Maailma.net: Uusi ulkomaalaislaki rajaisi turvapaikanhakijoiden työmahdollisuuksia

Maailma.net: Uusi ulkomaalaislaki rajaisi turvapaikanhakijoiden työmahdollisuuksia 15.11.2009

Työn merkitystä ei voi liikaa painottaa. Se on todella tärkeää”, sanoo Suomesta turvapaikkaa hakeva tshetshenialainen Islam Tumsoev.

Tumsoev on ollut tyytyväinen Suomen lakiin, joka takaa turvapaikanhakijoille oikeuden tehdä työtä kolmen kuukauden kuluttua maahantulosta. Nyt hallitus on kuitenkin ehdottamassa ulkomaalaislakiin muutosta, joka rajoittaisi työntekomahdollisuuksia.

- Työnteon tärkeyttä korostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Valitellaan, kuinka turvapaikanhakijat elävät sosiaalituen varassa. Enemmistö kuitenkin haluaa tehdä töitä. Sen estäminen on käsittämätöntä, totesi Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen aiheesta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa tiistaina.

Sisäasiainministeriön luonnoksessa uudeksi lakiesitykseksi ehdotetaan, että työnteko-oikeus olisi jatkossa vain turvapaikanhakijalla, joka ei ole antanut vääriä tietoja henkilöllisyydestään, jonka henkilöllisyys on selvitetty tai jonka henkilöllisyyttä ei ole pystytty selvittämän hänestä riippumattomista syistä. Muut saattaisivat joutua odottamaan työnteko-oikeutta jopa vuoden.

Vasemmistonuoret on kerännyt lakiesitystä vastaan adressin, joka luovutettiin maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille tällä viikolla.


”Älyllinen kuperkeikka”


Uuden lakiesityksen tarkoituksena on sisäasiainministeriön mukaan karsia perusteettomia turvapaikkahakemuksia, vähentää harmaata taloutta sekä kitkeä väärien henkilötietojen käyttöä ja henkilöllisyystodistuksen hävittämistä.

Noin 80 prosenttia Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista tulee maahan ilman papereita. Syynä voi joskus olla halu hidastaa käsittelyä, mutta usein myös se, ettei konfliktista kärsivässä kotimaassa ole ollut mahdollista saada esimerkiksi passia. Usein myös maahantulon järjestäjät, kuten ihmissalakuljettajat, vaativat paperien hävittämistä.

Tumsoev ei pidä ehdotusta hyvänä.

- Monet tulevat Suomeen väärällä passilla, mutta joskus se on oikeutettua, jos oikeaa passia ei saa mistään ja henkeä uhataan. Lakimuutos olisi epäreilu, hän toteaa.

Myöskään Vasemmistonuorten järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistuneet kansanedustajat Merja Kyllönen (vas.), Timo Juurikkala (vihr.) ja Jukka Gustafsson (sd.) eivät lakiesityksen perusteluja ymmärtäneet. He kritisoivat etenkin ehdotuksen kohtaa, jossa painotetaan, että turvapaikanhakijoiden päätymistä harmaaseen talouteen halutaan ehkäistä.

Yleensä nimenomaan työnteko-oikeuden on ajateltu estävän turvapaikanhakijoiden ajautumista harmaa talouden pariin.

- Kyseessä on älyllinen kuperkeikka. Miksi työnteko-oikeus lisäisi harmaata taloutta, Juurikkala ihmetteli.

- Työnteko-oikeus ei ole syy harmaaseen talouteen. Hallitus haluaa etsiä syyllisiä asiaan, jonka suhteen sen itse pitäisi katsoa peiliin, myös Merja Kyllönen totesi.

Vielä lakiesitys ei ole lukkoonlyöty, ja sen sisältö voi muuttua. Luonnokseen liittyvä lausuntokierros on kuitenkin ohi, ja esitys tullee vielä tänä vuonna eduskunnan käsittelyyn.

Kansanedustajat uskoivat, että loppujen lopuksi tiukan lakiesityksen taustalla on hallituksen halu painaa paniikkinappulaa, sillä turvapaikanhakijoiden määrän nopeaa kasvua on viime aikoina käsitelty julkisuudessa paljon.

- Työnteko-oikeus on kuitenkin perusihmisoikeus. Se on oman elämän kehittämisen kannalta itsestään selvä asia, Jukka Gustafsson totesi.


Työnteko auttaa sopeutumaan


Suomeen arvioidaan tulevan tänä vuonna jopa 6 000 turvapaikanhakijaa. 30-vuotias Islam Tumsoev saapui Suomen huhtikuussa. Hän lähti alun perin Tsehtsheniasta vuonna 2000 sodan vuoksi ja päätyi ensin Azerbaidzaniin ja sen jälkeen Turkkiin. Turkista hän tuli suomalaisen miehen avustamana Suomeen.

Tumsoev pitää työnteko-oikeutta erittäin tärkeänä. Hän on tehnyt aiemmin työtä IT-alalla ja puhuu hyvää englantia. Siksi hän on päässyt Suomessakin tekemään alansa töitä, joskin osa-aikaisesti ja freelancerina. Hän pystyy myös asumaan omillaan, toisin kuin monet muut turvapaikanhakijat.

- Olin positiivisesti yllättynyt, kun kuulin, että Suomessa voi tehdä töitä jo kolmen kuukauden jälkeen. Se auttaa paljon kulttuuriin tutustumisessa ja ihmisten tapaamisessa. Kommunikointi ja ystävien saaminen ovat tärkeitä asioita, Tumsoev sanoo.

Hän kertoo esimerkiksi vanhempiensa odottaneen Saksassa jo viisi vuotta turvapaikkapäätöstä. Siellä turvapaikanhakijat eivät saa tehdä töitä.

- He eivät voi tehdä mitään. Se on kauheaa, Tumsoev kuvailee.

Myös hänen oma hakuprosessinsa on vielä kesken. Tällä viikolla on Maahanmuuttoviraston haastattelu, jossa selvitetään, onko hän oikeutettu turvapaikkaan.

- Sen jälkeen voin vain rukoilla, Tumsoev toteaa.

(Islam Tumsoevin nimi on muutettu.)

Hakijamäärät kasvussa

*Suomeen on tullut tänä vuonna eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Somaliasta, Bulgariasta, Afganistanista ja Venäjältä. Syyskuun loppuun mennessä hakijoita oli tullut yhteensä 4 279, enemmän kuin viime vuonna yhteensä.

*Nykyisen lain mukaan turvapaikanhakija saa tehdä työtä hakuprosessin loppuun asti, kun on oleskellut maassa kolme kuukautta.

*Työtätekevien turvapaikanhakijoiden määrää ei tiedetä. Noin 30 prosenttia hakijoista kuitenkin pyytää Maahanmuuttovirastolta todistuksen työnteko-oikeudesta.

*Normaalissa menettelyssä jo pelkkä Maahanmuuttoviraston osuus turvapaikanhakuprosessissa kestää keskimäärin 228 päivää.


Kirjoittaja: Teija Laakso