Verkkouutiset: Annika Saarikon imaamialoitteelle tukea: "Järkevä ehdotus, järkevä ihminen"

Verkkouutiset: Annika Saarikon imaamialoitteelle tukea: "Järkevä ehdotus, järkevä ihminen" 9.11.2010

Suomenmaa, pääkirjoitus: Silmät kiinni piilossa ja turvassa

Husein Muhammed: Imaamejako tarvitaan?

Keskustan varapuheenjohtajan Annika Saarikon ajatus imaamien koulutuksen kehittämisestä saa tukea.

- Järkevä ehtotus, järkevä ihminen, kommentoi Oulun seurakuntayhtymän kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács Suomenmaassa.

Saarikko toivoi viikonlopun kannanotossaan selvitystä, miten imaamien koulutus voitaisiin järjestää osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää.

- Se tukisi muslimien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla se ennaltaehkäisisi fundamentalististen uskonsuuntausten voimistumista ja takaisi nykyistä paremmin uskonnollisen opetuksen soveltuvuuden suhteessa suomalaiseen lainsäädäntöön, Annika Saarikko perusteli näkemyksiään.

Kovács ehdottaa, että suomalaisia muslimeja lähetettäisiin koulutukseen Sarajevoon.

- Sarajevon yliopistossa annetaan monipuolista, maltillista, suvaitsevaa ja laadukasta opetusta, hän sanoo.

_______________________________________________________

Suomenmaa, pääkirjoitus: Silmät kiinni piilossa ja turvassa

Politiikassa on puhuttava siitä, mikä on totta. Käytännössä tämä tarkoittaa puhumista ilmiöistä ja asioista, jotka kansalaiset kohtaavat päivittäisessä elämässään. Ruoan hinta, terveydenhuolto, joukkoliikennepalvelut, katujen hiekoittaminen, energiakustannukset, kerjääminen tai työttömyyden uhka ovat läsnä ihmisten elämässä tässä ja nyt.

Poliittisen liikkeen ja poliitikon tehtävänä on myös herättää huomaamaan ja pakottaa ajattelemaan asioita, jotka eivät ensinäkemältä nouse silmille.

Toinen vaihtoehto on sulkea silmät sellaiselta, mitä ei haluta nähdä. Kun peitän silmäni enkä näe, kun laitan tulpat korviini enkä kuule ja kun olen hiljaa enkä puhu, pysyn ulkopuolisena eikä minun tarvitse sekaantua. Mutta muuttuuko maailma ympärilläni paremmaksi?

Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko esitti, että Suomessa pitäisi tukea muslimiyhteisöä palvelevien imaamien opetusta.

On helppo arvostella nuoren naisen esitystä elämänkokemuksen puutteella tai ymmärtämättömyydellä elämän todellisuudesta. Tilanne muuttuu, kun lukee varapuheenjohtajan perustelut.

Saarikko perusteli imaamien opetuksen tukemista Suomessa: ”Se tukisi muslimien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla se ennaltaehkäisisi fundamentalististen uskonsuuntausten voimistumista ja takaisi nykyistä paremmin uskonnollisen opetuksen soveltuvuuden suhteessa suomalaiseen lainsäädäntöön.”

2010-luvun Suomi on monikulttuurinen ja -uskonnollinen. Etninen alkuperä ja uskonto voivat vielä usein kuulua yhteen, mutta jo lähitulevaisuudessa kulttuurien ja rotujen yhdessäolon vahvistuessa sekoittuvat uskonnollisten yhteisöiden rotutaustat.

Varapuheenjohtaja Saarikko tunnistaa tilanteen. Hänen mielestään muuttuvalta maailmalta ei voi sulkea silmiä: ”Ei toisen usko ole omalle uskolle uhka, ellei siitä sellaista haluta rakentaa. Koulutetut imaamit voisivat toimia siltana erilaisten kulttuurien ja tapojen välillä.”

Saarikon esitys liittyy laajempaan kokonaisuuteen, peruskoulun tuntijakouudistukseen. Olennaista on, että kaiken peruskoulussa annettavan opetuksen pitää olla korkealaatuista luonnontieteistä henkisempiin aineisiin.

