Verkkouutiset: "Kantaväestön ja maahanmuuttajien asujaimistot eriytyvät pääkaupunkiseudulla"

Verkkouutiset: "Kantaväestön ja maahanmuuttajien asujaimistot eriytyvät pääkaupunkiseudulla" 21.11.2011
Väitöskirja: Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? : Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla (pdf)

Pääkaupunkiseutu on eriytynyt 2000-luvulla aikaisempaa selkeämmin kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden asuttamiin kaupunginosiin, kertoo väitöstutkimus.

Filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa väittelevän Katja Vilkaman mukaan erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten muuttoliikkeessä ovat tuottaneet alueellisten erojen kasvua. Tutkimus osoittaa eriytymisen edenneen tavalla, joka on kansainvälisestä kehityksestä tuttu.

Kantaväestön muuttovirrat pääkaupunkiseudulla kiertävät maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymiksi muodostuneita alueita. Muuttoliikkeessä on havaittavissa selvä alueellinen hierarkia, jossa muuttovirrat suuntautuvat kohti alueita, joilla maahanmuuttajataustaisten osuus on lähtöaluetta alhaisempi. Tämä näkyy selkeänä muuttotappiona maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymiksi muodostuneilla alueilla.

- Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden seudun sisäinen muuttoliike näyttäytyy sitten päinvastaisena, sanoo muuttoliikkeestä metropolialueella väittelevä Katja Vilkama.

Nettomuuttovirrat kohdistuvat tyypillisimmin asuinalueille, joilla maahanmuuttajataustaisten osuus nousee seudun keskitasoa korkeammaksi. Tämä on paikannut kantaväestön muuttoliikkeen aiheuttamaa väestötappiota asumiskeskittymiksi muodostuneilla alueilla. Toisin kuin kantaväestöllä maahanmuuttajataustaisten muuttovirtojen suuntautumisessa on kuitenkin selkeämpää vuosittaista vaihtelua.

Pikku-Italiat puuttuvat

Pohjoismaisten esimerkkien tavoin myös erot maahanmuuttajataustaisten ryhmien muuttoliikkeessä ovat selkeitä. Erityisesti Länsi-Euroopan kieliä puhuvien muuttoliike poikkeaa muiden ryhmien muuttoliikkeen suuntautumisesta ja alueellisesta sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla.

Kaupunkikehityksen näkökulmasta kiinnostavaa on Vilkaman mukaan kuitenkin havainto Pikku-Italioiden ja kiinalaiskaupunginosien puuttumisesta pääkaupunkiseudulta. Seudulle muodostuneet maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymät ovat asukasrakenteeltaan kulttuurisesti ja etnisesti sekoittuneita.

Tutkimuksen aineisto koostui asuinalueiden väestörakennetta, asuntokantaa ja alueiden välisiä muuttovirtoja kuvaavista tilastoista. Eriytymisen rakennetta ja kehityskulkuja analysoitiin vieraskielisten osuuden perusteella muodostetun asuinaluetypologian kautta. Muuttoliikkeen vaikutuksia tarkasteltiin pääkaupunkiseudulle suuntautuneen ja seudun sisäisen muuttoliikkeen näkökulmasta.

Katja Vilkama väittelee 25.11.matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla.

___________________________________________

Väitöskirjan tiivistelmä: Muuttoliike tuottaa asuinalueiden etnistä eriytymistä pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseutu on eriytynyt 2000-luvulla aikaisempaa selkeämmin kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden asuttamiin kaupunginosiin. Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten muuttoliikkeessä ovat tuottaneet alueellisten erojen kasvua. Tutkimus osoittaa eriytymisen edenneen tavalla, joka on kansainvälisestä kehityksestä tuttu.

Kantaväestön muutto pääkaupunkiseudulla kiertää maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymiksi muodostuneita alueita. Muuttoliikkeessä on havaittavissa selvä alueellinen hierarkia, jossa muuttovirrat suuntautuvat kohti alueita, joilla maahanmuuttajataustaisten osuus on lähtöaluetta alhaisempi. Tämä näkyy selkeänä muuttotappiona maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymiksi muodostuneilla alueilla.

Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden seudun sisäinen muuttoliike näyttäytyy päinvastaisena. Nettomuuttovirrat kohdistuvat tyypillisimmin asuinalueille, joilla maahanmuuttajataustaisten osuus nousee seudun keskitasoa korkeammaksi. Tämä on paikannut kantaväestön muuttoliikkeen aiheuttamaa väestötappiota asumiskeskittymiksi muodostuneilla alueilla. Toisin kuin kantaväestöllä maahanmuuttajataustaisten muuttovirtojen suuntautumisessa on kuitenkin selkeämpää vuosittaista vaihtelua. Pohjoismaisten esimerkkien tavoin myös erot maahanmuuttajataustaisten ryhmien muuttoliikkeessä ovat selkeitä. Erityisesti Länsi-Euroopan kieliä puhuvien muuttoliike poikkeaa muiden ryhmien muuttoliikkeen suuntautumisesta ja alueellisesta sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla.

Kaupunkipolitiikan näkökulmasta kiinnostavaa on kuitenkin havainto Pikku-italioiden ja kiinalaiskaupunginosien puuttumisesta pääkaupunkiseudulta. Seudulle muodostuneet maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymät ovat asukasrakenteeltaan kulttuurisesti ja etnisesti sekoittuneita.

Tutkimuksen aineisto koostui asuinalueiden väestörakennetta, asuntokantaa ja alueiden välisiä muuttovirtoja kuvaavista tilastoista. Eriytymisen rakennetta ja kehityskulkuja analysoitiin vieraskielisten osuuden perusteella muodostetun asuinaluetypologian kautta. Muuttoliikkeen vaikutuksia tarkasteltiin pääkaupunkiseudulle suuntautuneen ja seudun sisäisen muuttoliikkeen näkökulmasta.