Helsinki Missio: Rohkea nainen näyttää nössöille esimerkkiä

Helsinki Missio: Rohkea nainen näyttää nössöille esimerkkiä 3.6.2011

Joulukuussa 30-vuotias mies tuomittiin kunnianloukkauksesta ja uhkauksesta. Hän oli perustanut Facebookiin ryhmän nimeltä ”Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorsin taposta!” Humaani suomenruotsalainen riepoo rasisteja.

Kansanedustajan paikkansa uusinut Astrid Thors varoittaa, että suomalainen sananvapaus on vakavasti uhattuna.

Monet maahanmuuttoa mediassa käsitelleet tutkijat sekä maahanmuuttajien ihmisoikeuksia puolustaneet henkilöt ovat jo vaienneet tai lakanneet esiintymästä omalla nimellään, koska heitä on uhkailtu.

Astrid Thorsille tämä on tuttua. Maahanmuutto- ja eurooppaministerinä edellisessä hallituksessa toiminut nainen on saanut tappouhkauksia ja joutunut netin rasistisilla keskustelupalstoilla sylkykupiksi.

Humaani ja kunnioittava suhtautuminen kaikenvärisiin ihmisiin riittää kimmokkeeksi raivonpurkauksille.
– Minuun kohdistuneen vihan valtava määrä on ollut suhteetonta siihen nähden, miten vähän yksi ministeri voi saada aikaiseksi, Astrid Thors naurahtaa.

– Mielenkiintoinen ilmiö on sekin, että kun naista halutaan loukata mahdollisimman rajusti, niin aina pitää käyttää varmuuden vuoksi sitä h-sanaa, hän huokaa eduskunnan kuppilassa.

Vanhemmat kasvattavat kohti itsekkyyden huippua

Rasistinen häirintä, vihapuhe ja väkivallanteot ovat lisääntyneet. Mitä isot, valkoiset ja vihaiset miehet edellä, sitä pienet perässä…

– Tapasin äskettäin naisen, joka oli saanut Suomesta turvapaikan. Hän kertoi
tyttärensä leikkineen luontevasti pihalla muiden lasten kanssa, kunnes näiden vanhemmat estivät sen. Pieni suomalaistyttö oli sanonut, että ”kyllä mä leikkisin sun kanssa mutta kun isä kielsi”.

– Ala-arvoisinta kaikesta on käydä lasten kimppuun! Muukalaisviha kohdistuu myös tavallisiin työtätekeviin ihmisiin, jotka eivät enää uskalla liikkua vapaasti. Kaikkien täytyisi saada kokea täällä olonsa turvalliseksi.

Astrid Thorsia huolestuttavat uutiset vanhemmista, jotka ottavat jälkikasvunsa pois kouluista, joissa on paljon maahanmuuttajia.

– Media on raportoinut sekä rasistisesta että muutoin merkillisestä käyttäytymisestä. Ilmapiiri Suomessa on koventunut ja muuttunut itsekkäämmäksi. Samalla rajat ovat hämärtyneet: moni kokee, että nyt on oikeus sanoa ja tehdä mitä tahansa.

– Viime viikkojen uutisista minua on kuitenkin kirpaissut eniten se, että yhä useammassa uusperheessä laitetaan ”omat” lapset perheen muiden lasten edelle. Eikö tämä ole jo itsekkyyden huippu?

Vapaaehtoistyöstä vastavoima pelon kulttuurille

Missä sitten oppii inhimillisempää suhtautumista erilaisiin kanssaihmisiin?

Astrid Thors kiittää järjestöissä tehtävää vapaaehtoistyötä, jonka kautta tutustutaan toisiin ihmisiin ja opitaan kommunikointitaitoja sekä empaattista asennetta. Hän kertoo esimerkin ihmisten sopeuttamisesta
ja tutustuttamisesta.

Etelä-Helsingissä kantaväestö nousi vastustamaan pakolaiskeskusta. Tilanne laukesi ja alueen uudet asukkaat integroituvat ympäristöönsä, kun asukkaille alettiin järjestää yhteistä toimintaa.