Tässä yhteydessä on noussut esille islamin opetus. Islamilaisia lapsia on jo noin 500–700 koulussa. Määrä on kasvanut, mutta Suomessa on myös 1800-luvulta lähtien ollut islaminuskoinen tataarivähemmistö. He ovat säilyttäneet kulttuurinsa ja sovittaneet perinteitään kansalliseen kulttuuriimme, tuoneet suomalaisuuteen oman henkisen lisänsä.

Politiikassa johtopäätös on tärkeä, mutta paljon enemmän pitäisi kiinnittää huomiota perusteluihin. Lopulta päätöksenteossa on kyse perusteluiden kestävyydestä.

Perustelut kertovat myös esittäjänsä näkemyksestä ja arvomaailmasta ja tarjoavat mahdollisuuden avartavaan keskusteluun kärjekkään vastakkainasettelun sijasta.

___________________________________________________________

Husein Muhammed: Imaamejako tarvitaan?

Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko katsoo, että Suomen tulisi tukea imaamien koulutusta.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Keskustan+Saarikko+ehdottaa+Suomeen+imaamikoulutusta/1135261454718

Saarikon mielestään tulisi selvittää, miten imaamien opetusta voitaisiin kehittää osana korkeakoulutusta. Imaamit ovat islamilaisia uskonoppineita. Saarikon mukaan imaamikoulutus tukisi muslimien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi selkeästi ohjattu koulutus hälventäisi Saarikon mielestä epäluuloisuutta.

Saarikon mukaan islamin opetus on suomalaisissa kouluissa kirjavaa ja sisällöltään vaihtelevaa. Siksi myös imaamien pedagogisia taitoja tulisi hänen mielestään kehittää nykyisestä.


Kohti yhteistä oppiainetta uskonnoista

Saarikko on oikeassa siinä, että islamin opetus on suomalaisissa kouluissa kirjavaa ja sisällöltään vaihtelevaa. Lähes kaikki opettajat ovat epäpäteviä, eikä heillä usein ole pedagogista koulutusta. Pulaa pätevistä opettajista on myös muissa nk. vähemmistöuskonnoissa.

Kuitenkin kouluissa tarjottavan nykymuotoisen uskonnonopetuksen suurin ongelma ei ole opettajapula vaan se, että lapsia jaetaan jo pienestä pitäen ryhmiin uskonnon perusteella.

Nykyisellään lukuisten uskontojen opetus aiheuttaa paitsi suuria kustannuksia myös oppilaiden erottamista toisistaan väkisin eri ryhmiksi uskonnon perusteella. Lisäksi eriytetty uskonnonopetus on huono lähtökohta sille, että ymmärtäisimme toisiamme paremmin ja hyväksyisimme toisemme. Nykyisen uskonnonopetuksen sijaan kouluissa tulisikin olla eri uskontoja ja maailmankatsomuksia esittelevä oppiaine, jonka opetukseen kaikki koululaiset osallistuisivat.

Imaameistako kotouttajiksi?



Saarikon mukaan imaamikoulutus tukisi muslimien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi selkeästi ohjattu koulutus hälventäisi Saarikon mielestä epäluuloisuutta.

STT:n uutisesta ei ilmene, millä tavalla Saarikko katsoo, että ”imaamikoulutus tukisi muslimien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan” tai ”hälventäisi ennakkoluuloja”. Saarikko ei ole ainakaan toistaiseksi julkaissut tiedotusvälineille lähettämäänsä tiedotetta nettisivuillaan, joten koko tiedote ei ole ollut allekirjoittaneen tiedossa tätä kirjoitettaessa.

Saarikko ilmeisesti toivoo imaameista jonkinlaista väliporrasta viranomaisten ja muslimiyksilöiden väliin. Imaameja siis koulutettaisiin neuvomaan tavallisia muslimeja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvistä haasteista.

