirjoituksessa (KS 16.11.). Pääkirjoituksen kirjoittaja oli ymmärtänyt sen, mitä Kymenlaakson kansanedustajat eivät ymmärtäneet äänestäessään epäonnistuneen ulkomaalaislain puolesta: On järkevää, että kehitys pyritään pitämään hallittuna erimerkiksi juuri tiukentamalla säädöksiä. Toisaalta kirjoittaja sekoitti erittäin tärkeän asian. Kirjoittajan mukaan Suomen suhtautuminen tänne pyrkiviin muuttajiin, erityisesti pakolaisiin, kiristyy. Tämä ei pidä paikkaansa. Suomen suhtautuminen turvapaikanhakijoihin, jotka käyttävät hyväkseen Suomen hyvää sosiaalijärjestelmää, kiristyy.
Hallitus ei ole kuitenkaan vielä ajan tasalla maahanmuuttoasioissa. Hallitus muun muassa esittää, että jos turvapaikanhakijalla ei ole matkustusasiakirjaa, hän saisi tehdä töitä vasta puolen vuoden maassaolon jälkeen. Miksi on parempi, että turvapaikanhakija ei saisi tehdä töitä? Olettaako hallitus, että turvapaikanhakija tekisi töitä esimerkiksi vuoden sisällä saapumisesta Suomeen?
Itse lakiehdotus on kosmeettinen muutos. Lakiehdotus sisältää positiivisen asian ikätestien suorittamisesta, mutta ikätestien suorittamiseen on lisätty harkinnanvaraisuutta. Lakiehdotus on vesitetty hassuilla lisäyksillä kuten “tutkimuksesta kieltäytyminen ei yksinään voisi olla peruste kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen hylkäämiselle.” Kieltäytyminen ikätesteistä ei siis välttämättä aiheuta toimenpiteitä?
Oikeuslääketieteellisestä iän selvittämisestä ei ole tarkoitus tehdä automaattista käytäntöä ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikkaprosessissa. Jos turvapaikanhakija tietää, että joutuu automaattisesti ikätestiin, niin eikö tämä vähentäisi huomattavasti turhien turvapaikanhakijoiden määrää?
Esityksessä on kuitenkin jotakin hyvää. Esityksessä ehdotetaan, että oleskelulupa perhesiteen perusteella myönnetään vain silloin kun lapsi on edelleen alaikäinen oleskeluhakemuksen ratkaisuajankohtana. Hakemuksen vireilletulohetki ei siis enää ole ratkaiseva. Esityksessä keskitytään ratkomaan perusteettomien hakemuksien ehkäisyä. Tämä on oikea suunta, mutta pitää miettiä myös, miksi Suomesta haetaan kiihtyvällä tahdilla turvapaikkaa. Suomi houkuttelee turvapaikkana hyvän sosiaalijärjestelmän takia. Tämän purkaminen tai asettaminen muiden Euroopan maiden tasolle vähentäisi tarpeettomia hakemuksia paljon.
Pääministeri Vanhanen kertoi muutama päivä sitten pelkäävänsä pakolaisvyöryä Suomeen. Sama ministeri kertoi viime vuonna menevänsä vaikka barrikadeille puolustaessaan maahanmuuttoa. Onko mielipide muuttunut? Hallitus on esittänyt aikaisemmin kansalaisuuslakiin, että ulkomaalaisten kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa ollaan lyhentämässä. Mielestäni tämä on vakava virhe ja lieventää maahanmuuton linjaa huomattavasti. Oikeuden Suomen kansalaisuuteen ei pidä olla automaatio. Kansalaisuuden saamisen pitäisi olla palkinto nuhteettomasta elämästä, suomen kielen hallinnasta ja integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan.
Mielestäni Vanhanen on ymmärtänyt, että nykyisen humanitäärisen maahanmuuton vastustajien määrä on kasvussa ja myös heidän ääniään tarvitaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Toivottavasti hallitus ymmärtää asian vakavuuden. Kosmeettiset muutokset ulkomaalaislakiin ja maahanmuuton linjan lieventäminen eivät ole tähän mennessä tukeneet tätä käsitystä.
Proviisori, FT
JUHA PÄIVÄRINTA