– Maahanmuuttopolitiikan tai kehitysyhteistyön yksityiskohdista voidaan olla perustellusti eri mieltä, mutta meillä on moraalinen velvollisuus auttaa kaikenlaisia ihmisiä, muistuttaa Astrid Thors.

– Joissakin järjestöissä seniorit toimivat isoäiteinä ja isoisinä maahanmuuttajien Vapaaehtoisissa on paljon positiivista voimaa ja mahdollisuuksia mitä hienoimpiin toimintamuotoihin, kunhan se energia vain saadaan kanavoitua ja organisoitua käyttöön.

Astrid Thors oli takavuosina vapaaehtoisena monissa järjestöissä. Kiireinen poliitikko on vielä viime vuosinakin ehtinyt osallistua parin järjestön kampanjoihin kerääjänä. Huhtikuussa hänet kutsuttiin HelsinkiMission valtuuskuntaan.

Kristillinen lähimmäisenrakkaus kunniaan

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ehdotti ennen vaaleja, että Suomen pitäisi asettaa pakolaisten valinnassa etusijalle kristityt. Maahanmuuttoministeri arvosteli Päivi Räsäsen puheita ”armottomiksi”. Perustuslaki kieltää syrjinnän uskonnon perusteella.

Varatuomari Thors on taustaltaan kristitty.

– Lähimmäisenrakkauden perusajatus kirjattiin – jopa raamatunlauseita siteeraten – meidän puolueohjelmaamme silloin kun minä olin sitä laatimassa.
– Olen äärimmäisen huolestunut Egyptin tilanteesta ja hyvin tietoinen siitä, että on muitakin maita, joissa kristittyjen tilanne on tukala. Kristittyjen kokema vaino on hyvä peruste antaa turvapaikka. Mutta emme voi erotella ihmisiä uskonnon mukaan. Väite, että vain kristityt sopeutuisivat Suomeen, loukkaa muita.

Astrid Thors kertoo kyyneliin liikuttuen puolueensa naisliiton varapuheenjohtajasta.
Bosniasta sodan keskeltä Suomeen paennut Emina Arnautovitc on otettu uudessa kotikunnassaan Närpiössä avosylin vastaan. Vuoden Pakolaisnaiseksi ja Vuoden Pohjalaiseksi valittu Arnautovitc on puolestaan osallistunut aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan ja kunnallispolitiikkaan.

– Emina kertoi koskettavasti, että ”kristityt veivät minulta yhdessä vaiheessa uskon kristittyihin, kun he asettuivat asein meitä muslimeita vastaan, mutta täällä Suomessa he ovat antaneet minulle sen uskon takaisin”.
– Toivon, että Emina ja Päivi tapaisivat. Se olisi avartava keskustelu. Ainakin minä olen oppinut häneltä paljon.

Haaste vapaaehtoistyön tekijöille

”Eduskunnassa nimitellään ’neekereitä’, kaduilla hakataan homoja, nyt joku hullu on jo perustamassa natsipuoluettakin. Vatsanpohjassa läikähtää outo tunne: onko tämä enää minun maani?

On meille miehille häpeä, että olemme jättäneet rasismin vastustamisen Astrid Thorsin ja Eva Biaudet’n kaltaisille naisille”, toimittaja Saska Saarikoski tilittää (HS 5.5.).

Astrid Thors saa siis viharyöppyjen jälkeen vihdoin myös tunnustusta rohkeasta työstään ja asenteestaan, joka kelpaa esimerkiksi nössömmille miehillekin. Olisitko kaivannut ihmisoikeuksia puolustavana poliitikkona rinnallesi vastuunkantajia?

– On kieltämättä ollut vaiheita, jolloin olisin toivonut keskusteluun mukaan enemmän kollegoita ja muita tahoja, jotka olisivat seisseet rohkeammin samassa rintamassa.

– Toivon, että kaikki vastuulliset kansalaiset, järjestöt ja poliitikot sanoutuisivat nyt selkeästi irti rasismista ja nousisivat vastustamaan sitä omissa piireissään, Astrid Thors heittää haasteen myös Helsinki-Mission väelle.