MTV3: Venäläiset maahanmuuttajat kohtaavat Suomessa jatkuvaa rasismia

MTV3: Venäläiset maahanmuuttajat kohtaavat Suomessa jatkuvaa rasismia 26.11.2009

YLE Pohjois-Karjala: Maahanmuuttajat piilotetaan Pohjois-Karjalassa

Venäjänkieliset maahanmuuttajat saavat Suomessa jatkuvasti rasistisia viestejä ja huomautuksia. Huomenna Joensuun yliopistossa tarkastettava väitöskirja arvioi, että rasistisia kommentteja esiintyy usein myös mediassa.

Osa maahanmuuttajista yrittää piiloutua syrjinnältä ja epäoikeudenmukaiselta kohtelulta elämällä tietoisesti suomalaisen ja venäläisen kulttuurin välimaastossa.


Lähes parikymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanut Olga Davydova on tutkinut venäläisten maahanmuuttajien arkea omien kokemustensa kautta.

- Silloin kun sinulta kysytään päin naamaa, että oletko sinä suomalainen vai oletko venäläinen, niin se edellyttää hyvin selkeätä vastausta joko olen tai en ole. Mutta mitä jos haluan olla sekä että! Davydova huudahtaa.

Tällainen "välitilaeläminen" onkin tapa sulautua Suomeen. Tutkijana, tulkkina ja maahanmuuttovalmentajana työskennellyt Davydova tuntee ryssittelyn itsekin. Sitä kokevat yhä kaikenikäiset.

- Se on monien lasten esimerkiksi arkipäivää kouluissa edelleenkin.

Kaikkiaan Suomessa asuu jo lähes 50 000 venäjänkielistä maahanmuuttajaa. Tulevaisuuden työvoimapulasta puhuttaessa, ratkaisuna ei juuri pidetä Venäjältä tulijoita. Filosofian lisentiaatti Olga Davydova on kuitenkin havainnut valonpilkahduksen.

- Jopa tällaisissa maahanmuuttokriittisissä puheenvuoroissa, niin kuin esimerkiksi Timo Vihavaisen kannanotoissa, venäläiset on mainittu hyvinä ja toivottavina maahanmuuttajina.

_______________________________________

YLE Pohjois-Karjala: Maahanmuuttajat piilotetaan Pohjois-Karjalassa


Maahanmuuttajat ja heidän palvelunsa piilotetaan Pohjois-Karjalassa, sanoo tutkija ja Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen varapuheenjohtaja Olga Davydova. Vironvenäläinen opiskelija Katja Nikitin joutui Pohjois-Karjalan ammattiopistossa sietämään rasistista nimittelyä vuoden ilman että hänen mukaansa kukaan puuttui siihen.

Lopulta Nikitin vei tapauksen oikeuteen ja häntä loukkaavasti nimitellyt 16-vuotias tyttö tuomittiin kunnianloukkauksesta.

- Nyt varmasti moni huomaa, että myös nimittelystä voi joutua oikeuteen ja tuomituksi, hän sanoo.

Ennakkoluulot siirretään sukupolvelta toiselle

Nikitin kertoo kuulleensa, kuinka eräs tuttu äiti oli jo opettanut lapsilleen, että toisten nimittelystä voi joutua tuomituksi rikoksesta. Päinvastaisiinkin tapauksiin hän on törmännyt.

Ennakkoluulot venäläisistä istuvat sitkeässä, kun vanhemmat sukupolvesta toiseen siirtävät lapsilleen kielteisiä käsityksiä itänaapureista.

- Koulussa historian tunnilla kerrotaan, että Venäjä otti käden Suomesta. Kerran olin lasteni kanssa pihalla ja kun puhuimme keskenämme venäjää eräs 6-vuotias lapsi tuli sanomaan meille, että venäläiset ovat huonoja. Kysyin häneltä, että miksi ajattelet noin, jolloin hän vastasi, että äiti on sanonut. Tähän asti hän oli leikkinyt lasteni kanssa, mutta kun selvisi, että he ovat venäläisiä, hän poistui paikalta, Nikitin kertoo.

Erilaisuudelle enemmän näkyvyyttä

Davydovan mielestä Nikitinin tapaus on antanut lisää eväitä suvaitsevamman ilmapiirin luomiseen, koska oikeuden päätös on nyt määritellyt "viattoman" nimittelyn rasistiseksi. Hänen mielestään erilaisuus ja monikulttuurisuus pitäisi tehdä nykyistä näkyvämmäksi julkisessa tilassa. Tällöin myös rasistinen kiusaaminen ja sen hiljainen hyväksyntä vähenisi.

Esimerkiksi Joensuussa maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluja on vain vähän ja nekin ovat piilossa.

- Maahanmuuttajilta tavallaan toivotaan, etteivät he näkyisi ja kuuluisi. Vastaanottokeskuskin on sijoitettu mahdollisimman kauas, etteivät he vain tulisi tänne meidän keskelle. Tätä asennetta pitäisi muuttaa, ja monikulttuurisuudelle tulisi luoda näkyvä ja hyväksyttävä paikka. Maahanmuuttoa on tapahtunut vuosikymmeniä, ja edelleen ollaan säikähtäneitä ja pelätään, Davydova ihmettelee.

Kouluun palaaminen jännittää

Katja Nikitin on parhaillaan opintoihinsa kuuluvassa työharjoittelussa. Kouluun palaaminen oikeudenkäynnin jälkeen jännittää.

- Hankalalta tuntuu, koska en tiedä miten koulun henkilökunta suhtautuu minuun.

Niktin aikoo kuitenkin käydä koulun loppuun ja valmistua ammattiin logistiikka-alalle. Virossa hän on opiskellut leipuri-kondiittoriksi, mutta Nikitin pitää suomalaisen koulutuksen hankkimista tärkeänä, eikä hän aio muuttaa tulevaisuudensuunnitelmiaan.