Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi raportin maahanmuutosta

Tiedote: Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi raportin maahanmuutosta 23.11.2009

Verkkouutiset: Maahanmuuttajien ja valtaväestön konfliktit voidaan välttää

Verkkouutiset: Kielitaidottomuudesta ei pidä tehdä työllistymisen estettä

Verkkouutiset: Pajunen vaatii maahanmuuttajien työllistämistä 

Kansanedustaja Arto Satosen raportti: “Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” (pdf, 76 s.)

“Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” -raportti keskittyy erityisesti esittelemään toimivia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan tehostaa. “Maahanmuuttopolitiikkamme onnistumisen kannalta keskeistä on se, kuinka hyvin pystymme kotouttamaan Suomesta oleskeluluvan saaneet pakolaiset ja turvapaikanhakijat”, toteaa raporttia valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen.

Maahanmuuttokysymykset ovat nousseet vahvasti niin politiikan kuin julkisen keskustelun ytimeen. Satosen mukaan keskustelua on pystyttävä käymään kiihkottomasti. “Myös ongelmakohtia on tuotava esiin”, hän muistuttaa. Satonen on huolissaan siitä, että suomalaisessa turvapaikkapolitiikassa on vieläkin vetotekijöitä, jotka houkuttelevat turvapaikanhakijoita Suomeen jopa muista Pohjoismaista. Esimerkiksi pitkät turvapaikkahakemusten käsittelyajat ja käsittelyn aikana maksettavan toimeentulotuen korkea taso tulee ottaa lähempään tarkasteluun. “Vetotekijöitä poistamalla voimme karsia perusteettomien hakijoiden määrää, jotta resursseja vapautuu suojelua aidosti tarvitsevien turvapaikkaprosessin ja kotoutumisen tehostamiseen”, kansanedustaja kiteyttää.

Satosen mukaan on selvää, että maahanmuuttajien määrän lisääntyessä ja väestön monimuotoistuessa myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Hän kuitenkin tähdentää, että mitkään uskonnolliset tai kulttuuriset syyt eivät oikeuta rikkomaan suomalaista lainsäädäntöä. “Kaikkien Suomessa asuvien on noudatettava Suomen lakia ja kunnioitettava suomalaista ihmisoikeusnäkemystä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa”, kansanedustaja tiivistää. Myös kouluissa maahanmuuttajanuoria ja suomalaisia nuoria on koskettava samat säännöt.

Satosen mukaan turvapaikkapolitiikkamme toimivuutta on seurattava jatkuvasti ja muutostarpeisiin on pystyttävä reagoimaan joustavasti ja nopeasti. “Ulkomaalaislakiin tehdyt muutokset ovat ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Nyt on seurattava, ovatko siinä esitetyt toimet riittäviä turvapaikkapolitiikkamme ongelmakohtien ratkaisemiseksi”, edustaja toteaa. “Lainsäädännön, turvapaikkaprosessin kehittämisen ja resursoinnin tulee lähteä kansainvälistä suojelua aidosti tarvitsevan ihmisryhmän tarpeista. Vastaavasti kenenkään ei tulisi saada oleskelulupaa pelkästään sillä perusteella, että hakemusta ei ole ehditty käsitellä asetetussa määräajassa”, Satonen kiteyttää.

___________________________________________________


Verkkouutiset: Maahanmuuttajien ja valtaväestön konfliktit voidaan välttää

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että kotoutumattomat maahanmuuttajayhteisöt ajautuvat konflikteihin valtaväestön kanssa. Aikaisella puuttumisella ja oikealla politiikalla Suomi voi välttää muualla EU:ssa ilmenneitä epäonnistuneen kotouttamispolitiikan seurauksia, katsoo kokoomuksen eduskuntaryhmä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkisti tänään kansanedustaja Arto Satosen laatiman raportin maahanmuuttopolitiikasta.

Raportin mukaan Suomen on nyt aika luoda linjavedot ja käytännöt, joilla varaudutaan maahanmuuton hallintaan ja kotouttamiseen.

Ulkomaalaislakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Muutosehdotukset on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuun aikana.


Nykyinen pakolaismäärä realistisella tasolla

Suurin osa Suomeen saapuvista maahanmuuttajista tulee henkilökohtaisista syistä. Avioituminen suomalaisen kanssa on yksi yleisimmistä syistä maahanmuutolle.

Humanitäärisistä syistä Suomeen tulevien ryhmä voidaan jakaa pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Suomi ottaa vuosittain noin 700 kiintiöpakolaista.

Kokoomuksen maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtajana toimiva Arto Satonen katsoo, että nykyinen pakolaismäärä on Suomen kantokykyyn nähden realistisella tasolla. Pakolaisten kotouttaminen Suomeen on mahdollista hoitaa järkevällä tavalla.

