HS: Helsingin virkamiehet hakevat oppia Tukholman maahanmuuttajalähiöistä

Helsingin Sanomat: Helsingin virkamiehet hakevat oppia Tukholman maahanmuuttajalähiöistä 26.11.2009

Tukholman Rinkeby on maahanmuuttajalähiöiden klassikko: maine on huono, valtavat vuokrataloblokit odottavat remontteja, puolet asukkaista on vailla työtä.

Ei ihme, että joukko Helsingin kaupungin asuntopolitiikan suunnittelusta vastaavia virkamiehiä suuntaa juuri sinne kuulemaan, mitä opittavaa Suomella on Ruotsin tyylistä asuttaa maahanmuuttajia. Rinkeby - ja sen naapurilähiöt Kista, Husby, Akalla ja Tensta eli Järvan alue - ovat siitä esimerkkejä hyvässä ja pahassa.

Kun 90 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajataustaisia, on 60000 asukkaan Järvan alueella väistämättä omanlaisensa luonne. Suomessa katsotaan, että jo silloin, kun maahanmuuttajien osuus nousee viidennekseen, asuinalue muuttuu. Kantaväestö alkaa kartella sitä.

Merkkejä tästä on jo, sanoo suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkinen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksesta. Esimerkiksi Vuosaaren uusiin rivitaloihin rantanäkymin ei ole ollut odotettua tunkua - Meri-Rastilan koulun maahanmuuttajamaineen vuoksi.

"Lapsiperheille koulun valinta on hyvin kriittistä."

Samaa sanoo ruotsalainen Sven Lorentzi, joka esittelee helsinkiläiskollegoille Tukholman maahanmuuttajalähiöiden kehittämishanketta, Järva 2030 -visiota.

"Rinkebyn koulu päihittää vuosi vuodelta koko Ruotsin muut koulut matikassa. Silti puolet tämänkin alueen perheistä, maahanmuuttajat itse, lähettää lapsensa muualle kouluun", Lorentzi sanoo.

Alueen kouluissa on sadan eri kansallisuuden lapsia, jotka puhuvat noin sataa eri kieltä, kertoo Järva-vision projektijohtaja Magnus Andersson.

Tukholman projektin kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä 30-vuotiaista lähiöistä vetovoimaisia.

"Sen verran realistisia olemme, etteivät lapsiperheet ole kohderyhmä. Mutta nuoret aikuiset ja eläkeläiset ovat. Täällä on halpaa, ja keskustaan on 17 minuutin metromatka", Lorentzi sanoo.

Hän konsultoi Järvan kehittämisessä Svenska Bostäderia, Tukholman kaupungin omistamaa yhtiötä, joka omistaa Suur-Tukholman alueella 35000 huoneistoa. Järvan alueella niistä on 6000.

Oikeastaan kaikki ongelmat ratkaisisi se, että asukkaille olisi töitä, Andersson sanoo.

Svenska Bostäder vaatiikin tilaamissaan remontti- ja korjaushankkeissa, että tarjouskilpailun voittaja työllistää alueen asukkaita. Näin on luotu satakunta työpaikkaa.

Käynnissä on myös kiivas asukkaiden osallistaminen. Yhtiö kerää vuokralaisilta kommentteja omista kotikulmista. Niitä on tullut jo yli 5000.

Tenstan ostarin nurkassa asukkaat täyttävät lähiökyselyn vastauslappusia.

Kysymykset ovat konkreettisia: Uskallatko säilyttää pyörääsi ulkona? Pitäisikö pihojen olla ulkopuolisilta suljettuja? Miten käytät parvekettasi? Mikä osa asunnostasi tarvitsisi lisää valoa?

Helsinki valmistelee parhaillaan ohjelmaa ulkomaalaisten asumisesta. Toimenpideohjelma muunkielisen väestön tasaisemmasta sijoittumisesta eri kaupunginosiin ja hallintamuodoltaan erilaisiin asuntoihin valmistuu ensi vuonna.

Erityisesti mietitään maahanmuuttajien asumisuran kehittämistä, arkkitehti Ifa Kytösaho sanoo. Siis sitä, että kaupungin vuokratalosta voisi joskus siirtyä vaikka omistusasuntoon.

"Virolaisille ja venäläisille se ei ole ongelma, somaleille kyllä. Osin syynä on se, miten islaminuskossa suhtaudutaan lainan ottamiseen."

Kytösahon tärkein tuliainen Tukholmasta on oivallus siitä, että Ruotsissa sosiaalisesta asuntotuotannosta vastaavat yhtiöt voivat toimia Suomea vapaammin suhdanteiden mukaan.

"Siis järkeä käyttäen", hän sanoo.

"Svenska Bostäder omistaa viisi ostostoskeskusta, ja se rahoittaa niiden tuotoilla vuokratalojen remontteja. Kustannukset eivät mene vain vuokralaisten kukkarosta."