Etelä-Saimaa: Pakolaisten kuntapaikat tiukassa

Etelä-Saimaa: Pakolaisten kuntapaikat tiukassa 23.11.2009

Vastaanottokeskuksissa 500 henkilöä odottaa sijoittumista kuntiin. Uutena ongelmana on oleskeluluvan saaneiden nuorten sijoittaminen.

PARIKKALA. Pakolaisten asuttaminen kuntiin on jumittanut muun muassa valtion maksaman korvauksen pienuuden ja asuntopulan takia. Korvaus on pari tuhatta euroa vuodessa, eikä se ole noussut 15 vuoteen. Sitä ollaan nyt nostamassa hieman. Uutena ongelmana on oleskeluluvan saaneiden nuorten sijoittaminen, koska alaikäiset eivät voi asua aivan ilman valvontaa.

Parikkalan tukiasumisyksikkö on toiminut pian 10 kuukautta. Ensimmäiset kymmenkunta sen asiakkaista ovat saaneet oleskelulupapäätöksiä. Turvapaikanhakijoista viime kädessä vastaavalla TE-keskuksella on nyt pohdittavana, kuinka edistää nuorten sijoittumista eteen päin kuntiin. Vuoden vaihteen jälkeen TE-keskuksen työtä jatkaa uusi elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY).

Kun turvapaikanhakijat ovat saaneet päätöksen turvapaikasta tai oleskeluluvasta, heidän statuksensa muuttuu turvapaikanhakijasta pakolaiseksi, eikä heidän paikkansa periaatteessa enää ole vastaanottokeskuksessa. Luvan saaneet aikuiset ja nuoret voivat itsekin järjestää asumistaan mihin päin Suomea hyvänsä, ja heidän ensimmäinen kotikuntansa voi hakea sijoittamiseen valtion tukea kolmeksi vuodeksi.

Kaakkois-Suomen TE-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Merja Mattila kävi viime viikolla Parikkalan kunnassa keskustelemassa nuorten jatkosijoittamisen ongelmasta. Tukiasumisyksikköä pyörittää Parikkalan kunta.

Kunnanjohtaja Hans Olander kertoi, että tällä hetkellä kunnalla ei ole periaatepäätöksiä eikä valmiuksiakaan lyhyellä aikavälillä asuttaa pakolaisnuoria. Nuoret itse haluavat usein isommille paikkakunnille.

Valtio on koettanut kannustaa kuntia ottamaan vastaan pakolaisia. Silti vastaanottokeskuksissa odottaa kuntapaikkaa viitisen sataa pakolaista, pääasiassa aikuisia, joilla on päätös oikeudesta jäädä Suomeen.

Joutsenossa kuntapaikkaa odottelee tällä haavaa parikymmentä henkilöä, joista joillakin tulee jo vuosi täyteen 450-paikkaisessa keskuksessa.

Mattilan mukaan Kotka on tehnyt pitkään töitä sijoittaakseen sikäläisen vastaanottokeskuksen pakolaiset. Myös Kouvola on ottanut heitä aika hyvin, joskin siellä vaivaa pula asunnoista, Mattila kertoi. Lappeenrantaan on myös hakeutunut pakolaisia.

Imatra on hiljattain kertonut ryhtyvänsä selvittämään, onko kaupungilla missä määrin edellytyksiä sijoittaa pakolaisia muun muassa Joutsenosta ja Parikkalasta.

Parikkalan alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön asukkaina on ollut tähän mennessä 118 nuorta.
– Heistä poikia on ollut 112. Heistä on poistunut 46 joko muualle Suomeen tai käännytettyinä, kertoi vastaava ohjaaja Hanna-Kaisa Lähde. Suurimmat ryhmät ovat Irakin kurdeja, afgaaneita ja somaleita.

Muualle maahan lähteneet ovat tulleet täysi-ikäisiksi, ja ovat siirtyneet lähinnä Kontiolahteen, Kontioniemeen tai Joutsenoon odottamaan lupaprosessin ratkeamista.

Yhtään perheiden yhdistämistä ei Parikkalan pakolaisnuorten kohdalla ole tehty, mutta pari tapausta on selvityksessä.

Merja Mattilan mukaan koko Kaakkois-Suomessa on nyt noin 130 nuorta lupaprosessin eri vaiheissa Parikkalassa ja Kotkassa.

Vastaanottokeskusten toiminta siirtyy vuode alussa TE-keskuksilta Maahanmuuttoviraston vastuulle. TE-keskuksen seuraajan ELY:n vastuu maahanmuuttajista alkaa, kun he ovat saaneet lupapäätöksen.
– Suunnitelmissa on myös keskittää ja kehittää turvapaikanhakijoiden ensivaiheen vastaanottotoimintoja neljälle painopistealueelle: Kaakkois-Suomeen, Varsinais-Suomeen, Oulun seudulle sekä pääkaupunkiseudulle, missä suoritetaan turvapaikanhakijoiden vastaanoton tutkinnalliset toimenpiteet, kertoi ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäministeriön maahanmuutto-osastosta.

ILKKA POHJALAINEN