Savon Sanomat: Maahanmuutto ei ole uhka

Savon Sanomat: Enrique Tessieri: Maahanmuutto ei ole uhka 8.11.2010

Kun seuraa maahanmuuttokeskusteluja, tulee mielikuva, että osa suomalaisista olisi antanut tilaa kollektiiviseen hysteriaan ja pelkojen lietsontaan. Mitä maahanmuuttajat ovat tehneet Suomessa tullakseen politikoiden ja heidän puolueidensa päivittäiseksi puheenaiheeksi ja ongelmapesäksi, sijaissyntipukiksi?

On hyvin huolestuttava katsoa sivusta, kuinka jotkut puolueet ovat koventaneet viime aikana omia maahanmuuttolinjauksiaan ja kun perussuomalaisten suosio kasvaa kohtuullisella vauhdilla mielipidemittauksessa. Tämä myös ruokkii yleistä maahanmuuttokeskustelua, joka ei tuo ollenkaan ratkaisuja tarjoavia ehdotuksia, vaan jossa ainoastaan reagoidaan maahanmuuttoa ja pakolaisia vastaan.

Kun eduskunnat vaalit lähestyvät huhtikuussa 2011, puheet ja linjaukset varmasti kovenevat entisestään muukalaispelon argumenteilla. Mutta onko se vain keino vetää huomiota pois tärkeämmistä kysymyksistä?

Missä on tämän muukalaispelon lähde? Johtuuko se siitä, että maahanmuuttajien luullaan vieneen työpaikkoja, vaikka työttömyys on heidän keskuudessaan ainakin kolme kertaa suurempaa kuin koko väestöllä? Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi suorastaan heittää ulos täällä opiskelleet ulkomaalaiset.

Vai puhutaanko jostain vakavimmasta? Vaarantavatko maahanmuuttajat kulttuuriimme, identiteetteihin ja kieliimme?

Voiko näin pientä ryhmää, jolla ei ole äänioikeutta puhumattakaan poliittista painoarvoa, olla uhkaa kansakuntamme? Suomessahan on Eurostat 9/2010 -tilaston mukaan vain 2,7 prosenttia ulkomaalaisia, kun EU:ssa keskimäärin heitä on 6,4 prosenttia. Suomen maahanmuuttajat tulevat suurilta osin tänne töiden tai perheensä perässä.

Kahtiajako pahasta

Maahanmuuttokeskustelun ensisijainen vaara on , että meidän asenteemme syrjivät tulijoita vielä enemmän. Puolesta tai vastaan -kahtiajako näkyy eniten puheissa ja eikä auta hillitsemään rasismia ja viharikoksia Suomessa. Vaikka lamaa on yksi syy rasismin ja muukalaisvihamielisyyden nousuun maassamme, myös viharikosten määrä kasvoi poliisin mukaan hälyttävällä tavalla viime vuonna 17 prosentilla.

Vaikka olen asunut aika pysyvästi Suomessa vuodesta 1978, en ole koskaan näkynyt niin polarisoitua, mielipiteiltään jakautunutta Suomea kun nyt. Olen varmaa, että monet muutkin vierastavat jyrkkien mielipiteiden ilmaisua ja ääriajattelua.

Vaikka takana on vaikea historia, suomalaiset ovat olleet yleisesti vieraanvaraisia toisia kohtaan. On osattu hyvät käytöstavat. Ulkomaalainen oli ennen kuriositeetti eikä vihamielisyyden kohde kuten tänä päivänä.

Jos haluatte kokeilla, kuinka tyrmistyttäviä ovat jotkut maahanmuuttovastaiset ja muslimivastaiset väitteet Suomessakin, kysykää itseltänne, miten reagoisitte, jos joku maahanmuuttaja puhuisi samalla sävyllä kun he. Uskon, että kapina olisi oitis pystyssä, jos näin tapahtuisi.

Alkoi somaleista

Perussuomalaiset ja muut maahanmuuttovastaiset edustajat ovat väittäneet, että ainoastaan he ovat nostaneet esille keskustelun maahanmuutosta. Koko Suomen itsenäisyyden ajan maahanmuutosta on puhuttu, haukkuipa Santeri Alkio jo 1919 Suomen löyhän ulkomaalaispolitiikan venäläiskysymyksen takia.

Nyt jatkuvaa keskustelua on käyty 1990-luvulta lähtien ja jopa tieteellisesti. 1990-luvun somalipakolaiset aiheuttivat "kansan syvissä riveissä" samankaltaisia mielipiteitä, joita kuullaan julkisuudessa tänään.

Ketkä ovat herättäneet keskustelua epäkohdista, jos eivät ole perussuomalaiset tai maahanmuuttovastaiset ryhmät?

Mielestäni asioita ovat ottaneet Suomessa asuvat maahanmuuttajat, pakolaiset ja entiset ulkosuomalaiset. Hehän kokevat ensisijaisesti politiikan vaikutukset. Osin heidän sitkeän keskustelunsa takia myös kotoutuslaki uusiutuu nyt niin, että kotoutuskoulutusta annetaan kaikille maahanmuuttajille eikä vain työttömille. Tämä vähentää jonoja koulutukseen pääsyssä.

He - eivätkä maahanmuuttovastaiset - ovat myös antaneet suomalaisille hyvän mahdollisuuden pohtia ja haastaa pohtimaan syvällisesti yhteiskunnan tilaa. Olisiko Suomessa näin laajaa keskustelua aiheesta kuten rasismista, jos täällä olisi vain kourallinen maahanmuuttajia? Kenties ei.

Vihalla ei rakenneta

Maahanmuutto on hyvin laaja ja voimakas ilmiö, koska se paljastaa jaloja ja toisaalta myös epämiellyttäviä asioita itsestämme. Se on tuonut muun muassa esille sosiaaliturvan tehottomuuden, tuloloukut ja työmarkkinoiden jäykkyyden sekä monia muita epäkohtia yhteiskunnastamme. Mitä tarkoittaa olla suomalainen ja ketkä saavat kuulua siihen?

Maahanmuuttajat, jotka asuvat Suomessa, eivät tuo pelkästään työpanostaan, vaan tekevät samalla suuren palveluksen paljastamalla tahtomattaankin heikkouksia suomalaisessa yhteiskunnassa. He myös osoittavat, keitä me olemme. kuinka suhtaudumme toisiin kulttuureihin tai miten edes siedämme suomalaisten keskinäistä erilaisuutta.

Maahanmuuttajien työpanos kasvaa tulevina vuosikymmeninä ja monilla aloilla tämä onkin täysin välttämätöntä.

Suomalaisille on tietysti oikeus olla tekemättä mitään ja jatkaa maahanmuuttajien, pakolaisten ja muiden ulkomaalaisten syyttämistä kaikista ongelmista. Toinen vaihtoehto on ryhtyä korjaamaan niitä epäkohtia yhdessä.

Uskon, että suomalaiset ovat viisaita ja ymmärtävät, että tehokkain tapa korjata epäkohtia ja vahvistaa yhteiskuntaamme ei lepää vihassa tai populismissa.

Enrique Tessieri on tutkinut suomalaista siirtolaisuutta Argentiinassa. Hän on toimittaja ja nykyään työskentele kansainvälisyyden koordinaattorina Otavan opistossa Mikkelissä.