Ilkka Kantola: Perussuomalaisetko rasistisia? 17.2011
Helsingin sanomien haastattelussa 13.11. tasavallan presidentti Tarja Halonen kommentoi tutkimusta suomalaisten rasistisista asenteista. Halonen toivoi kansalaisilta ja puoluejohtajilta rasismin vastaisia toimia. Hän sanoi: ”Ratkaisevaa on meidän oma arkikäytös ja arkirohkeus. Se on usein rasismin kohteena olevien ihmisten ensimmäinen tuki.” Lisäksi Halonen lausui: “Ihmiset jotka tunnistavat itsessään rasismia, ovat päätyneet äänestämään perussuomalaisia.”
Jälkimmäinen kommentti synnytti voimakkaan reaktion muutamissa Perussuomalaisten edustajissa. Halosen lausuman tulkittiin tarkoittavan sitä, että presidentti olisi leimannut perussuomalaiset rasistiseksi puolueeksi. Tällaista leimaa Perussuomalaiset ei puolueena halua itselleen ottaa. Hyvä, ettei halua. Olisi ikävää, jos eduskunnassa olisi edustettuna puolue, joka virallisiin ohjelmallisiin tavoitteisiin kuuluisi rasismin edistäminen.
Helsingin sanomien 12.11. julkaisemassa TNS-gallupin tekemässä kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten arvioita maassa esiintyvän rasismin määrästä sekä heidän arviotaan omista rasistisista asenteista. Tutkimuksen ihmiset arvioivat Suomessa esiintyvän rasismia huomattavan paljon. Kaksi kolmasosaa arvioi, että Suomessa esiintyy rasismia paljon tai melko paljon. Vastaukset konkreettisiin kysymyksiin paljastavat, että rasistiset asenteet todella ovat huomattavan tavallisia. Lähes kolmannes vastanneista allekirjoittaa täysin tai osittain ajatuksen, että “joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan moderniin yhteiskuntaan”. Viidenneksen mielestä “on tunnustettava se tosiasia, että jotkut kansat ovat älykkäämpiä kuin muut”.
Kyselytutkimuksen mukaan rasistiset asenteet ovat tavallisempia niiden joukossa, jotka kertovat äänestävänsä Perussuomalaisia. Kyselyssä perussuomalaisten kannattajista yli neljännes tunnisti itsestään rasistisia piirteitä.
Presidentti Halosen kommentti liittynee tähän havaintoon. Halonen ei väitä, että kaikki Perussuomalaisten kannattajat olisivat asenteiltaan rasistisia. Perussuomalaisuus ei tee kansalaisesta rasistia. Logiikan alkeisiin kuuluu sen tajuaminen, että väitteestä, että rasistisesti asennoituva äänestää perussuomalaisia ei voi johtaa väitettä, että perussuomalaisia äänestävä olisi asenteiltaan rasistinen. Ei kukaan ole tällaista väittänyt.
Presidentti Halonen saattaa kommentillaan osua oikeaan. Perussuomalainen puolue on profiloitunut puolueena, joka on muita puolueita kansallismielisempi. Tämä on näkynyt muun muassa voimakkaana maahanmuuttopolitiikan ja kehitysyhteistyön arvosteluna. Muut puolueet ovat osoittaneet enemmän ymmärtämystä meidän apuumme turvautuvia muun maalaisia kohtaan. Kansainvälistyvässä maailmassa, jossa kaikenlaiset ihmiset liikkuvat maasta toiseen ja ihmisten erilaisuus tulee keskelle arkea, vahva nationalistinen liike voi hyvinkin muodostaa sopivan poliittisen vaihtoehdon heille, jotka mittaavat ihmisen arvoa ihonvärin, kielen, uskonnon, kansallisuuden tai etnisen alkuperän mukaan. Niille jotka asennoituvat rasistisesti.
Kuinka hyvin ihmiset tiedostavat näitä asenteitaan, on vaikea arvioida. Mutta minusta on selvää, että näillä asenteilla on merkitystä siihen, miten äänestäjät käyttäytyvät tehdessään valintoja puolueiden välillä. Ihmiset äänestävät sitä puoluetta, jossa tuntevat olonsa kotoisaksi.
________________________________________
Etelä-Saimaa, pääkirjoitus: Suvaitsevaisuus voi huonosti
Keskiviikkona vietettiin suvaitsevaisuuden päivää. YK:n 1996 perustama päivä muistuttaa ihmisten moninaisuuden, vapauden ja tasa-arvon kunnioittamisesta sekä kannustaa erilaisten kulttuurien, yhteiskuntien ja ihmisten väliseen yhteistyöhön ja arvostukseen.
Suomessa päivä sivuutettiin vähin maininnoin. Enemmän huomiota herätti suvaitsemattomuus.
Helsingin Sanomat julkaisi viime lauantaina jutun teettämästään rasismigallupista. Sen tulosten mukaan kaksi kolmasosaa kansasta ajattelee, että Suomessa ilmenee rasismia paljon tai melko paljon. Itsessään rasismia tunnistaa kuitenkin vain 14 prosenttia. Perussuomalaisia äänestävien asenteet olivat molemmissa suhteissa selvästi jyrkempiä.
Gallup, ja sen tuloksia HS:n haastattelussa kommentoinut presidentti Tarja Halonen ovat joutuneet perussuomalaisten närkästyneiden purkausten kohteeksi. Kansanedustaja Pentti Oinonen (ps.) boikotoi itsenäisyyspäivän Linnan juhlia, joissa ”homot tanssivat”.
Se, etteivät gallupin tulokset miellytä persuja, on ymmärrettävää. Heidän tapansa kommentoida asiaa on kuitenkin omiaan tukemaan käsitystä perussuomalaisuuteen liittyvästä suvaitsemattomuudesta. Ei yritystäkään esittää perusteltuja vastaväitteitä ja näkökohtia, vaan vain tunteenomaisia purkauksia.
Tällainen tyyli, omiin näkemyksiin linnoittautuminen ja eriävien näkemyksien leimaaminen vihamielisiksi, on ajankohtainen ja valitettava piirre yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vastakkainasettelua käytetään politiikan tekemisen moottorina. Suvaitsevaisuuden päivän korostamilla arvoilla ei ole niinkään käyttöä.
Markku Espo