Suomeen kohdistuu kuitenkin paineita lisätä kiintiöpakolaisten määrää.

- Tämä on mahdollista vain, mikäli turvapaikanhakijoiden määrä olennaisesti alenee, Satonen toteaa.

Toimeentulotuki houkuttelee perusteettomia turvapaikanhakijoita

Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti vuoden 2008 elokuusta lähtien. Hakijoiden määrän kasvun on arvioitu johtuvan erityisesti Ruotsin ja Norjan tiukentuneesta turvapaikkapolitiikasta.

Oma lukunsa ovat Suomeen loppukevään ja kesän 2009 aikana saapuneet EU-jäsenvaltion kansalaiset, jotka hakevat turvapaikkaa.

- Hakijoiden määrä viittaa siihen, että Suomen maksama toimeentulotuki houkuttelee sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka tietävät palautuksen kotimaahan olevan väistämättä edessä, Satonen toteaa.

- Kielteisen päätöksen saatuaan turvapaikanhakijoilla on oikeus oleskella Suomessa vielä kuukauden ajan ja tältä ajalta maksettu toimeentulotuki merkitsee monelle valtavaa ansiotason nousua.

Valmisteilla olevan uuden ulkomaalaislain mukaan EU-kansalaisten aiheettomissa hakemuksissa käsittelyaika on saatava muutaman päivän pituiseksi ja toimeentulotuen maksu on lopetettava kielteisen turvapaikkapäätöksen tultua voimaan.

Kokoomuksen maahanmuuttotyöryhmän mielestä ehdotetut muutokset on toteutettava mahdollisimman pikaisesti.

Suomen turvapaikkajärjestämästä vetovoima pois

Satosen raportin mukaan maahanmuuttopolitiikan kokonaistavoitteena on oltava turvapaikanhakijamäärän kasvun taittuminen.

- Suomen turvapaikkapolitiikassa ei saa olla sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelisivat muun muassa jo toisiin EU-maihin asettuneita henkilöitä hakeutumaan Suomeen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä Suomen lainsäädäntö ja turvapaikkapolitiikka on saatettava mahdollisimman yhteneviksi muiden Pohjoismaiden kanssa.

Lisäksi EU tarvitsee yhteisen turvapaikkajärjestelmän, koska turvapaikanhakijoiden kohtelu ja turvapaikkojen myöntämisperusteet vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen.

Alaikäisten ikätestit kirjattava lakiin

Alaikäisiksi itsensä ilmoittaneiden turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut huomattavasti Suomessa ja muissa Pohjoismaissa viime vuosina. Monet turvapaikanhakijat ovat kuitenkin osoittautuneet myöhemmin täysi-ikäisiksi.

Satosen raportissa vaaditaan, että uuteen ulkomaalaislakiin on kirjattava velvollisuus oikeuslääketieteelliseen ikätestiin.

Alaikäiset turvapaikanhakijat käynnistävät usein perheenyhdistämisen. Maahanmuuttoviraston mukaan ensi vuoden aikana on odotettavissa 3000-4000 perheenyhdistämistapausta pelkästään Somaliasta.

Satosen mielestä yksin tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan kohdalla tulisi ensisijaisesti kartoittaa mahdollisuutta yhdistää perhe lähtömaahan, jos se vain on turvallista. Lisäksi perheenyhdistämisen tulisi kohdistua vain ydinperheeseen.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osalta olisi pyrittävä mahdollisimman nopeaan kotimaahan palauttamiseen.

___________________________________________________

Verkkouutiset: Kielitaidottomuudesta ei pidä tehdä työllistymisen estettä

Kielitaidottomuudesta ei pidä tehdä maahanmuuttajien työllistymisen estettä, jos kielitaidottomuus ei estä työntekoa, kirjoittaa kansanedustaja Arto Satonen (kok.) kokoomuksen eduskuntaryhmän julkaisemassa maahanmuuttoraportissa.

Tämä koskee erityisesti ensimmäisen polven maahanmuuttajia.

Vaatimusta tukevat Romaniassa syntynyt Radu Szekely ja Afganistanista kotosin oleva Zarmina Razai. He painottavat, että maahanmuuttajien työllistymiseen tulisi panostaa.

- Maahanmuuttajat tulisi ohjata työhön, ei koulutukseen.

Lisäksi Szekleyn mielestä ensimmäisen polven maahanmuuttajien vapauttamista toisen kielen opiskelusta tulisi harkita.


Maahanmuuttajat saatava mukaan työelämään

Suomen väestön ikärakenne muuttuu siten, että seuraavan viidentoista vuoden ajan eläkkeelle jää keskimäärin 15 000 ihmistä enemmän kuin nuoria tulee työelämään.

