HS: Juristi vartioi Suomen rajaa Afrikassa

Helsingin Sanomat: Juristi vartioi Suomen rajaa Afrikassa 17.12.2009

Juristi vartioi Suomen rajaa Afrikassa
Berit Kiuru torjuu laitonta maahantuloa Etiopiasta käsin.

Berit Kiuru on työskennellyt maahanmuuttoyhdyshenkilönä Suomen Etiopian-suurlähetystössä kesäkuusta lähtien. "Nyt tuntuu siltä, että täällä voisi asua vaikka lopun ikäänsä."

Kun Berit Kiuru valmisteli viime keväänä muuttoa Suomesta Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan, häntä varoiteltiin kaoottisesta liikenteestä.

"En ollut ajanut ikinä edes Helsingissä. Päätin silti vuokrata täällä auton ja opetella", Kiuru kertoo.

Ensimmäisellä ajokerralla hän oli törmätä kuolleeseen aasiin, joka makasi pimeällä moottoritiellä. Sen jälkeen häntä ei ole pelottanut.

"Etiopia on Afrikan turvallisimpia maita. Liikun täällä huoletta yksin pimeälläkin. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa se ei onnistuisi."

Myös Kiurun työ maahanmuuttoyhdyshenkilönä Suomen Etiopian-suurlähetystössä on uuden opettelua. Pioneeriviran tavoitteena on torjua laitonta maahantuloa ja ihmiskauppaa yhdessä muiden maiden viranomaisten kanssa.

Kolmivuotisesta hankkeesta puolet maksaa EU:n ulkorajarahasto, toisen puoliskon jakavat Suomen ulkoministeriö, Maahanmuuttovirasto, Rajavartiolaitos sekä poliisi. Maahanmuuttovirastolle Kiuru on ensimmäinen yhdyshenkilö ulkomailla.

Noin puolet työajastaan Kiuru istuu lähetystön neuvotteluhuoneessa haastattelemassa eri-ikäisiä somalialaisia ja avustamassa dna-kokeiden ottamisessa. Tulijoita on ruuhkaksi asti.

Syy jonoihin on yksinkertainen: Suomesta oleskeluluvan saaneella turvapaikanhakijalla on oikeus hakea oleskelulupia myös perheenjäsenilleen.

Noin neljäsosa turvapaikanhakijoista tulee nykyisin Somaliasta, ja maan epävakaan tilanteen vuoksi määrä kasvaa.

Suomella ei ole Somaliassa edustustoa, joten perheenjäsenistä valtaosa tulee kuultaviksi Addis Abebaan.

Välillä lähetystön portin takana odottaa kaksi, välillä kaksitoista ihmistä.

"Perhekäsitys on erilainen kuin länsimaissa, joten mukana saattaa olla isovanhempia, serkkuja ja kasvattilapsia. Henkilöllisyysasiakirjoja ei ole, joten dna-koe on välttämätön sukulaisuuden varmistamiseksi."

Perheenyhdistämisten lisäksi Kiuru avustaa muita Afrikassa sijaitsevia lähetystöjä. Kesällä hän vietti viikkoja Nigeriassa seulomassa Suomeen opiskelijoiksi haluavien papereita.

"Mihinkään ei voi luottaa. Vakuutuspapereissa ja tiliotteissa on paljon väärennöksiä."

Kiuru on ulkomaankauppaa opiskellut juristi, jota on aina kiehtonut kansainvälisyys. Ennen Etiopiaa hän työskenteli Suomessa Maahanmuuttovirastossa, sielläkin laittoman maahantulon ja ihmiskaupan kysymysten parissa.

Kiurun mielestä on selvää, että maahanmuuton väärinkäytöksiin pitää puuttua jo ennen Schengen-alueen rajaa.

"Laittoman maahantulon ehkäiseminen lähtömaassa on halvempaa ja tehokkaampaa."

Kiuru on huolissaan uutisista, joiden mukaan suomalaisten vastaanottokeskusten asukkaita on pahoinpidelty tai syrjitty. Hän uskoo, että toimiva maahanmuuton valvonta vähentää osaltaan rasismia.

"Väärinkäytökset pitää estää ja päästää maahan vain ne, joilla on siihen oikeus. Tämä toivottavasti vaikuttaa myös suomalaisten asenteisiin", Kiuru sanoo.

Kiuru näkee työssään myös kotouttamisen haasteet: moni aikuisista somaleista ei osaa edes kirjoittaa nimeään. Allekirjoitus on yhtä kuin sormenjälki.

"Suomen koulusysteemin läpi menevät lapset oppivat kielen ja pärjäävät kyllä, mutta välillä mietin, tehdäänkö mummoille ja papoille karhunpalvelus, kun heidät viedään Suomeen."