Saarikon ehdotus on hyvää tarkoittava mutta tuskin toimiva. Toisin kuin usein muslimeista ajatellaan, hyvin harva heistä turvautuu ensisijaisesti uskonoppineisiin kohdatessaan arkisia ongelmia. Vain 10 – 15 % kaikista Suomen muslimeista kuuluu johonkin islamilaiseen yhdyskuntaan. Turvautuminen imaameihin edellyttäisi käytännössä henkilökohtaista uskonnollisuutta tai jonkinlaista uskoontuloa.

Nimenomaan imaamien asettamista tällä tavoin viranomaisten ja muslimiyksilöiden väliin tarkoittaisi käytännössä muslimien uskonnollisen identiteetin korostamista heidän muiden identiteettien kustannuksella. Enemmistölle muslimeja esimerkiksi oma kielellinen, kulttuurinen, etninen, koulutuksellinen tai ammatillinen identiteetti on kuitenkin uskonnollista identiteettiä paljon tärkeämpi tai vähintään yhtä tärkeä.

Lisäksi imaamien tarjoamat ohjeet olisivat jo uskontojen luonteen vuoksi todennäköisesti varsin konservatiivisia. Tämä tuskin auttaa maahanmuuttajaa, joka saattaa muutenkin joutua kamppailemaan mahdollisesti hyvinkin vanhoillisen kulttuurinsa tai uskontonsa sekä ensisijaisesti tasa-arvoon perustuvan suomalaisen yhteiskunnan välissä. Imaamin ohjeet eivät siis todennäköisesti tarjoaisikaan ratkaisuksi lisää maallistumista, vaan mitä ilmeisimmin lisää uskonnollisuutta, joka on käytännössä monesti sama kuin lisää vanhoillisuutta.

Imaamikoulutusta paljon paremmin maahanmuuttajien sopeutumista helpottaisi viranomaisten yhteistyö maahanmuuttajien erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Uskonnollisia yhdyskuntiakaan ei tarvitse jättää kokonaan yhteistyön ulkopuolelle, mutta niiden asemaa ei saa viranomaistoimin korottaa yli muiden järjestöjen.

Uskonto ja valtio pidettävä erillään

Saarikon ehdotus kouluttaa imaameja ja islaminopettajia korkeakouluissa on sinänsä ymmärrettävää. Koulutetaanhan myös luterilaisen lahkon pappeja ja uskonnonopettajia valtiollisissa yliopistoissa. Yhdenvertaisuus edellyttäisi myös muiden uskontokuntien uskonoppineiden ja uskonnonopettajia kouluttamista samalla tavalla.

Mikäli imaameja todella ryhdyttäisiin kouluttamaan opettajankoulutuslaitoksissa, nykysääntöjen vallitessa jouduttaisiin jatkossa antamaan opettajakoulutus mitä erilaisimpien uskontojen ja lahkojen papeille. Uusien uskontojen ja lahkojen edustajia muuttaa Suomeen kuitenkin jatkuvasti lisää samalla kun yhä useampi suomalainen valitsee luterilaisuuden sijaan uuden uskonnon. Erilaisten lahkojen ja uskonsuuntien kirjo siis vain kasvaa.

Ratkaisuksi ei kuitenkaan jo käytännöllisistäkään syistä kelpaa yhä uusien uskontojen opettajien ja johtajien kouluttaminen valtiollisissa oppilaitoksissa. Ainoa reilu ja käytännöllinen ratkaisu on purkaa myös luterilaisen ja ortodoksikirkkojen virallinen asema jonkinlaisina valtionkirkkoina sekä siirtää niidenkin teologien kouluttaminen uskontokuntien omaksi tehtäväksi.

Kirjoittajalta ilmestyy vuoden 2011 alussa kirja muslimeista Suomessa.

PS. Olen aiemmin kiittänyt Kokoomusta erinomaisesta aloitteesta tarjota yhteistä, kaikkia merkittäviä uskontoja ja elämänkatsomuksia käsittelevän oppiaineen ottamisesta nykyisen eriytetyn uskonnonopetuksen tilalle:

http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/36594-kokoomus-oikealla-asialla-uskonnonopetuksesta

Valitettavasti Kokoomus näyttää perääntyneen tästä, niin kuin niin monesta muustakin lupauksestaan!