Raportin mukaan Suomi tarvitsee lähivuosina nimenomaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka sijoittuvat suoraan suomalaiseen työelämään.

- Tärkeää on myös saada jo maassa olevat ulkomaalaiset työelämän piiriin.

Suomessa arvioidaan olevan vähintään noin 10 000 maahanmuuttajan käyttämätön työvoimapotentiaali.

Kotouttamista myös työperäisille maahanmuuttajille

Satosen laatimassa raportissa ehdotetaan, että kotouttaminen voitaisiin yhdistää myös työperäiseen maahanmuuttoon, sillä kielikoulutus on monelle tarpeen. Sitä ei kuitenkaan pidä tehdä pakolliseksi.

Lisäksi on luotava toimintamalleja, jotka houkuttelevat työn perässä maahan muuttaneet jäämään perheineen Suomeen pysyvästi.

Raportin mukaan työperäisen maahanmuuttajan oikeutta tuoda ydinperheensä Suomeen on edistettävä. Lisäksi korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tutkintojen tunnustamista ja rinnastamista suomalaisiin tutkintoihin on edistettävä.

Samalla kun maahanmuuttajat pyrkivät kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, on myös suomalaisen yhteiskunnan muututtava asenteiltaan avoimempaan suuntaan.

- Olennaista on, ettei maahanmuuttajiin suhtauduta ikuisesti ulkomaalaisina, vaan heidät hyväksytään yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, Satonen toteaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttoraportin ehdotuksia:

- Maahanmuuttajia työllistävissä projekteissa tulisi huomioida samaa kansalaisuutta olevien tai samaa kieltä puhuvien keskinäinen tuki ja ryhmädynamiikan edut.

- Urheiluseurat, kulttuuriyhdistykset, kyläyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt ovat avainasemassa uussuomalaisten kotouttamisessa. Lisäksi koulukerhotoimintaan tulisi panostaa erityisesti.

- Erillisiä maahanmuuttajaluokkia ei saa rakentaa kouluihin, koska ne heikentävät maahanmuuttajaoppilaiden integroitumista ja hidastavat myös suomen kielen oppimista.

- Rasismin ja muukalaisvihan kaikkien ilmentymismuotojen osalta viranomais- ja kansalaisjärjestötoiminnassa tulee sitoutua nollatoleranssiin.

- Yhden luukun -palveluperiaate edistäisi maahanmuuttajien kotoutumisprosessin nopeaa aloittamista. Neuvontapisteisiin tulee rekrytoida maahanmuuttajataustaisia virkailijoita, joilla on käytännön kokemusta maahanmuuttajien kohtaamista ongelmatilanteista.

- Pakolaisista maksettavan korvauksen tasoa kunnille on nostettava edelleen, jotta se vastaa todellista hintatasoa.

- Maahanmuuttajien pääsyä yhteiskunnallisesti näkyviin ammatteihin on edistettävä helpottamalla ensimmäisen polven maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksia toisen kotimaisen kielen osalta.

___________________________________________

Verkkouutiset: Pajunen vaatii maahanmuuttajien työllistämistä

Maahanmuuttajien kotouttaminen on tärkeää, mutta heidän työllistämisensä on vähintään yhtä tärkeää, sanoi Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) kokoomuksen maahanmuuttoseminaarissa Helsingissä tänään.

- Oleellista on, että löydetään resepti, jolla väistämätön edessä oleva muutos muutetaan elinvoiman lähteeksi, Pajunen sanoi.

Pajusen mukaan kotoutuminen ei onnistu ilman työllistymistä.

- Toivomme työperäistä maahanmuuttoa. Ensisijaista on kuitenkin maassa olevan väestön työllistäminen, Pajunen sanoi.

Työtä pitäisi löytyä mahdollisimman pian maahanmuuton jälkeen, sillä työmotivaatio on silloin korkeimmillaan.

- Mitä enemmän viivettä, sitä enemmän työmotivaatio laskee.

Maahanmuutto Helsingin väestökasvun taustalla

Maahanmuutto pääkaupunkiseudulle on kasvanut räjähdysmäisesti 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2010 helsinkiläisistä reilusti yli 10 prosenttia tulee olemaan ulkomaalaistaustaisia ja vieraskielisiä.

- Tämä selittää väestön kasvua. Helsinki ei ole kymmeneen vuoteen imenyt muualta maasta väestöä.

Helsingin vieraskielisestä väestöstä 25 prosenttia on venäjänkielisiä, kymmenen prosenttia vironkielisiä ja kymmenen prosenttia somalinkielisiä.