Aamulehti: Ääri-islam palaa väkivallan polttoaineena Tshetsheniassa

Aamulehti: Ääri-islam palaa väkivallan polttoaineena Tshetsheniassa 20.11.2009

Suomenruotsalainen IT-alan yrittäjä Mikael Storsjö auttaa tshetsheenipakolaisia. Hän on tuttu näky Helsingin Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa, jonne pakolaiset ensimmäiseksi tulevat.

Groznyissä kohoaa Euroopan suurin moskeija. Yli 10 000 rukoilijaa vetävä pyhättö pönkittää kovaotteisen Tshetshenian presidentin Ramzan Kadyrovin, 33, diktatorista valtaa.

Äärimmilleen viety uskonto on Tshetsheniassa polttoainetta, jolla Kadyrovin hallinto käy. Sama tilanne on Kadyrovia vastaan taistelevilla kapinallisilla. Ensimmäisen sodan alkaessa vuonna 1994 valta oli maallistuneilla itsenäisyystaistelijoilla, nyt tilalle ovat tulleet fundamentalistit.

Tshetsheniaan perehtyneen tutkijan Hanna Smithin mukaan kapinallisten islamismi ei ole kaukana talibanista.

- Fundamentaalinen islamismi ja sharia-lain noudattaminen on yhteinen tekijä. Tosin sharia-laki on voimakkaasti mukana myös Kadyrovilla, Smith sanoo.

Sotilaiden vaihtoa talibanin ja tshetseenikapinallisten välillä ei Smithin mukaan tällä hetkellä ilmeisesti ole.

Smith pitää mahdollisena, että Suomesta voisi tulla jonkinlainen vastarinnan komentokeskus, jos maahan pääsisi radikaalisia aineksia tavallisten pakolaisten mukana.

- Ei pidä laskea sen varaan, että olojen muuttuessa radikaalisuuskin muuttuu. Britanniassa on huomattu yhteyksiä Al-Qaidaan. Suomeen voi tulla pesäkkeitä, josta toimintaa johdetaan ja pidetään yllä ryhmähenkeä, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa työskentelevä Smith sanoo.

Kapinalliset haluaisivat perustaa Pohjois-Kaukasukselle itsenäisen sunni-islamilaisen valtion. Kadyroville suufilainen islam tarjoaa keinon erottautua venäläisyydestä. Hän saattaa miettiä myös lopullista irtiottoa.

- Putinin aloittama Tshetshenia Tshetshenialle -politiikka tulee lyömään Venäjää kasvoille. Kadyrov saa tehdä, mitä haluaa eikä joudu tekemisistään vastuuseen. Pian Kadyrov voi miettiä, että Tshetshenia on valmis itsenäistymään, Smith arvioi.

Venäjällä on Smithin mukaan kolme vaihtoehtoa Kadyrovin varalle: käydä kolmas sota, antaa alueelle itsenäisyys tai murhauttaa Kadyrov.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev sanoi viime viikolla ääneen, että Pohjois-Kaukasuksen tilanteen ratkaiseminen on Venäjälle avainkysymys. Tästä Smith on samaa mieltä.

- Demokratiasta ei voida puhua Venäjällä niin kauan kuin siellä on paikka, jossa tehdään näin rajuja ihmisoikeusloukkauksia, Smith sanoo.

Vaarana on, että pelkkää sotaa elämänsä aikana nähnyt unohdettu sukupolvi alkaa pitää väkivaltaa tavallisena osana arkea. Sellaisesta kurjuudesta varoittava esimerkki löytyy läheisestä Afganistanista.

Veli tappaa veljen, isä tappaa pojan. Se on tilanne Tshetsheniassa, kolmikymppinen insinööriopiskelija Islam Tumsoev sanoo.

Hän on yksi parista sadasta syksyllä Suomeen tulleesta tshetseenistä. Venäjän takapihalla, Kaukasus-vuorten juurella eletään pelon vallassa, vaikka sodan jälkeinen jälleenrakennus on hyvässä vauhdissa.

Mielivaltaiset vangitsemiset ja murhat ovat arkipäivää. Kovaotteisen Kadyrovin hallinnon epämääräiset aseistetut joukot etsivät toisinajattelijoita ja vainoavat heidän perheitään.

Tumsoev pitää oikean sukunimensä piilossa, sillä hän pelkää Tshetsheniassa asuvan isoäitinsä puolesta. Tumsoevin vanhemmat odottavat oleskelulupansa käsittelyä Saksassa. Veli asuu Ukrainassa.

- Jos voisin mennä takaisin, menisin heti. Minulla on yhä maata siellä, vaikka talo on poltettu. Paluu ei varmasti tapahdu pitkään aikaan, vaikka toivoisin sitä, Tumsoev sanoo.

Tumsoev on merkitty mies, sillä hänen setänsä oli Tshetshenian vastarintaliikkeen komentaja. Venäläiset vangitsivat sedän vuonna 2006, minkä jälkeen hänestä ei ole kuultu. Ensimmäisen sodan aikana nuorimies huolehti kapinallisjoukon radioyhteyksistä.

Tshetseenien tulon takana on suomenruotsalainen IT-alan yrittäjä Mikael Storsjö. Hän on tuttu näky Helsingin Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa, jonne pakolaiset ensimmäiseksi tulevat.

Keväällä Storsjö toi maahan 18 hengen kuoron, mistä lähti sana kiirimään tshetseeniyhteisössä. Lokakuussa venäläiset eli käytännössä tshetseenit ja ingushialaiset olivat suurin turvapaikanhakijaryhmä Suomessa. Heitä tuli yhteensä 112.

Storsjö arvelee olevansa vastuussa noin 70 tshetseenin tuomisesta Suomeen reilun kolmen vuoden aikana. Joidenkin mielestä hän on suuri hyväntekijä, tshetseenien Oscar Schindler. Kun Schindler auttoi juutalaisia pakoon Hitleriltä, Storsjö yrittää pelastaa ihmisiä Tshetshenian Stalinilta, presidentti Kadyrovilta.

Mutta onko Storsjö kuitenkin hyödyllinen idiootti, joka ei ymmärrä pelaavansa äärimuslimien pussiin?

Rajavartiolaitos epäilee Storsjötä törkeästä laittoman maahanmuuton järjestämisestä. Juttu menee ensi viikolla syyttäjälle.