Kaleva: Ulkomaalaislakia syytä rukata

Kaleva, pääkirjoitus: Ulkomaalaislakia syytä rukata 16.11.2009

Ulkomaalaislakia on syytä tarkentaa, jotta vilpillisin keinoin ja aiheetta suojaa hakevat voidaan karsia kipeimmin apua tarvitsevien tulijoiden tieltä.

Suomeen saapuu tänä vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, tämän hetken arvion mukaan lähes kuusi tuhatta. Viime vuosina lukema on vaihdellut puolestatoista tuhannesta neljään tuhanteen. Käyrä ei ole noussut tasaisesti, vaan poukkoillut ylösalas.

Tämänvuotinen lukema voi kuitenkin näyttää kehityksen suuntaa. Jos turvapaikkamenettely jatkuu entisellään, edessä voi olla tulijamäärän kasvu Ruotsin ja Norjan tasolle. Väkilukuun suhteutettuna naapurit ovat viime vuosina ottaneet vastaan Suomeen verrattuna kaksin- tai kolminkertaisen tulijajoukon.

Vaikka perusperiaatteena pitää tästä eteenkinpäin olla, että turvaa tarvitsevia autetaan, ei Suomi ole valmis nykyistä olennaisesti suuremman pakolaismäärän vastaanottoon. Jo nyt paisunut turvapaikanhakijoiden joukko on pannut tiukoille sekä valtion että kunnat. Yksistään majoituspaikkojen löytäminen tulijoille on käynyt tavattoman työlääksi.

Perjantaina hallitus antoi esityksen ulkomaalaislain muutoksista, joiden avulla turvapaikanhakijoiden määrää pyritään hillitsemään ja hakemusten käsittelyä järkeistämään. Tämä on tarpeen jo yhteiskunnallisen ilmapiirin takia.

Viime aikoinahan Suomessa on alkanut nostaa päätään ulkomaalaisvastainen liikehdintä, jolle uutiset nopeasti kasvavista pakolaismääristä ja tulijoiden sijoittamisongelmista ovat tehokasta aatteellista polttoainetta. Tämän liikkeen kasvua ei kannata ruokkia huonosti hoidetulla turvapaikkapolitiikalla.

Mikään vuotava seula ei turvapaikkahakemusten käsittelykoneisto tosin ole tähänkään asti ollut. Viime vuosina selvä enemmistö turvapaikanhakijoista on saanut kielteisen päätöksen. Silti nykyisessä menettelyssä on ilmennyt epäkohtia, jotka on tarpeen korjata.

Tuoreen esityksen mukaan oleskeluluvan hakijan iän selvittämisestä säädettäisiin laissa. Selvitystä käytettäisiin hakijan antamien tietojen oikeellisuuden selvittämiseksi. Tutkimus tehtäisiin vain hakijan suostumuksesta, mutta tutkimuksesta kieltäytyminen johtaisi siihen, että hakijaa kohdeltaisiin oleskelulupaa ratkaistaessa täysi-ikäisenä.

Käytäntö olisi selkeä. Alaikäinen hakija tarvitsee erityistä suojaa, mutta vilpillisin keinoin tuon suojan piiriin ei kenenkään tulijan pidä päästä. Oikeusmurhien välttämiseksi sopii vain toivoa, että ikätutkimus todella antaa luotettavia vastauksia.

Ensi kuulemalta hallituksen esityksen yllättävin kohta on ehdotus, jonka mukaan henkilöpapereita vailla oleva hakija saisi nykyisen kolmen kuukauden sijasta aloittaa täällä työnteon vasta puolen vuoden jälkeen. Esitys yllättää, koska työhön kiinni pääsy helpottaa tulijan kotoutumista. Esityksen idea on kuitenkin siinä, että sen pitäisi kannustaa turvapaikanhakijoita säilyttämään henkilöpaperinsa ja ilmoittamaan oikea henkilöllisyytensä.

Tässäkin tavoite on hyvä, vaikka esitys voikin aiheuttaa harmia niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat joutuneet lähtemään maasta ilman matkustusasiakirjoja kuten passia.

Ulkomaalaislakia hiottaessa ongelmattomia ratkaisuja ei ole olemassakaan. Pyrittäessä hakijoiden tasapuoliseen käsittelyyn voivat jotkut aina kokea tulleensa väärin kohdelluiksi. Täydelliseen tarkkuuteen ei voida koskaan päästä, ei meillä eikä muualla.

Suomessa tähtäyspisteenä pitää olla se, että maahan tulee vain sellainen määrä uusia ihmisiä, joiden kotoutus voidaan kunnialla hoitaa.